En minäkään leikkinyt lehtisahalla.
Se vaan tekee valmista jälkeä, eikä tarvitse viilailla jälkikäteen.
Nyt kun ratas on sisäänajettu, ajattelin vanhentaa sen uunissa Jorin ohjeiden mukaan.
t.HMa
Siis minkälaista sahaa tarkotat tässä lehtisahalla ? Miten paksusta alumiinista teit rattaat ?
Petri
Luulisin että ihan normaalia käsivannesahaa, samanlaista kuin puutöissä. Varustettuna tietysti joko metallin työstöön sopivalla lehti-tyyppisellä terällä tai ehkä mielummin lankamaisella timanttiterällä.
Poralla aloitusreikä sopivaan kohtaan mistä avataan ja sitten vaan nitkuttamaan sopivaa avausta.
Periaatteessa myös sähköinen pistosahakin sopii, kunhan tukijalkaan pistää jotakin pehmikettä ettei napsuttele lommoja ja naarmuja työstettävään kappaleeseen.
Itse en tee enää yhtään ketjuratasta alle 3mm alumiinista. Ovat liian letkuja ja kuluvat liian nopeasti. Kovempaa on käytännössä helpompi työstääkin kun se ei "pursotu" esim reikiä poratessa.
Työpaikan nurkista löytyi 2.7mm paksua molemminpuolin eloksoitua alumiinia josta sahasin tuon rattaan.
Eloksointi vaan kuluttaa lehtisahan terän nopeasti, niin että siitä häipyy haritus, ja teriä pitää vaihtaa usein.
Lehtisahana käytin normaalia pitkäkaarista askarteluun tarkoitettua lehtisahaa ja terät ovat kultasepän käyttämiä metalliteriä.
t.HMa
Työpaikan nurkista löytyi 2.7mm paksua molemminpuolin eloksoitua alumiinia josta sahasin tuon rattaan.
Eloksointi vaan kuluttaa lehtisahan terän nopeasti, niin että siitä häipyy haritus, ja teriä pitää vaihtaa usein.
Lehtisahana käytin normaalia pitkäkaarista askarteluun tarkoitettua lehtisahaa ja terät ovat kultasepän käyttämiä metalliteriä.
t.HMa
No tuo selittää kuluneen ajan. Tarkkuus työssä mukana, työn jälki sen mukainen.
Minulla on raskaammat välineet, ohensin hampaiden kohdalta 3mm levyn 2mm paksuuteen käyttäen 1.5mm rälläkän leikkuuterää, kiinnitin rälläkän vaateriin lankun pätkään ja laikan ja lankun väliin jätin n 2-2.5 mm raon. Kun viitsi hissukseen ajella niin näyttää melkein kuin Campon alkuperäis ratas, ilman kevennysreikiä ja uria tämä pienempi.
Otan kuvia kunhan olen sisäänajanut, putsannut, hienosäätänyt ja erkaumakarkaissut. Ellei 53-piikkinen ole ennen sitä tehty valmiiksi.
Lyhyesti sanottuna, kannatti vaihtaa kun ajelee mäkisessä maastossa. Mäet jaksaa paremmin eikä jalat/polvet tunnu rasittuvan samalla lailla kuin ennen vaikka kunnolla runttaisi ja kovempaa jaksoin mäet polkea. Pyörittäminen tuntuisi olevan helpompaa. Tämä siis säätöajojen, mäkitestin ja vakilenkin perusteella (37 km).
Nojasyklismiä vuodesta 2010
"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"
Saman suuntaisia tuloksia myös portaiden kävelyssä. Porras kerrallaan pääsee yhtä nopeasti, mutta lihakset ja nivelet eivät rasitu yhtä paljon kuin kaksi porrasta kerrallaan nousten. Portaiden kävelyssä jäävät kuitenkin ilmanvastus pienenemättä ja ohjailukyky paranematta vaikka kuljetaan "lyhyemmillä kammilla". Normaalin portaan nousu on noin 170 mm per porras. Kaksi porrasta kerrallaan kiipeävän "kammenpituus" on silloin juuri tuo normaali 170. Yksi porras kerrallaan nousten kammenpituus on vain 85 mm, joka siis antoi tässä testissä saman tehon ja hyötysuhteen kuin kaksi porrasta kerrallaan, mutta vähemmällä kuormittavuuden tunteella. http://areena.yle.fi/audio/1302501764701
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Jostain syystä tulee usein harpottua kaks porrasta kerrallaan, sitä kai luulee tehokkaammaksi.
Mutt kai tuossa on yksilöllisiä eroja, muitakin kuin kokoero. Toinen polkee luonnostaan nopeempaa ja toinen hitaammin ja isommalla vaihteella.
Jos Jori toisit ne 152 mm kampisarjat Mäntyharjulle , voisin niitä kokeilla ja vaikka ostaa ( rahtivapaastihan se oli )
Petri.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Jostain syystä tulee usein harpottua kaks porrasta kerrallaan, sitä kai luulee tehokkaammaksi.
Mutt kai tuossa on yksilöllisiä eroja, muitakin kuin kokoero. Toinen polkee luonnostaan nopeempaa ja toinen hitaammin ja isommalla vaihteella.
Jos Jori toisit ne 152 mm kampisarjat Mäntyharjulle , voisin niitä kokeilla ja vaikka ostaa ( rahtivapaastihan se oli )
Petri.
Joo, minuakin kiinnostaisi kovasti kokeilla 152 mm:n kampia niille sopivalla välityssuhteella.
Ne kokemukset mitä minulla on lyhyemmistä kammista muuttamatta välityksiä, ovat negatiivisia. Kun tiukoissa vastamäissä joutuu punnertamaan täysillä 175 mm:n kammilla normaalivälityksillä, onhan selvää, että muuttamatta radikaalisti välityksiä, ei 152 mm:n kammilla pääse samaa mäkeä ylös. Tai sitten minun ajokunto on todella huono.
Muutenkin, jos tottuu sähköavustuisuuteen niinkuin nyt minä , on ilman sitä mäkien nousut yhtä tuskaa.
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Olen varmaan noita lyhyitä kampia liiallisesti ylistänyt nojapyöräkäytössä, kun tällainen vaikutelma on tullut, että minä niitä myyn. Okei, yhdet trokasin Lahtisen Markulle, eikä ne ilmeisesti hänen pyöräänsä sopineet, joten ne saattaisivat olla ylimääräiset, jos Markku tulee Mäntyharjulle.
Eikös joku autolla Mäntyharjulle tuleva helsinkiläinen voisi ottaa asiakseen käydä hakemassa nipun lyhyitä kampia Pyörätohtorilta ennen kuin lähtee Mäntyharjulle ajelemaan. Kerätään lista. Kampien hinnathan ovat maltilliset 20€ 38,48 rattailla ja 15€ ilman rattaita 110mm viisipulttisella kiinnityksellä. Hups, taas meni myyntipuheeksi.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Joo, minuakin kiinnostaisi kovasti kokeilla 152 mm:n kampia niille sopivalla välityssuhteella.
Ne kokemukset mitä minulla on lyhyemmistä kammista muuttamatta välityksiä, ovat negatiivisia. Kun tiukoissa vastamäissä joutuu punnertamaan täysillä 175 mm:n kammilla normaalivälityksillä, onhan selvää, että muuttamatta radikaalisti välityksiä, ei 152 mm:n kammilla pääse samaa mäkeä ylös. Tai sitten minun ajokunto on todella huono.
Mä tuun Mäntyharjulle omalla Nazcallani jossa on nuo pyörätohtorilta hankitut kammet 38 ja 48 rattain. Alkuperäinen oli 42 hampainen ja muistaakseni jossain sanottiin, että eturatasta olisi 15% syytä pienentää kun laittaa lyhyemmät kammet? eli tuo pienempi ratas vähän niinkuin vastaisi alkuperäistä välitystä ja 48 on sitten kunnon maantievälitys.
Vajaa 700 km olen noilla kammilla ajanut, enkä anna pois varsinkin kun varpaalla vaihtaminen alkaa sujua... Pienempää ratasta tulee käytettyä kun puskee väsyneenä vastatuuleen ja isoimmissa mäissä (jyrkät mäet nousee paljon pienemmällä vaivalla eikä polvet protestoi), samoin kyläpyörityksessä se on hyvä mutta maantielenkillä missä ei ole tappomäkiä on taas iso ratas parempi, alamäkeen 62 km/h tunnissa napavaihde kakkosella menee kivasti.
45 hampainen olisi kai mun kunnolle ja pyörälle optimi, mut kulutetaan nyt näitä...
Nojasyklismiä vuodesta 2010
"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"
Minäkin kyselin noita lyhytkampisia kampisarjoja pyörätohtorilta mutt niissä on aika pienet rattaat reilu 30 hammasta isommassa. Aikasemmin 170mm kammet ja isoin ratas oli 57 hampainen ja hiukan isompaakin ois välillä kaivannut.
Jos 152mm kammet niin paljonko pitäs pienentää rattaita ?
Eikös nämä kävisi. Nämä minulla on, kun en lyhyempiä löytänyt halvalla.
kampisarja TRACER 38-48 rattain 152 mm pitkä hinta 20 euroa
Tai tähän sitten vanhasta rattaat.
kampisarja DOTEK ilman ratasta 110 jako pituus 152 mm hinta 15 euroa
Luulin tätä myynti tarjoukseksi, sillä kyselin
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Ne kokemukset mitä minulla on lyhyemmistä kammista muuttamatta välityksiä, ovat negatiivisia. Kun tiukoissa vastamäissä joutuu punnertamaan täysillä 175 mm:n kammilla normaalivälityksillä, onhan selvää, että muuttamatta radikaalisti välityksiä, ei 152 mm:n kammilla pääse samaa mäkeä ylös. Tai sitten minun ajokunto on todella huono.
Minulla ikää on vain noin puolet siitä mitä Sakarilla, mutta kyllä silti välitykset pitää olla kunnossa. Minulla jalat vaan alkavat krampata jos ei ole tarpeeksi pieniä välityksiä. Yhdistelmä Sram DualDrive ja eteen vielä kolmet rattaat antaa riittävän skaalan, ja vielä hämmästyneitä katseita kun sanoo '81 vaihdetta'
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python
"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"
Ne kokemukset mitä minulla on lyhyemmistä kammista muuttamatta välityksiä, ovat negatiivisia. Kun tiukoissa vastamäissä joutuu punnertamaan täysillä 175 mm:n kammilla normaalivälityksillä, onhan selvää, että muuttamatta radikaalisti välityksiä, ei 152 mm:n kammilla pääse samaa mäkeä ylös. Tai sitten minun ajokunto on todella huono.
Minulla ikää on vain noin puolet siitä mitä Sakarilla, mutta kyllä silti välitykset pitää olla kunnossa. Minulla jalat vaan alkavat krampata jos ei ole tarpeeksi pieniä välityksiä. Yhdistelmä Sram DualDrive ja eteen vielä kolmet rattaat antaa riittävän skaalan, ja vielä hämmästyneitä katseita kun sanoo '81 vaihdetta'
Ai ehkä nyt vasta tajusin tämän lyhytkampisuusidean: isoin takaratas täytyy olla kertoimella (175/152) isompi kuin ennen, jos vaihtaa kammet lyhemmiksi? (175/152 = 1.15, eli 15 % isompi ratas).
Jos lyhempi kampi on parempi, niin eikös pitäisi kokeilla vielä lyhempiä kunnes selvästi todetaan, että nytpä ei enää lyhempi olekaan parempi? Esim. pieni ihminen, joka on vaikkapa keskiarvopituista 10 % lyhempi, tarvitsee 10 % lyhemmät kammet jo lähtökohtaisesti. Jos hänella on viel pituuteensa nähden keskimääräistä lyhemmät jalat, niin yhä vaan kammet lyhenevät. Olisi varmaan meikäläisen kokeiltava lastenpyörillä näitä kampien pituuksia optimin löytämistä varten. Ehkä optimini olisi ainakin 25 % lyhempi kuin 175 mm, tai jopa 30 %. Hullutellaan 87 mm pitkillä kammilla ja tuplakokoisella isoimmalla takarattaalla... miltäköhän tuntuisi? (takarattaan asemasta/lisäksi voisi tietysti leikitellä keskirattaiden pienimmällä koolla)
Portaiden nousuun voisi tosiaan verrata. Yhdessä asunnossani oli ammoin portaat, joiden nousu oli alle puolet normaalista, ja vierailijat ja tuttavat ihastelivat spontaanisti, miten mukava niissä oli liikkua ylös alas. Jopa yksi sukulaiseni kopioi omaan taloonsa samanlaiset portaat ja oli ylen tyytyväinen pesueineen niihin. Vauvatkin konttailivat huoletta ylös alas, kun askelmat olivat leveät.
Ai ehkä nyt vasta tajusin tämän lyhytkampisuusidean: isoin takaratas täytyy olla kertoimella (175/152) isompi kuin ennen, jos vaihtaa kammet lyhemmiksi? (175/152 = 1.15, eli 15 % isompi ratas).
Jos lyhempi kampi on parempi, niin eikös pitäisi kokeilla vielä lyhempiä kunnes selvästi todetaan, että nytpä ei enää lyhempi olekaan parempi? Esim. pieni ihminen, joka on vaikkapa keskiarvopituista 10 % lyhempi, tarvitsee 10 % lyhemmät kammet jo lähtökohtaisesti. Jos hänella on viel pituuteensa nähden keskimääräistä lyhemmät jalat, niin yhä vaan kammet lyhenevät. Olisi varmaan meikäläisen kokeiltava lastenpyörillä näitä kampien pituuksia optimin löytämistä varten. Ehkä optimini olisi ainakin 25 % lyhempi kuin 175 mm, tai jopa 30 %. Hullutellaan 87 mm pitkillä kammilla ja tuplakokoisella isoimmalla takarattaalla... miltäköhän tuntuisi? (takarattaan asemasta/lisäksi voisi tietysti leikitellä keskirattaiden pienimmällä koolla)
Yleensä se sovitus pyritään tekemään etuhammasrattailla, eli pienentämällä niitä.
Tokihan sitä voisi vieläkin lyhyempiä kokeilla, mutta 152 mm on lyhin mitä on saatavilla. Tuosta lyhyemmät pitää lyhentää, ja kammista voi loppua metalli kierteen kohdalta. Tai sitten kikkailla näillä lyhentimillä.
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python
"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"
)
varsinkin kun varpaalla vaihtaminen alkaa sujua... Pienempää ratasta tulee käytettyä kun puskee väsyneenä vastatuuleen ja isoimmissa mäissä (jyrkät mäet nousee paljon pienemmällä vaivalla eikä polvet protestoi), samoin kyläpyörityksessä se on hyvä mutta maantielenkillä missä ei ole tappomäkiä on taas iso ratas parempi, alamäkeen 62 km/h tunnissa napavaihde kakkosella menee kivasti.
