Mustasudenkorento kirjoitti:tavasti kirjoitti:Minä se taisin olla joka kommentoi, en toki mitenkään pahalla, vaan juurikin riemastuneena. Ehdottoman veikeä ajettava, ei noin hauskaa laitetta kannata hävittää jos tilaa vain on!
Mielelläni ajaisin tuolla, kunhan saisi tuota rajanopeutta nostettua edes 10kmh niin tuo olisi varmaan riittävä.
Nyt tulee kuiten välillä tasaisella suoralla polettua rajoille (26-30kmh)tuo kikotin, eikä se motivoi kun pitää hidastaa ajoominaisuuksien vuoksi....kevennys ,vaihteita,vakaus ohjaukseen niin välttämättä toista nojakkia edes tarvisi...
Olen kuiten kovasti miettinyt minkä tekisin seuraavaksi...
Deltatrikeä olen mietiskellyt, jos uhraisi toisen tuollaisen erkkolan nojapyörien mailmalle..
Tyyliin Rans Trizard tyyppistä matalaa..
Omassa kikottimessa viehättää kuitenkin ketteryys, kapeus ja kaarreajo ominaisuudet.Icen spirittiä olen miettinyt ostavani mutta en ole saanut perusteltua itselleni moista kustannus erää...
Tosi mielenkiintoista oli koeajaa Peurungassa nojakkiasi. Ohjaukseltaan se muistuttaa tietyllä tavalla ensimmäistä nojakkiani SH1:stä.
Siinähän takapyörät kääntyvät itsenäisesti Ackerman-systeemillä. SH1:n ajo muistuttaa trukilla ajoa (=takapuoli liukuu käännettäessä alta). Odotin samaa efektiä sinun nojakiltasi, mutta eipä sitä juuri ollutkaan.
Näissä kaikissa takaa-ohjattavissa tuntuu olevan sama vika, että vähänkin suurempiin nopeuksiin ei päästä, ja se ei todellakaan kannusta jatkamaan tällä linjalla.
Itse olen täällä hetkellä ällistyttävän tyytyväinen delta SH9:n
ajo-ominaisuuksiin vähän isommillakin nopeuksilla (= 40-45 km/h) varsinkin, kun sillä nyt sähköistettynä eivät mäessä mummopyörät aja ohi. Ainoat ohiajajat mäessä ovat kilpapyöräilijät.
Minusta tämä Kettelwiesel-deltatyyppi on paljon mukavampi ajettava kuin tadpole. Se on myös helpompi rakentaa. Ja vilkkaassa kaupunkiliikenteessä verraton.
Sakari