Joo, tätä minäkin vähän pelkäsin.. Eipä siinä, kyllä perusrautakin toimii.
Kyllä tuollasen putken ohentaminen sorvaamalla on kallista ja vaikiaa. Jonkun lyhyen pätkän voi saada sorvattua mutta ei kovametallivarrellakaan päästä kovin pitkälle. Tai nyt kun asiaa oikein mietin, niin pitkällä erikoisporalla vaihdettavilla kovametallipaloilla_vois_mennä. Kallista sekin
Mutta. Kyllä nuo reynoldsit ym. varmasti tekee vaikka kolmionmallista kun lyö tarpeeksi seteleitä kouraan. Kun vaan olis niitä seteleitä
Nojanalle kirjoitti:
Tuli mieleen olisiko mahdollista tehdä runko huonekaluputkesta ja pinta karkasta se. Kun kuulemma sen pystyy tekemään raudalle kuin raudalle. Sillon saisi putkesta jäntevämmän.
Pien karkaisuja olen itse tehnyt mutta näin suuriin kappaleiden karkasusta en osaa sanoa. Vai olisiko olemassa jokin toinen tapa saada metallista jäykempi ja kestävämpi. Esimerkiksi jokin pinnottaminen toisella metallilla. Vai tulisiko nämä liian kalliiksi.
Taitaa mennä karkaisussa väkisinkin kieroon ja synnyttää jännitteitä
...Kyllä tuollasen putken ohentaminen sorvaamalla on kallista ja vaikiaa. Jonkun lyhyen pätkän voi saada sorvattua mutta ei kovametallivarrellakaan päästä kovin pitkälle. Tai nyt kun asiaa oikein mietin, niin pitkällä erikoisporalla vaihdettavilla kovametallipaloilla_vois_mennä. Kallista sekin...
Tarkoitin siis, että sorvaa ulkoapäin, ei sisältä. "Normaaleissa" ohennetuissa runkoputkissa on toki ohennus sisällä (putken ulkohalkaisija ei muutu), mutta kyllähän sen voi tehdä toisinkin päin.
...Kyllä tuollasen putken ohentaminen sorvaamalla on kallista ja vaikiaa. Jonkun lyhyen pätkän voi saada sorvattua mutta ei kovametallivarrellakaan päästä kovin pitkälle. Tai nyt kun asiaa oikein mietin, niin pitkällä erikoisporalla vaihdettavilla kovametallipaloilla_vois_mennä. Kallista sekin...
Tarkoitin siis, että sorvaa ulkoapäin, ei sisältä. "Normaaleissa" ohennetuissa runkoputkissa on toki ohennus sisällä (putken ulkohalkaisija ei muutu), mutta kyllähän sen voi tehdä toisinkin päin.
Jotkut ovat ohentaneet putkia tekemällä niille "sorvin" jossa pyöriessään hiovat päältä hiomapaperilla/-koneella. Pysyy putki pyöreänä ainakin... tällaisia siis kun on pitänyt saada toisen putken sisään vain hieman paksumpaa putkea.
Mitat tuumina ikävästi.. seinämät lähti 2" (50,8) putkissa 1,24 millistä. Samassa paikassa myös vähän erikoisempaa profiilia mistä syntyis nätisti takahaarukka.
Nojapyörän runkoputken normaalia rakenneterästä suuremmasta lujuudesta on hyötyä vain lommoutumisen välttämisessä. Varsinaisen käytön aiheuttamia rasituksia kestää pehmeämpi rakenne paremmin, sillä liitoshitsien aiheuttamat vetelyt tuottavat lujaan putkeen sisäisiä jännityksiä, jotka ydintyvät väsymissäröiksi ajan saatossa. Pehmeämpi putki myötää alussa kovassa rasituksessa ja vetelynännitykset tasaantuvat.
Hitsattua rakennetta ei rakentaa liian kovasta aineesta, varsinkaan, jos suuria kuormituksia esiintyy liitosten läheisyydessä. Nykyisin, kun hitsaus tehdään huolellisesti sopivan ohueksi ja juoheaksi, voi hyvällä tuurilla saada aikaan rakenteen, jossa hitsi itse myötää vetelyjännitykset pois ja rakenne saattaa jopa kestääkin lujemmasta materiaalista, mutta pyörän rungossa tästä on vähemmän hyötyä, koska sen pahimmat rasitukset ovat liitosten läheisyydessä.
Hyvä konstruktio kestää vaatimattomammastakin aineesta tehtynä.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Mutta olisko noiden suosion takana se - että noita saa ohuemmalla seinämällä kuin näitä tavisputkia = himpun kevyempi. Tosin helpointa se on pudottaa sitä ajoneuvoyhdistelmän painoa kuljettajasta.
Hyvä konstruktio kestää vaatimattomammastakin aineesta tehtynä.
Tässä nyt ei ilmeisesti kuitenkaan haeta mitään ns. "järkevää" vaihtoehtoa vaan kehitellään myyvää tuotetta?
Jukka
Lähinnä pyöritellään hulluja ideoita joiden toteuttamiskelpoisuus on vähän niin ja näin
Mutta. Crmo putkia näköjään on saatavilla eli esim. tuo kauppa oli saksassa. Ensimmäiset tehdään tavallisesta raudasta - jos tehdään. Täytyy nyt pureksia vähän ajatusta kaikesta tästä
Kattelin huvikseni suomen koulutustarjontaa; en löytänyt yhtään komposiittimateriaaleihin keskittynyttä opintolinjaa! Onkohan sellaista olemassakaan.
Muistutan vielä. Luja teräs ei ole sen jäykempää, kuin pehmeämpikään. Kun ulkomitat ovat samat, ohutseinäisempi putki on joustavampi, vaikka olisi kuinka lujaa materiaalia.
Titaani on tiheydeltään vähän yli puolet teräksestä, samoin sen kimmokerroin, eli jäykkyys samoilla mitoilla. Titaanisesta rungosta täytyy siis tehdä paksumpi, jotta se olisi edes yhtä jäykkä, kuin teräsrunko, samoin kaikista muistakin kevyistä materiaaleista hiilikuitukomposiittia lukuun ottamatta.
Tuossa jutussa on tarkemmat perustelut http://nojakki.wikispaces.com/file/view ... vottaa.pdf
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Kattelin huvikseni suomen koulutustarjontaa; en löytänyt yhtään komposiittimateriaaleihin keskittynyttä opintolinjaa! Onkohan sellaista olemassakaan.
Aika vähissä taitaa olla. Materiaalitekniikka -nimellä mennään varmaankin lähelle, riippuu myös koulusta ja koulutustasosta. Esitteisiin ei kannata välttämättä luottaa vaan etsiä käsiinsä vielä tarkempaa tietoa kursseista jos joku tietty alue kiinnostaa. Toisaalta korkeakoulujen koulutusohjelmat ovat ainakin tekniikan alalla suhteellisen laajoja ja valinnanvaraa löytyy ohjelman sisälläkin. Aallossa olisi myös Biotuotetekniikka, jossa pitäisi olla asiaa biokomposiiteista, joissa monet asiat pitäisi olla yhteneviä muiden komposiitteihin. Ja lujuusominaisuuksien yms. mitoittamisen laskeminen ei sinällään riipu materiaalista.
