ukram1 kirjoitti:Pastori kirjoitti:
Enivei. Suurin ongelma mulla tuntuu olevan se että mahani ärsyyntyy. Yleensä juon pelkkää vettä - ongelma on silloinkin sama. Neste tuntui toki imeytyvän ja kusitaukokin täytyi pitää. Mutta vasta nyt pari tuntia lenkin jäkeen alkaa mahan turvotus laskea. Olisko ajoasento jossa maha hiukan jännittyy - syynä asiaan?
Maha ainakin menee happamaksi ajaessa jostain syystä... Tämän koin itse pahimmin kun ajoin Ruotsissa kohti Motalaa läpi yön ja olin ostanut päivällä purkillisen mustikkamehua. Mehu oli hapanta ja aamuyöllä olo oli ankea kun oli jotain 10 astetta lämmintä ja ajoin farkkutakissa ja röyhtäilin vähän väliä mahan takia. Mahan happamuuteen voi kai vaikuttaa siihen tarkoitetuilla lääkkeillä, tosin en tiedä onko tarkoitettu urheilukäyttöön...
Voisihan se olla kyse tuossa mahan kiukuttelussa pelkästään siitä, ettei se ruokarytmi, eikä ruoan laatu taida reissun päällä olla ihan tavanomaista. Kannattaa kokeilla jättää lounas syömättä ja vetää pelkkää vettä tai hapanta mustikkamehua ilman polkemista. Vasta jos maha ei tästä ole moksiskaan, voi alkaa miettiä nojapyöräilyn osuutta vatsan vaikeuksiin. Miksei ne happolääkkeet olisi urheilulääkkeitä siinä missä astmalääkkeetkin. 
Mainostan vielä tässä tuota kuopaisutekniikkaa. Siinä on ideana, että takapuoli nousee hiukan ylemmäs, kuten kevennetyssä ravissa ja selkänojaa painetaan lapaluilla ja keskiselällä. Vatsa voi tässä tekniikassa olla rentona ja selkä ja lantiolihakset auttavat jalkoja veivauksessa. Se on erinomainen tekniikka reissun päällä lepuuttaa etupuolen lihaksia ja siirtää tehoja takareisille, pakaroille ja selkälihaksille.
Tavastin kysymykseen, kumpi on parempaa treeniä kramppaamisen välttämiseksi, kova ja lyhytkestoinen vai kevyempi pitkäkestoinen, sanoisin, että koska kyse on verenkierron ongelmasta, sen korjaaminen vaatii valitettavasti paljon aikaa, jotta suonisto ehtii kasvaa uuden kuormitustilanteen mukaiseksi. Toisaalta saattaisi kyllä riittää, että ajaisi jalat hapoille ja elpyisi jalat ylhäällä. 
Kukas tietäisi verisuoniston kasvuedellytyksistä. Valtimopoikkipinta-alaa tarvitaan lisää. Laskimot kyllä riittävät, niissä on tehoa ylösalaisin jopa liiaksikin. Avaruuslääketieteessä lienee samat ongelmat, kun painovoima ei auta valtimoita.
