Talvipyöräily

[jolaes]

Mäntyharjulaiset kevyenliikenteen väylät ja esim. kotitieni ovat nyt taas hienossa kunnossa. Kahteen kertaan edestakaisin aurattuna ja "kampa"höylättynä hyvä alusta pystymaasturin nastarenkaille. Viikolla kuvittelin lumipöpperössä itseni nojapyörän päälle, toivotonta olisi eteneminen ollut, koska paita märkänä sain maasurinkin luikertelemaan. Rakensin vanhan, Kyproksellakin käyneen, pystypöräni kuntoon! Uudet kiekot, joissa ne Schwalben Ice Spicer nastarenkaatja kaiken lisäksi hydrauliset levyjarrut. Päivitin myös voimansiirron ja vaihdoin kammet 175 mm. Nyt päästään talvella pyörällä! Kaipaan kuitenkin kesäkelejä ja noja-asentoa! JormaL

[Teemu Kalvas]

Yep

Täällä pääkaupunkiseudulla on semmoista peltoa talvipyöräilyn kannalta nuo auto ja klv-väylat,
tärinää ja lumiesteitä löytyy joka lähtöön, ettei taida auttaa
mikään muu kuin Mallorcan leiri......auraus on tänä talvena ollut luokatonta.

Kantakaupungissa on ajoradat oikeastaan ihan hyvässä kunnossa olleet. Olen ajanut rautatieasemalta töihin ja takaisin päivittäin, onhan tuo kesää hitaampaa kun ei viitti ihan hulluna ajaa, mutta eipä tuolla taida oikeasti paria minuuttia kauempaa hävitä. Rautatieasemalta lähdössä on sekin hyvä että menee päinvastaiseen suuntaan kuin työmatka-autoliikenne, joten ei ole niin täyttä.

[ajarmala]

Pitäisi tehdä rullauskokeita myös talvikeleillä, joista sitten irrotetaan vierintävastus erilleen. En ole vielä saanut omaa dataloggeriani kuntoon, joten ajarmala, voisitko tehdä muutaman kokeen eriasteisessa pakkaskelissä.

Ostin nastarenkailla (Nokian W106) varustetun hybridin talvipyöräksi työnantajaltani syntymäpäivälahjaksi saamallani lahjakortilla. Merkki on Insera, koska lahja oli kuitenkin vain kohtuullisen suuri. No ei se mitään, tänään pääsin illalla viimein kunnolla talvipyöräilemään, vaikka matkaa ei tullut kuin vaivaisit 9,665 km. Ja siitäkin suuri osa on rullauskokeita klv:llä, jonka pinta oli talvikelille tyypillisen muhkurainen ja nyt +1 asteen lämpötilassa ja tihkusateessa vielä hieman pehmeäkin. Toki loggeri mukana, koska mitenpä muuten tuon matkan tietäisi.

Kesäkeleihin verrattuna huomaa kyllä, että rullatessa vauhti hidastuu tosi nopeasti. Saapa nähdä, saanko logeista ulos mitään kunnon tuloksia... Koska minulla ei ole täällä kotona linuxissani exceliä, niin pitää odottaa, että saan laskettua tulokset huomenna illalla työpaikalla.

Enpä huomannut ottaa sykemittaria mukaan tehotason arvioimista varten. Nyt jouduin tyytymään Traxmeetin arvioon 587 kaloria 50,5 minuutissa eli keskimääräiseksi tehoksi tuosta tulee 810 W eli hyötytehoksi jotain 162 W. Ja kun ottaa vielä huomioon naurettavan hitaan keskinopeuden, niin kyllä keli raskas oli.

T. Ari

[Stapani]

Yep

Teemu Kalvas :
"Kantakaupungissa on ajoradat oikeastaan ihan hyvässä kunnossa olleet. Olen ajanut rautatieasemalta töihin ja takaisin päivittäin, onhan tuo kesää hitaampaa kun ei viitti ihan hulluna ajaa, mutta eipä tuolla taida oikeasti paria minuuttia kauempaa hävitä"

Mulla on 14,5 km työmatka Länsimäki-Hakaniemi pisimmillään
kestänyt 1t17min, kesällä yleensä aika max 35min.
Alle 1t en juuri viime aikoina ole päässyt.
Tosin mun vauhtia aamuvuoroissa hidastaa tuo
03.30 töihin lähtö, ei pahemmin näy aurauskalustoa
kevyenliikenteenväylillä siihen aikaan.
Kulosaaren sillalta Suvilahden pysäkille asti on pitänyt
lähes joka kerta taluttaa fillari, eivät ole päivälläkään
saaneet sitä ajettavaan kuntoon, eli toiseenkin suuntaan
talutettava.

Tapani

[mhelander]

Koska minulla ei ole täällä kotona linuxissani exceliä, niin pitää odottaa, että saan laskettua tulokset huomenna illalla työpaikalla.

Miten olis OpenOffice tai docs.google.com ? Molemmilla onnistuu about kaikki mitä normaalisti M$-Excelistä saa irti...

[ajarmala]

Miten olis OpenOffice tai docs.google.com ? Molemmilla onnistuu about kaikki mitä normaalisti M$-Excelistä saa irti...

Juu, muuten kyllä, mutta oocalc toimii aina hieman eri tavalla kuin excel, eikä nyt viitsi ruveta virittämään sitä kohdalleen. Esimerkiksi oocalc:ni ratkaisin on koodattu ainoastaan lineaariseksi, joten se ressukka ei osaa ratkaista epälineaarisia optimointiprobleemeja, jollainen mm. tämä rullauskokeen parametrien optimointi olisi. Se sanoo: "Ratkaisua ei löytynyt. Malli ei ole lineaarinen." Erilaisille ratkaisimille on kyllä valikko, mutta siinä on vain yksi vaihtoehto eli tämä lineaarinen ratkaisin.

Minulla siis on

OpenOffice.org 3.2.1
OOO320m19 (Build:9505)
ooo-build 3.2.1.4, Ubuntu package 1:3.2.1-6ubuntu2₁₀.04.1

T. Ari

[ajarmala]

tänään pääsin illalla viimein kunnolla talvipyöräilemään,
Ja siitäkin suuri osa on rullauskokeita klv:llä, jonka pinta oli talvikelille tyypillisen muhkurainen ja nyt +1 asteen lämpötilassa ja tihkusateessa vielä hieman pehmeäkin.
Kesäkeleihin verrattuna huomaa kyllä, että rullatessa vauhti hidastuu tosi nopeasti. Saapa nähdä, saanko logeista ulos mitään kunnon tuloksia...
T. Ari

Noniin, laskelmat paljastivat nastarenkaisesta (Nokia W106) hybridistäni hieman pehmeällä (lämpötila oli +1 ja tihkusadetta) ja muhkuraiseksi auratulla pyörätieksi merkityllä Kalervonkujalla täällä Nummelassa 17.1. seuraavaa:

• vierintäkitkakerroin 0,0175
  • ilmanvastus CdA 0,74 m2
• ja lisäksi kaupan päälliseksi optimoinnista saa tietenkin vallinneen tuulen keskinopeuden 1,05 m/s ja tien kaltevuuden 0,49 %

Niin kuin olettaa sopikin, kitkakerroin on huomattavan suuri. Kesäkelillä kuivalla asfaltilla sain 20 vuotta vanhalle Helkama Kulkuri 14 -retkipyörälleni 0,007 ja uudelle nojakilleni 0,0046. Sitä se muhkurainen ja hieman pehmeä lumi tekee eli tuo kitkakerroin on 2,5 kertaa suurempi kuin vanhalla Helkamallakin ja 4 kertaa suurempi kuin uudella taivanilaisella nojakilla. Kun vielä muistaa fysiikan tunneilta sen, että kitkan voittamiseen tarvittava teho P = my * m * g * v. Eli esim, jos pyörä ja kuljettaja painavat yhteenä vaikka 100 kg, vastusvoima tulee tuossa olemaan n. 17,5 N ja jokaista nopeuden sekuntimetriä kohti tarvittava poljinteho kasvaa 17,5 W. Jopa jo naurettavalla nopeudella 5 m/s, pelkkä kitkaan kuluva teho on jo 87 W. Tämä selittää jo hyvin sen, miksi talvipyöräily on niin rasittavaa ja hidasta.

Tai eihän tuo mittaus ole oikeastaan todellista kitkaa vaan lumipinnan muhkuraisuuden ja pehmeyden aiheuttamaa ylämäkeä. Sen voi toki esittää suurentuneena kitkakertoimena kuten tein. Sen voisi tietenkin myös laskea vaikka ylämäeksi: jos lähtee liikkeelle vaikka tuosta retkipyörän 0,007:stä, niin muhkurainen lumipinta vastaa ylämäkeä, jonka kaltevuus on n. 1,05 % eli nousua on 10,5 m kilometriä kohti.

Ilmanvastus 0,74 m2 antaisi muotokertoimen, kun tuon jakaisi poikkileikkauspinta-alalla. En ole sitä kuitenkaan tällä hybridillä mitannut, mutta koska kippurasarvisella Helkama Kulkurilla se oli 0,52 m2, niin tälle hybridille voisi ravistaa hihasta vaikka 0,6 m2. Sillä laskien muotokertoimeksi tulisi peräti 1,23. Pystypyörähän se on...

Vielä kun jaksaisi tehdä rullauskokeet tuolla Helkamalla, niin saisi kunnon vertailun kesäkeliin. Ja sitten vielä pitäisi tehdä koe myös kunnon pakkasella... hyrr.

T. Ari

[Pastori]

Renkaiden tuunaus nippusiteillä - hätäratkaisu liukkaalle?

http://www.dutchbikeco.com/_blog/Dutch_ ... pocalypse/

[maasoutaja]

Hmm, ei taida pyörän omistaja olla vakuuttunut pidosta kun on pehmustanut ylemmän runkoputken.

[jori]

Hmm, ei taida pyörän omistaja olla vakuuttunut pidosta kun on pehmustanut ylemmän runkoputken.

Olisko eriste reisien suojaksi, kun joutuu valoissa seisomaan pakkaskelissä.

[mhelander]

Renkaiden tuunaus nippusiteillä - hätäratkaisu liukkaalle?

Tähän täytyy todeta sama kuin BROL tai WISIL blogissa: ei nippusiteillä saada kuin auttavaa pitoa menosuuntaan. Ongelma talviajossa ei niinkään ole tämä vaan se että gummi, etenkin etupyörä, lipsuu sivusuunnassa. Siitä ne kaatumiset tulee.

Ja nuo nippusiteet ei ainakaan mun koivilla kestä mitään jos painan paikallisia ylämäkiä normisykkeillä ylös. Sanomatta sitten miten kuluu pinnojen messinkimutterit ja gummikin.

Turhaa haihattelua, ajaa joko slikseillä tai jos ei onnistu ja kapistukseen saa sopivia karkeakuvioisia renkaita niin sitten niillä. Ja nastoista ei oikeasti ole apua kuin jäällä ajettaessa. Joita toki löytyy autoteiltä jos sellasilla on pakko ajaa, sinne nastarenkaat on paikallan (=taajamien ulkopuolella).

Itse kun asun valtakunnan parhaassa pyöräilykaupungissa (?) niin ei välttämättä ole pakko autoteitä talvella ajella. Kevyen liikenteen väylillä ei henki välttämättä lähde jos slikseillä vähän lipsuu. Säätää vielä lenkkiajat niin että on pimeää ja pikku pakkasta niin välttyy noissa noloissa tilanteissa vielä yleisöltäkin pääosin. Tämä kääntäen auttaa myös ajolatujen valinnassa; auraus kun yleensä ympäristökylien suunnissa ontuu on kaistan vaihto yleensä se kaatumisen aiheuttaja, tietysti yhdessä kuskin refleksien puutteen kanssa.

Sanottakoon vielä että työmatka-ajoa ei minun ole pakko tehdä joten vähän on valinnan varaa millä keleillä lenkille lähden. Ja töihinkin pääsee autoteitä välttäen, eri asia on sitten auraus aamusella, täällä pääosin aurataan kaupunginosien väliset pätkät ensin joten lumessa kahlaamista todennäköisesti on luvassa ja sehän on nojakille myrkkyä.

[Nojanalle]

Seisenkymmenluvulla kuntuli ajettua kilpapyörällä läpi talven. Kokeilin sellaista hullua ideaa . Levitin penselillä tuupirenkaan pintaan adariitin kaltasta liimaa. Kun paljon vaihtoehtoja liimojen suhteen olut. Kun rengas oli penseleity kulutuspinnaltaan kauttaaltaan . Vieritetiin sitä kevyesti kuivassa santalaarissa ja näin sain mukana kulkevan hiekotuksen renkaaseen. Tuppas vähän väriseen ajaessa ja kivet ei kauaan pysyneet kiini. Silloin ei onneksi ollut viellä tätä tappajasepeliä. Pitoa sai näin renkaisiin jonkin verran . Mutta vesisellä jäällä hiekka lähti nopeasti pois. Tästä tuli mieleen kun aikanaan Nokian rengas kehitteli sellaista pintakumimateriaalia jossa olisi ollu pitoa lisäävä rouhetta. Luopuivat kuitenkin valmistuksesta , varmaankin hankaluuden vuoksi. Että tämmöstä historiikkia.

[Teemu Kalvas]

Hmm, ei taida pyörän omistaja olla vakuuttunut pidosta kun on pehmustanut ylemmän runkoputken.

Olisko eriste reisien suojaksi, kun joutuu valoissa seisomaan pakkaskelissä.

Perinteinen selityshän on, että kyseessä on yläputken suojaaminen lukitsemisen aiheuttamilta kolhuilta. Selityshän on ihan älytön, mutta niin muoti-ilmiöissä aina.

[lowrides]

Lahden seudulla väylät ovat olleet suhteellisen hyvin hoidettuna, nyt kun pikku hiljaa alkaa tahkoamaan taas kilometrejä koneeseen. Tänä vuonna viivytän kisakauden aloitusta reilusti kesään, jotta perinteisiltä ylikunto ongelmilta vältyttäisiin.

Talvella kun ajaa pyörällä ihan treeni mielessä, niin olosuhteilla ei ole niinkään väliä, kunhan pakkasta ei ole liikaa. Umpihangessa eteenpäin puskeminen on loistavaa harjoitusta koko kropalle.
Viime talvelta muistan lenkin Jyväskylästä, jossa eksyttiin pitkälle metsäautoteille ja lopuksi päädyttiin kantamaan pyöriä umpihangessa ja pimeässä yli 1,5 tuntia. Lenkin kokonaiskesto venyi 6 tuntiin.

Nastoista olen luopunut parin kokeilun jälkeen ja alla on nyt pehmeä seoksinen cyclocross rengas, Michelin Mud 2. Hyvin pitää, kunhan jäällä ei kanttaa.

[irakas]

Ajelin tänään n. 17 km lenkin Vaajakoskelta Jyväskylään ja takaisin. Kun tuli pimeällä kotiin, otin kuvan salamavalolla sh9:n keulasta:

Lunta pakkautuu ja lentää eri paikkoihin. Vaikka minulla on etupyörässä roiskeläppä, lentää lunta etupyörästä silmille ja housuille. Tarkkanäköinen voi erottaa penkin eturaunan valkoiset läiskät. Ne ovat lunta. Jos olisin ajellut pitempään, olisivat sukukalleudet (mikäli nyt niitä enää tässä iässä tarvitaan tosihommiin) kastuneet.

Epämukavinta (muuten erittäin mukavalla ajelulla) oli, että silmille saattoi lentää lumen seassa hiekoitushiekkaa. Pystypyöräilijöillä ei taida olla tätä ongelmaa.

Olisikohan minulla liian kaponen tuo roiskeläppä?

Sakari