Mie en osaa noin pikkutarkasti tutkailla pyörän ominaisuuksia mutt eikö kuitenkin ohjaaminen varsinkin matalalla nojakilla tapahdu suurimmaksi osaksi kallistamalla pyörää eli kehon avulla. Ohjaustangolla vaan tehdään korjausliike. Omassa pyörässäni on esim Fuegoon se ero ett se on etuvetonen ja varmaan polkeminen tuntuu hiukan ohjauksessa eli kädet heiluu polkemisen tahtiin ja se aiheuttaa pientä edestakas liikettä. Joskus olin huomaavinani tuon liikkeen rauhoittumista kun jouduin kuljettamaan kauppakassia vatsanpäällä ohjaustangon alla niin ett tanko ei mahtunut tekemään laajaa liikettä ja käsivarret tukeutuivat tähän "lisämahaan"
Luulisin myös ett aika harvalla nojakilla ja aika harva kuski pystyy ajamaan ilman käsiä, se kysyy taitoa ja pyöränkin pitää olla todella tasapainossa sekä suorassa ja sitä ei kaikki tehdaspyörätkään aina ole.
Tsemppiä värkkäilylle aina kannataa kokeilla
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Joo siltähän se tuntuu että "ohjata" ei pitäisi lainkaan. Kaikki tehdään kropalla ja ohjaus myötäilee, senkin jälkijunassa. Jos kääntää ennen kuin kallistaa, kaatuu just väärään suntaan. Haarukan liikkeet on hyvin pieniä ja jos juuri sitä keskitysmomenttia olisi enemmän niin ilman käsiäkin onnistuisi. Nyt kovassakin vauhdissa voi pikkurillillä survaista rukin lappeelleen ja lepikkoon. Ei oikein onnistu asiallisesti mitoitetulla pystypelillä. Se on häiritsevää että "tää menisi parhaiten ilman käsiä mut kun ei voi irrottaa".
Mie en osaa noin pikkutarkasti tutkailla pyörän ominaisuuksia mutt eikö kuitenkin ohjaaminen varsinkin matalalla nojakilla tapahdu suurimmaksi osaksi kallistamalla pyörää eli kehon avulla. Ohjaustangolla vaan tehdään korjausliike.
Mitenkäs sitä pyörää kallistaa jos selkä on tiukasti selkänoja vasten? Pystypyörässä jotenkin onnistuu, mutta ei nojakissa. Kyllä kallistelu, tasapainon pito ja ohjaaminen tapahtuu ohjausliikkeillä. Kun pyörä ohjataan pois kuskin alta se kallistuu, tai jos pyörä meinaa kallistua liikaa niin se ohjataan takaisin kuskin alle. Kokeileppa joskus lukita ohjaus ihan tönköksi, niin ettei käänny milliäkään ja sitten ajaa "kallistelemalla". Nurin menee niin että heilahtaa.
Mitä matalempi pyörä sitä suurempi merkitys ohjausliikkeillä on pyörän tasapainoon ja sitä nopeampia ja tarkempia ohjausliikkeiden tulee olla.
Mie en osaa noin pikkutarkasti tutkailla pyörän ominaisuuksia mutt eikö kuitenkin ohjaaminen varsinkin matalalla nojakilla tapahdu suurimmaksi osaksi kallistamalla pyörää eli kehon avulla. Ohjaustangolla vaan tehdään korjausliike.
Mitenkäs sitä pyörää kallistaa jos selkä on tiukasti selkänoja vasten? Pystypyörässä jotenkin onnistuu, mutta ei nojakissa. Kyllä kallistelu, tasapainon pito ja ohjaaminen tapahtuu ohjausliikkeillä. Kun pyörä ohjataan pois kuskin alta se kallistuu, tai jos pyörä meinaa kallistua liikaa niin se ohjataan takaisin kuskin alle. Kokeileppa joskus lukita ohjaus ihan tönköksi, niin ettei käänny milliäkään ja sitten ajaa "kallistelemalla". Nurin menee niin että heilahtaa.
Mitä matalempi pyörä sitä suurempi merkitys ohjausliikkeillä on pyörän tasapainoon ja sitä nopeampia ja tarkempia ohjausliikkeiden tulee olla.
Jukka
En oo väittänt ett pysyis ilman ohjausta pystyssä päinvastoin. Sen verran selkä vielä liikkuu ja pääsiirtyy ett nojakin saa kallistumaan
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Mitä matalempi pyörä sitä suurempi merkitys ohjausliikkeillä on pyörän tasapainoon ja sitä nopeampia ja tarkempia ohjausliikkeiden tulee olla.
Tämä on helppo allekirjoittaa. Lowracerilla opettelu oli herkkyyden takia aika jännää puuhaa. MP:n eli highracerin opettelu sitten paljon helpompaa.
Mutta molemmat oppii kyllä helposti. Ja ainakin lowracerissa painopisteen pienet muutokset (ja/tai voimavektorin ja rungon jouston aiheuttamat) polkiessa etenkin tehoilla aiheuttaa tarpeen ohjausliikkeille (tai paremminkin pitoliikkeille) jotta kurssi olisi suoraan.
Tuossa tänä kesänä tuli enemmänkin analysoitua lowracerin olemusta noilla 88+ km:n lenkeillä... ja sillä voi helposti ajaa ilman käsiä suoraan ja alamäet, kunhan ei polje. Alamäessä ilman tehoja polkeminen ei vielä vie sitä täysin kurssista mutta voimalla polkiessa karkaa lapasesta ilman käsiä. En sitten opetellu enempää oliskos polkiessa voinu (ylä-) kropalla tasapainottaa polkemista mutta otin tuosta opiksi ja hienosäädin ohjaamista polkemisen aikana.
Kyllä tuolla voi tosiaan ajaa 10cm:n levyisellä reunaviivalla tehoilla polkien ihan suoraan ja pitkiäkin matkoja. Homma pitää vaan opetella ja painaa selkäytimeen, ja siihen menee aikaa ja kilometrejä.
Mitä lujempaa ajaa sen vähemmän tarvitaan korjausliikkeitä tehdä ohjauksella. Pienet liikeet yläkeholla kyllä korjaa virheet. Ainoastaan ohjausta tarvitaan jyrkemmissä käänöksissä ja hitaassa etenemisessä niin paljon että ohjaustangosta pitäs todella pitää kiini. Muuten annan muutaman sormen levä ohjaustangossa ja peukalolla käytän vaihteen siirtimiä. Turha roikkuminen ja kiskominen ohjauksesta on aivan turhaa, kun pyörä on vakaa ja tottelee pienintäkin liikettä nöyrästi. Niinkuin keväällä kirjoitin , kannattaa tarkistaa kulkeeko pyörät millilleen samaa linjaa ja ovatko ne pystysuunassa aivan vatupasissa. Aikaa niiden saatamiseksi tähän tilaan voi mennä, mutta se kannattaa kyllä. Tosin pyöräni on alaohjattava ja sen johdosta toisenlainen . Itse lähtisin tosiaan käymään läpi nää säätökohdat ensin ja sitten rupeisin rakenteleen muita hillitsimiä.
Viime talvena kun rakensin Nazcaan tän alaohjaus systeemin uusiksi . muutin ohjauksen sirtojärjestelmää . Tein siittä sellaisen että ohjausta joutuu kääntämään suhteessa enenmän kuin , todellisuudessa etupyörä käänty. Tällä oli sellainen vaikutus että se antaa enenmän anteeksi jos tekee pienen vierheliikeen ohjauksessa. Ei ole korjattavaa niin paljon , tosin oiken jyrkät risteykset vaatii pikkusen enenmän kääntymää. Tämän saman systeemin rakenan tähän STERN 3:kin. Kun olen sen ajoissani huomannut mukavaksi tekiäksi.
Toisalta joku saattas olla sitä mieltä ett ei nojakilla kuulukaan ajaa suoraa vivaa pitkin pitkiä matkoja Se on vähän sen luonteien peli ett kuhan pyörätien leveys riittää ni antaa mennä vaan. Hienoa kuitenkin, kuka senkin osaa.
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Oikeen yritin ajatuksen kanssa kääntää pyörää käydessäni äsken keskustassa, no ei se ihan ajatuksenvoimalla käänny Riippuu paljon nopeudesta kuinka tuo tasapainon ja ohjaustangon suhde menee ja tottakai ohjaustanko tarvitaan. Mutta itse ainakin ajan niin ett kääntymään lähtiessä pääkääntyy kallistuksen/käännöksen suuntaan ja ohjaus tekee pienen liikkeen päinvastaiseen suuntaan - pyöräkallistuu ja ohjaus seuraa mukana. Suoralla ohjaus on tietysti jatkuvaa tasapainon ja ohjauksen yhteistyötä. Hiljasessa vauhissa käännökset tapahtuu enempi ohjaustangolla.
Koetin myös tuota ilmankäsiä ajoa ja kyllä se opettelun jälkeen onnistuis kun nytkin menee lyhyitä pätkiä jopa polkemalla samalla. Toki lowracerissa kaatuminen tapahtuu sitt tosi nopeesti ett tuskin mitään rentoo menoo on tiedossa.
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Mutta itse ainakin ajan niin ett kääntymään lähtiessä pääkääntyy kallistuksen/käännöksen suuntaan ja ohjaus tekee pienen liikkeen päinvastaiseen suuntaan - pyöräkallistuu ja ohjaus seuraa mukana.
Ja jos sulla on pää niskatuella niin et kallista päätäsi ja silti mutka/tasapainon ylläpitäminen onnistuu? Tuota yllä olevaa ulkokurviin päin ohjaamista kutsutaan "vastaohjaamiseksi" ja se on pakollinen tapa esim. moottoripyörää ohjattaessa kun massat on suuria ja vauhdit kovia.
Pitkästemmiset pyörät ovat vähän hankalia kun laajojen ja keveiden ohjausliikkeiden lisäksi myös käsien paino siirtyy pyörän päällä. Perinteissä moottori- ja polkupyörissä ei tätä painon siirtymää tapahdu ja se helpottaa ohjaamista ja tasapainon pitoa. Kun painopiste pyörän päällä heiluu puolelta toiselle pitää ohjaamisella tasapainottaa enempi ja se aiheuttaa lisää heilumista. Vaatii siis opettelua että osaa tehdä sopivan suuruisia ohjausliikkeitä ja näille korjausliikkeitä.
Voisi olla melko järkytys laittaa pystypyörän ohjaustankoon eteen- tai taaksepäin osoittava 30cm pitkä tanko ja sen päähän joku käsien painoa(esim. 20kg?) vastaava paino.
Petri kysyi, olenko pannuttanut. Taisi olla eka pikku lenkki kun köntsähdin saimaa gardensin jossain piha-alueella. Ylitin itseni kun yritin pienessä tilassa kääntää. Se on ainut so far (puupäähänkoputushymiö).
Juu kyllä se kallistus taitaa melko pitkälti alkaa vastaohjauksella. Kun takaraivokin lepää tuettuna ja penkissä on ihana vain röhnöttää niin se painopisteohjaus jää lähinnä ehkä korvien heilutteluksi. Alussa oli yllättävää huomata että miten paljon pelkkä pään irrottaminen niskatuesta vaikuttaa helpottavasti tasapainoiluun ja menemiseen. Toisaalta en keksi että miten enää tulisin juttuun ilman pääntukea. Se vaan on mukava (nimim. kolme nikamaa jäykistetty).
Mitenhän muuten lie tuo aiemminkin linkitetty zockra:
- tuotahan pitäisi olla mahdollista ohjustaa pelkästään jaloilla, ainakin lukkopedaaleilla .
Tuota ohjataan koko ajan jaloilla, ei kenenkään käsivoimat riitä kääntelemään jalkoja. Vai pitäisikö sanoa että käsien ja jalkojen yhteispelillä. Pythonit rakannetaan ja opetellaan ajamaan kokonaan ilman ohjaustankoa. Niitä ohjataan pelkillä jaloilla.
Ootko kaatunt kertaakaan ?
Se on vähän sen luonteien peli ett kuhan pyörätien leveys riittää ni antaa mennä vaan. Hienoa kuitenkin, kuka senkin osaa.