Varmaan se onkin tasaisella niin että paino ei vaikuta pitoon mutta voin kyllä kuvitella että huonolla alustalla, esim. hiekkaa tiellä, kevyellä etupäällä voi olla enemmän pitovaikeuksia.
Voi nyt olla että tuota LWB ajatusta pitää vielä harkita uudelleen ja miettiä myös highracer tyyppistä vaihtoehtoa. Siinäkin riittää miettimistä jos haluaa 622 kokoisia vanteita hyödyntää.
edit: muutin myös ketjun otsikkoa kun suunnitelmat selvästikin elävät.
Voi nyt olla että tuota LWB ajatusta pitää vielä harkita uudelleen ja miettiä myös highracer tyyppistä vaihtoehtoa. Siinäkin riittää miettimistä jos haluaa 622 kokoisia vanteita hyödyntää.
Siinä on noin viisi eri vaihtoehtoa, pakko ei ole tehdä korkeaa:
-Korkea takaveto, jossa ketju kiertää eturenkaan (Rans, Bachetta...)
-Matala takaveto, jossa ketju menee eturenkaan vierestä(M5)
-Etuveto jossa kiinteä puomi ja ketju ohjataan välipyörillä (Raptobike)
-Etuveto jossa puomi ja kammet kääntyy ohjauksen mukana ja ketju menee suoraan(Cruzbike)
-Python(ei kaupallista vaihtoehtoa)
Voi nyt olla että tuota LWB ajatusta pitää vielä harkita uudelleen ja miettiä myös highracer tyyppistä vaihtoehtoa. Siinäkin riittää miettimistä jos haluaa 622 kokoisia vanteita hyödyntää.
-Python(ei kaupallista vaihtoehtoa)
622 kiekoilla tehty python ei sitten ole mikään persjalkaisten ajokki. Noin heittona, alle 190 cm pitkän ei kannata kuvitella.
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python
"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"
622 kiekoilla tehty python ei sitten ole mikään persjalkaisten ajokki. Noin heittona, alle 190 cm pitkän ei kannata kuvitella.
Uskoisin Jukan tarkoittaneen tuolla runko-ohjattua pyörää noin yleisesti. Siis myös flevo tyyppistä, joka käy hieman lyhyemmällekin polkijalle. Saatan tosin olla väärässä
622 kiekoilla tehty python ei sitten ole mikään persjalkaisten ajokki. Noin heittona, alle 190 cm pitkän ei kannata kuvitella.
Uskoisin Jukan tarkoittaneen tuolla runko-ohjattua pyörää noin yleisesti. Siis myös flevo tyyppistä, joka käy hieman lyhyemmällekin polkijalle. Saatan tosin olla väärässä
Flevo menee tuohon mbb-kategoriaan jossa on cruzbikekin. Molemmissa tavanomainen jättö, oikeastaan merkittävin ero on siinä että Flevo on alaohjattava ja cruzbike yläohjattava.
olin siis väärässä. Ei pitäisi arvata mitä toinen tarkoittaa.
jviirret kirjoitti:
Flevo menee tuohon mbb-kategoriaan jossa on cruzbikekin. Molemmissa tavanomainen jättö, oikeastaan merkittävin ero on siinä että Flevo on alaohjattava ja cruzbike yläohjattava.
Jukka
Minkäslainen ero tulee tuosta että flevossa on nivel penkin alla ja reilummin kallistettu ja se on vieläpä kumilla vaimennettu. Tarviiko cruzbike ohjaustankoa? Käsittääkseni flevo ei.
Flevo menee tuohon mbb-kategoriaan jossa on cruzbikekin. Molemmissa tavanomainen jättö, oikeastaan merkittävin ero on siinä että Flevo on alaohjattava ja cruzbike yläohjattava.
Minkäslainen ero tulee tuosta että flevossa on nivel penkin alla ja reilummin kallistettu ja se on vieläpä kumilla vaimennettu. Tarviiko cruzbike ohjaustankoa? Käsittääkseni flevo ei.
Ero on kuin pystyllä ohjauskulmalla ja loivalla ohjauskulmalla olevalla swb:llä. Nivel on tosiaan eri kohdassa ja kulmassa, mutta uskoisin että jos toisella osaa ajaa niin osaa toisellakin ilman sen kummempaa haparointia. Pyhtonilla taas ei varmastikkaan, koska negatiivisen jätön vuoksi tuntuma ohjaukseen on "päinvastainen" kuin kaikissa muissa pyörissä.
Aina kun jalat kääntyy ohjauksen mukana on pyörää mahdollista ajaa pelkästään jaloilla ohjaamalla. Youtubessa paljon videoita joissa esim. cruzbikeä ajetaan ilman käsiä:
Vähän tommosta päätöntä kaartelua nuo videot, joten ei käy selville kuinka tarkkaa ohjaaminen on.
Rakennettavuuden kannalta parhaiten soveltuisi suoralla rungolla oleva LWB tai highracer.
Runko voisi olla hiilikuidusta laminoitu yksinkertaiseen muottiin. Aiemmin olen tehnyt hiilikuituprojekteja ulkopuolisen styroxmuotin päälle ja nyt tekisi mieli kokeilla eri valmistutapaa.
Muotin pohjaksi tulee ensin suora levy, jonka päälle rakennetaan runkopalkin ja takahaarukan muoto muutamalla palalla puulevyä. Päällimmäiseksi tulee vielä suora levy. Päälilevyyn sahataan koko rungon mittainen aukko, joka on 3-4cm pienempi kuin runko. Aukosta pääsee käsiksi muotin sisäpuoleen. Muotin kulmat tehdään kittaamalla pyöristetyiksi ja sisäpuoli viimeistellään ja vahataan. Muotiin laminoidaan hiilikuitua ja annetaan kovettua tyhjiöpussissa. Runko irroitetaan muotista (=muotti rikotaan) ja siihen asennetaan emäputki ennen aukon umpeen laminoimista ulkopuolelta. Aukkopuolen viimeistely ei tule yhtä hyväksi, joten se jää rungon alapuolelle näkymättömiin.
Keskiötä varten ajattelin kokeilla uutta Press-fit 30 mallia suoraan hiilikuituun ilman metalliputkea: http://www.sram.com/truvativ/technologies/309
Siinä on erityispiirteenä iso 46mm asennushalkaisija sekä se että runkoon painettava osa on nylonia. Näin toleranssit eivät ole niin älyttömän pienet. Luulisin, että 46mm reiän tekeminen riittävällä tarkkuudella voisi onnistua kotikonstein. Ehkä.
Viimeksi muokannut thomsva, 06 Touko 2011, 15:41. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Tiedän kyllä, että suunnitteluvaihe on valtavan hauskaa ja jännää, mutta kannattako pyörää yrittää keksiä uudestaan? Virtuaalimaailmahan on täynnä valmiiksi mietittyjä ratkaisuja. Valitse vaan sulle sopivin ja tee se!
-JTH MCM #50
" Life is not measured by the number of breaths we take.
But by the number of places and moments that take our breath away!"
Ohessa pikainen hahmotelma 622 vanteisesta highracerista. Tuossa on ohjauskulmaksi piirretty 70 astetta. Tämä mahdollistaisi etukiekon vaihtamista pienemmäksi ilman että ohjauskulma menisi kohtuuttoman jyrkäksi. Penkin istuinosa asettuu maasta mitattuna johonkin 60-70cm välimaastoon ja keskiö yli 80cm. Suunnilleen samoja mittoja kuin Bacchettan ja Ransin isopyöräiset mallit. Onkohan tuollainen isopyöräinen kovin vaikea ajaa? Olen 180cm pitkä.
Hämmenetään vielä soppaa , itte oon tekemässä tuommosen esikuvan mukaista http://twitpic.com/j23ws
Runkoon kun laitat vähän muotoa, taipuuhan se hiilikin kai ja etuvedolla pääset pitkistä ketjuista ja niiden linjaamisista. Penkin ja keskiönkin saat alemmas. Mie tykästyin etuvetoon heti kun ensimmäsestä näin kuvan ja varsinkin kun oon ajellu noilla omatekosilla. En oo vielä keksiny syytä miks rakentaisin takavetosen. Ja tää on ihan vaan miun mielipide, ei tieteellinen tutkimus ja erimieltä saa olla. Jokainen polkekoon tyylillään.
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Ohessa pikainen hahmotelma 622 vanteisesta highracerista. Tuossa on ohjauskulmaksi piirretty 70 astetta. Tämä mahdollistaisi etukiekon vaihtamista pienemmäksi ilman että ohjauskulma menisi kohtuuttoman jyrkäksi.
Minusta tuo 70astetta vakio maastohaarukalle on vähän liian pysty, vaatii ajaessa aika paljon vauhtia että alkaa keskittämään kunnolla. Jos nyt tekisin higraceria niin laittaisin hieman loivemmaksi kun ei juurikaan tule ajettua tuommoisia +30km/h nopeuksia. Loivemmalla kulmalla myös ohjauksen heiluriliike on pienempi.
Ajaminen ei ole mikään ongelma korkeassa pyörässä, mutta loivalla nojakulmalla ei jalat yletä pysähtyessä maahan. Voit kokeilla itsekkin kun istut pöydän kulmalle. Jos selkä on ihan pystyssä niin jalat ylettää paljon alemmas kuin selin makuulla tai kyynärpäihin nojatessa. LWB pyörissä penkin saisi vähän alemmas suoraputki rungollakin.
LWB on minusta ihan hyvä vaihtoehto vielä 180 pitkälle, jolloin pyörästä ei vielä tule kohtuuttoman pitkää. Akseliväli olisi luokkaa 165-175 cm, 622 renkailla. Ohjaustangosta tulee pitkä ja joustava, mikä on minusta huonoin puoli. Jos ajoasento olisi pystympi, niin pärjäisi lyhyemmällä kannattimella. Jos päädyt highracer tyyppiseen ratkaisuun, niin kannattaa lukea tuo: http://www.recumbents.com/wisil/stickbike/
Ajaminen ei ole mikään ongelma korkeassa pyörässä, mutta loivalla nojakulmalla ei jalat yletä pysähtyessä maahan. Voit kokeilla itsekkin kun istut pöydän kulmalle. Jos selkä on ihan pystyssä niin jalat ylettää paljon alemmas kuin selin makuulla tai kyynärpäihin nojatessa.
Olen usein näitä juttuja lueskellut, mutta ei itsellä kyllä ole koskaan ollut mitään ongelmia saada jalat maaha. Ehkä avain onneen on lonkankoukistajien venyttely, että jalka taipuu taakse?
Nyt Paseossani on penkin pohja noin 64 cm korkeudessa, ja en koe että olisi minkäänlaista vaikeutta saada jalka maahan. Kokeilin vielä sisällä: takapuoli 64 cm jakkaralla, pää 72 cm korkealla (parvisängyn tikkaissa oli moinen puola). Jalkapohja menee lattiaan ongelmitta. Olen 181 cm pitkä.
Ja jos taipumisesta loppuu kesken, niin kelvollisten vatsalihastan kanssa selkä nousee penkistä ihan huomaamatta.
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python
"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"