jviirret kirjoitti:mhelander kirjoitti:Jos kelit ei ihan mene persiilleen käyn töiden jälkeen ajamassa vertailun vuoksi ton 55km:n "kisareitin" normi sykkeillä. Saa nähdä miten käy, matkan varrella on about kaikki alueelta löytyvät "mäet". Tasaisella tuskin tällä ennätyksiä tehdään tai juuri havaittavaa eroa lowraceriin...
Sun nopeudet normi sykkeelläkin on sellaiset että epäilen lowracerin olevan keskinopeudeltaan nopeampi vielä noin "lyhyellä" matkalla. Varsinkin jos sielä vielä tuulee niinkuin täällä.
Saattaapi olla. Töiden jälkeen lähdin polkemaan mutta just kun pääsin reitille löystyi vasemman kengän klossi. Joten eikun kotiin kiristämään, samalla pääsi eroon lukosta.
Matka jatkui, pistin väliajan hieman ohitse ajatellusta paikasta mutta kääntöpaikalle pääsin 47 minuutissa. Sivumyötäistä oli mutta lowracerilla ajelin kovemmalla myötäsellä vähän alhaisemmilla sykkeillä 50 minuuttiin. Tämä todella kiipeää mäet ! Ei mitään vaappumista, tai rungon notkumista. Vaikka 9-lehtisessä oli pienin 21-piikkinen ja nyt on 17. Selvästi paremmin kulkee mäkeen kun käskee.
Sykkeet oli tosiaan korkeammat mutta siihen on montakin syytä: niskatuki ottin ensin kypärään joten sitä ei voinut käyttää (tiedossa). L-koon penkki on ruholle sopivampi mutta M5:n M-kokoinen heitti lapaluiden kohtaa ylemmäs ja näin toimi tavallaan niskatukena. Enemmän sai jännittää niskaa ja ehkä vähän käsiäkin.
Sitten paluumatkalla huomasin että kuuluu jotakin hankausääntä, ja kun lopulta pysähdyin kunnolla katsomaan niin etuvanne otti jarruihin kiinni. Tarkemmin kun miettii sama ääni kuului mennessäkin ylämäissä... joten löysäsin jarrua ja matka jatkui. Loppumatkasta pääsi bio-breikillä pystärikuski ohi jonka nappasin helposti kiinni ja vedin äijää sitten melkein loppumatkan vähän kovemmilla sykkeillä. Roikkui pari kilsaa perässä, tuskin olisi pidemmälle jaksanutkaan siinä tuulessa ja vauhdissa.
Kotona sitten katsoin tarkemmin sitä eturatasta, ja siitähän puuttui pinna. Mutteri pyöri vanteen sisällä joten eikun toinen ratas tilalle ja tuubi veks. Mutterissa ei ollut pinnan pätkää joten se oli vain tippunut (?) pois. Ja toinenkin pinna oli niin löysällä että mutteri melkein oli siitäkin irti. Ei kumma että ohjaus tuntu huteralta kun vanne oli verraten löysästi navassa kiinni...
Ilmeisesti kun rihtasin nuo vanhat rattaat täysin suoriksi niin löystyivät mutterit ja kun 20 vuoden paussin jälkeen sai vähän kyytiä niin alkoivat pinnat irtoilla. Takarattaassa ei mitään ongelmia, sekin on rihtattu sekä viime kesänä että nyt.
No ei kun toinen varapinnoista paikalle ja rihtaamaan uudestaan. Pistin pinnat vähän tiukemmalle ja pudotin sitten kierteisiin CRC:n medium-ruuvilukitetta. Ja tuubiliimalla tuubia takaisin.
Kun virtaa vielä oli niin irroitin alumiinisen niskatuen osan missä pehmuste on kiinni ja muotoilin sen uudestaan niin että osoittaa takaviiston sijaan etuviistoon ja sitten kaareutuu voimakkaasti taakse. Näin yläosa välttää osumisen kypärään ja vaikka niskapanta jää pään ja pehmusteen väliin tukee se nyt kuten on tarkoitus. Mokoma on ilmeisesti suunniteltu huomattavasti pystymmälle penkin kulmalle jossa ilman kypärää kenties toimisi.
Ja stemmin säätöruuviin soft-lock ruuvilukitetta ja korkeus n. sentin korkeammalle kuin lowracerissa. En tykkää tämän tangon kulmasta, saisi osoittaa suoraan stemmin suuntaan mutta kun on kiinteäksi hitsattu. Harkinnassa on katkaista tanko irti stemmistä ja TIG:llä räkiä takaisin parempaan kulmaan. Tai sitten hiilarista tekemään... voisi olla tanko vähän eri mallinen että näkisi paremmin yli.
Tuli ennen töistä lähtöä tilattua 10-vaihteisen kettingit joten kun saapuvat pistän taakse keveämmän Hope & Arc en Ciel rattaan jossa 9-lehtinen pakka. Samalla tulee SRAM Rival jarrut niin saa Forcet mennä takaisin M5:een.