Tomi kirjoitti:Ja sit toinen juttu, et jos tekisin tollasen pitkän mallisen nojapyörän ,missä eturengas on polkimia edempänä,niin miten mä oikein kiinnittäisin ne polkimet puurunkoon.
Googlella 'wooden recumbent' tuottaa ihan järjellisiä tuloksia, esim:
http://woodenbikes.com/
http://mysite.verizon.net/res88kr1/
http://www.manytracks.com/Recumbent/woody.htm
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python
"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"
Keskustelua puupyörä aiheen vierestä - lukuisia linkkejä.
http://www.bentrideronline.com/messageb ... 8#poststop
Amerikan jäpikkä tehnyt vastikään tämmöisiä.
Oletkohan Tomi käynyt näillä minun sivuillani: http://www.flickr.com/photos/saholm/
Rungot ovat joko ohutviiluvanerisia kotelo- tai uretaani-täytteisiä rakenteita.
Ohjausakselisysteeminä olen käyttänyt pystypyörästä irtileikattua akselia, joka menee läpi rungon ja tuetaan 2 mm teräslaipoin 6 mm pulttiliitoksin ylä ja alapuolelta.
Keskiön (pystypyörästä leikattu) kiinnittäminen puuhun onnisttuu 5 mm alumiinista muotoilluilla laipoilla, puisella sovituskappaleella ja 6 mm läpimenevillä pulteilla. 
Sakari
Kävi niin tai näin aina jotenkin päin.
http://webbisivu.com/sakariholma.aspx?pageid=74775
Olen saanut käsiini jonkun maastopyörän rungon, vaihteet ja polkimet ja aloin miettimään, että jos vaan kunnostaisin sen ja laittaisin renkaat ja jotain muita osia tosta toisesta pyörästä ja osi sit yks ihan ok pyörä tavallinen Euroopan läpi matkustukselle. Ja toinen vaihtoehto on, että rikon nää molemmat yrittäessäni rakentaa nojapyörää ja lopulta ei oo yyhtään pyörää tai yksi surkeimmista surkein tekele, jolla ei voi edes kilomteriä ajaa.
Kun ei mul taida olla mahdollisuutta hitsailla, ellei tolla naapurilla oo hitsipilliä. Kaupasta sais 150 egellä tollasen jonkun hitsauslaitteiston, johon vielä tollasia pikkukaasupulloja täytyy ostaa 30 euroo kappale, ei vaikuta kauheen hyvältä.
Mitenhän sais pyöränrungon metalliputken puukalikkaan tukevasti ja varmasti kiinnitettyä? Pulteilla kahdesta suunnasta?
Ja jos tekisin haarukan renkaalle raudasta, joka on 25mm leveä ja 4 mm paksu, niin vaikka vaikuttaa ihan tollee jäykähköltä niin taitaa se vaan sit olla painon kanssa aika plörö? Entäs 30 mm ja 6mm paksu??
Saa nähdä, että jos mä ikinä saan tollasta pyörää aikaseks. Työkaluja lötyy saha, rautasaha, ruuvimeisseleitä, pihdit, jakoavain, talttoja, pora ja puukko. Materiaaleja taas kaksi pyöränrunkoa polkimineen, yksi ohjaustanko, maastopyörän etu rengas ja takarengas, vaihteet kaksin kappalein, jarrut myös, jonkun näköstä parrua 75mm x 75 mm lötyy ja rautalistaa 25 mm x 4 mm ja 30 mm x 6mm.
Tomi kirjoitti:Olen saanut käsiini jonkun maastopyörän rungon, vaihteet ja polkimet ja aloin miettimään, että jos vaan kunnostaisin sen ja laittaisin renkaat ja jotain muita osia tosta toisesta pyörästä ja osi sit yks ihan ok pyörä tavallinen Euroopan läpi matkustukselle. Ja toinen vaihtoehto on, että rikon nää molemmat yrittäessäni rakentaa nojapyörää ja lopulta ei oo yyhtään pyörää tai yksi surkeimmista surkein tekele, jolla ei voi edes kilomteriä ajaa.
Tuo riskihän on olemassa 
Luultavaa on, että kyllä pyörän rakentaminen on mahdollista kertomillasi työkaluilla ja tarvikkeilla, mutta vaatii kyllä runsaasti työtä ja pioneerihenkeä.
Yksi vaihtoehto, kunnosta se maastopyörä, ja aja sillä alankomaihin ostamaan käytetty nojapyörä. Siellä näyttäisi olevan ajokuntoisia itsetehtyjä alle 100E hintaan.
http://www.marktplaats.nl/index.php?url ... 3Fxref%3D1
Mutta tämä alue oli rakentamisesta, tuollainen ehdotus ostamisesta on tietysti kovin kerettiläinen. 
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python
"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"
Eilen tuli mieleen kaksi uutta ideaa ja "helpohkoja" toteuttaa kanssa ilman mitään rungon hajottamisia.
Eli jos vaan ottaisin tavallisesta pyörästä ton satulan pois ja laittaisin sit siihen pyörään tarakan tapaisen telineen takapyörän päälle, mutta se olisikin se istuin selkänojalla ja siitä on vielä just hyvä matka polkimillekin. Ja sit vaan tekis pidennetyn ohjaustangon. Voisko toimia hyvin? Tota aion kyllä kokeilla. Kaverit sanoo, että on liikaa painoa takana ja sillä on sit raskasta kulkea ja että se kans kippaa sit taakse, mut musta tuntuu, että ei se mitään kippaa.
Ja toinen idea olis, että ottaisin tavallisesta pyörästä takarenkaan pois ja laittaisin sieltä polkimien kohdalta takahaarukan suuntaisesti kulkevan puun noin 80 cm pitkä, jonka sit tukisin vielä tosta kohtaa missä ennen oli takarengas niin siitä samasta paikkaa tukisin sen puun pultilla ja tähän puuhun sit mun vaan tarttis yhdistää jonkunlainen uus ite tehty haarukka 30 mm x 6 mm raudasta ja puun päälle sit penkki. Olis matala ja pitkä, mittasin, että pituus olisi noin 260 cm tommonen pyörä.
Mielipiteitä..
Jos se penkki ja painopiste on siinä taka-akselin päällä, niin ei tosiaan tarvi kummosta pomppua tai mäkeä että se kippaa. Voihan sinne taakse laittaa kiihdytysvehkeistä tutut wheeliebars:it 
Jos sitä takarengasta meinaa siirtää taaksepäin, niin ei kannata alkaa tekemään mitään lowracerii, vaan jättää suosiolla sen penkin suht ylös. Kevyttähän tuosta ei varmaankaan saa, mutta onpahan ainakin erilainen pyörä..
Vauhti! Se SE on, mitä näillä vehkeillä ajetaan takaa! Mukava penkki tulee sitten boonuksena 
Jeah, nyt on päässyt työ etenemään. Olen tehnyt roskiksesta löytämästäni jätepuusta rungon, joka vaikuttaa ihan kestävältä, mutta samalla joustavalta siten, että tarvetta erilliselle jousitukselle ei tule olemaan. No pyörä on lähes kolme metriä pitkä, 280 cm. Takavaihteet toimii hyvin, mutta etuvaihtajan kanssa vähän ongelmia, joten edessä vaihtuu vain siirtämällä manuaalisesti käsillä lennosta, hieman hankalaa kylläkin siten. Ohjaustankoa ei vielä ole ja siitäkin tulee noin metrin mittainen, joten pienimpäänkin käännökseen tarvitaan laaja liike, mutta ei kaiketi ongelma, kun normaaliin kruisailuun ei noi käännökset mitään kauheen tiukkoja ole, joten toivotaan, että onnistuu käytännössä tuo ohjaaminen. Jos saisin polkimet lähemmäs ohjausniveltä niin saisin vähän pituutta pois, nyt niiden välinen etäisyys noin 30 cm. Ja jos saisin takapyörän lähemmäs istuinta, niin pituutta tippuisi jo aika hyvin, jotain puol metriä kaiketi, mutta silloin tarttis keksiä joku erilainen systeemi, miten ton penkin sais tuettua selkänojasta. Nyt mulla on vain tollanen yhekskyt asteen kulmassa oleva jäykkä rauta, mutta jos olis vaan sellanen loiva kulma ni parempi, mut ei toi kyl mihinkään taivu ja oli hyvää tsägää et ton satuin löytään. Ja penkkiä jos laittaisin vähän enemmän istuma-asentoon, niin noin 10-20 cm tippuis pituutta pois. Kuvia laitain heti kun löydän kameran laturin. Toivottavasti jo tänään pääsen ekalle koeajelulle, kun nyt käyn hakee jonkun kepulan ohjaustangoksi. Ongelmia tuottaa pyörän saanti kadulle, kun ei vaan millään kolme metrinen pyörä taivu meiän talon ovista, joten täytyy laskea se ikkunasta tai purkaa se kahteen osaan keskeltä ja koota ulkona uudestaan.
Tomi kirjoitti:Ohjaustankoa ei vielä ole ja siitäkin tulee noin metrin mittainen, joten pienimpäänkin käännökseen tarvitaan laaja liike, mutta ei kaiketi ongelma, kun normaaliin kruisailuun ei noi käännökset mitään kauheen tiukkoja ole, joten toivotaan, että onnistuu käytännössä tuo ohjaaminen.
Ohjaaminen voi onnistua, mutta ei pystyssä pysyminen. Ohjausta kun tarvitaan myös tasapainon ylläpitämiseen. Siihen kaukana ohjausakselin linjasta oleva tanko on llian hidas ja yläkropan paino siirtyy käännettäessä ulkokurvin puolelle vaikeuttamaan tasapainoilua entisestään.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
NÄIN, nyt on pyörä enää 238 cm pitkä ja vaikuttaa jo ajettavalta. No Enhän mä sillä pystynyt ajamaan metriäkään, aina vain lähti kaatumaan vastakkaiseen suuntaan minne käänsi.Ihan mahdotonta. No sain vähänmuutettua tota kulmaa miten ohjaustanko lähtee niin onnistuin jo ajamaan vähän ympäri ámpári, mutta kääntyminen erittäin vaikeaa kuten pystyssä pysyminenkin hankalaa. Pitäs saada toi ohjautanko lähtemään samassa kulmassa kuin se on tavallisessa pyörässä niin luuulisinsit sen ohjaamisen olevan helpompaa. Mutta edeleen toi ohjaustanko on ongelma, kun se on sit sen verran pysty se kulma ja ohjautanko pitää kuitnenkin kääntyä siitä juuresta heti sellaset 90 astetta ja melkeen metrin mittanenkin. Nyt mulla on siinä sellanen ihme viritelmä. Pitäs keksiäjotain toimivampaa.
Saa nyt nähdä tuleeko tästä haaveesta loopujen lopuks mitään, kun on noi polvet alkanu varotteleen,et ei taida olla ihan kaikki kunnossa. Viimeksi kun olin pyör¨llä pikkasen tuolla kylässä poikkesin 15kilsan päässä niin tuli polvet ihan ihmetavalla kipeeks ja on toinen polvi vieläkin kipee kahden viikon takaa ja eikä vaan tunnu paranevan. Et en nyt ymmärrä et miks ne kipeeks noi vähästä tuli,kun koskaan ennenkään ei oo tullu kipeeks paljon enemmäst¨kään. Ja nyt oon tosi huolissani, et ei varmaan enää ikinä pysty pyörällä mihinkään lähtee ja varsinkaan minnekään päivien reissulle. Kun kävelykin pistää polvet kipeeks parinkymmenen kilsan jälkeen ja nyt tuntuu et varmaan jo ihan muutaman kilsan jälkeen, et eihän täs enää mitään voi tehdä.
Menee vähän offtopikin puolelle, mutta vähän tästä polviasiasta.
Mulla on nuoruuden urheiluhulluuden päiviltä jäämistönä polviongelmia. Vasemman polven kierukka on revennyt ja operoitu kolmesti. Rikkinäisen polven lisäksi tuo mukamas terve oireilee.
Muutama vuosi sitten pyöräily sattui kovasti polviin em. kierukkaongelman sekä polvissa olevien rustottumien vuoksi. Nyttemmin alkaa taasen pyöräilykin sujua ilman pahempia kipuja.
Helpomman vanhuuden toivossa aloitin kohtuullisen kuntoutuksen n. 5v sitten. Otin takavuosien harrastuksen käyttöön eli sulkapallon jota pelaan rikkinäisten veteraaniurheilijoiden kanssa kimpassa. Laji on hyvä ennaltaehkäisemään osteoporoosia - lyhyttä tiukkaa liikettä paljon.
Pari vuotta sitten vedin kesäkaudella vähän juoksulenkkiä tueksi, kun vaimo halusi testailla yhdessä juoksemista. Rasitus oli ok - mutta polvet turposivat aivan hirveeseen kuntoon. Ne ei kerta kaikkiaan kestä oman ruhon painoa ja erityisesti kovaa alustaa.
Ammattivalmentajakaiffari näytti turpoamisongelman poistoon pari kuntosalihommaa (juu, mulla on työsuhde-etuna kuntosali ja liikuntasali) - eli polven ojentamis ja koukistamisliikkeitä ERITTÄIN pienillä painoilla. Ideana oli vahvistaa polvea tukevia pieniä lihaksia - ei pyrkiä lihasmassa lisäämiseen. Tämä toimi erittäin hyvin - ja treeni lisäsi lähtönopeuttakin. Friikahdin tosin vähän ja pelasin keskimäärin 6 tuntia viikossa aika kovalla temmolla.
Tässä vaiheessa pyöräilykin rupesi skulaamaan mukavasti - ei tuntunut pahalta olleskaan. Eli pikkupainot ja liike auttoi.
Toppihan siinä sitten tuli kun marraskuussa meni polven kiertoliike iskussa vähän pitkäksi. Sama kierukka rikki ja leikkaus odotti tammikuussa.
En lannistunut ja tein ennakkoon polvea kuntouttavia liikkeitä - esim. kyykkyyn alas yhden jalan varassa keppi niskan takana. Ja yllätys yllätys - erittäin kevyttä pyörittävää liikettä kuntopyörällä.
Tammikussa sitten puukko polveen ja roinat veke.
Vasta nyt sain tämän ohjeen - TUET polviin ja aina liikkuessa päälle.
Nyt olen päässyt taas jo pelailemaan. Kuntoutus taas päällä ja siinä siis merkittävässä osassa - kuntopyörää kevyellä painolla eli pyöritystä, kevyttä pyöräilyä, pikkupainoilla kuntosalia.
Luin muuten mosestakin paikasta että polvivaivaisille voisi olla hyvä jos pyörän poljinkammet olisivat tavanomaista lyhyemmät.
Kyllä se tästä.
Summa summarum:
Polviasiaa: Itse tuossa 17vuoden iässä sain kipeät polvet kun yhden talven konttasin kylmän autotallin lattialla ensimmäistä autoani kunnostaessani. Meni useampi vuosi ennen kuin palautuivat normaaliksi, kun ei tullut mihinkään hoitoon hakeuduttua eikä normaali elämää juurikaan haitannut. Olivat vain kaikenlaisessa rasituksessa kipeät.
Myöhemmällä iällä, kun rupesin harrastamaan lenkkeilyä, alkoi taas polvet kipeytyä kun lenkit piteni yli 10km:n pituisiksi. Kickbikellä ajo onistuu, kuten myös pyöräilykin, mutta ilmeisesti iskut mitä juoksussa polviin kohdistuu on liikaa.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Sitten pyörä asiaa, näyttää että teet samat virheet kuin minäkin ensimmäisessä nojakissani:
Tuollakaan ei voinut ajaa, kun tanko on liian kaukana ohjausakselin linjasta. Pyörän akseliväli on yli 200cm. Vasta kun tangon siirsi penkin alle ja ohjauksen hoiti välitangolla alkoi ajaminen sujua. Alla olevassa kuvassa ohjaus muutettu:
Kuvassa pyörä muutettu kolme pyöräiseksi, mutta ajelin jonkun verran kaksipyöräiselläkin. Jos haluaa yläpuolisen ohjauksen, niin runkoon pitää kiinnittää yksi ylimääräinen ohjauslaakeri ja siitä välitangolla etuhaarukkaan:
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...