Huomioita edellisestä.
Rengas oli jäykkä, samoin kiekko puolauksineen. Jokainen voi kuvitella miltä tuntuisi ajaa rautapyörillä verrattuna ilmakumirenkaisiin. Tämä on juuri se syy, miksi ilmakumirenkaita käytetään.
Kuormitusvoima näkyy olevan nopeuden suhteen lineaarinen, eli laskelmassasi ei ole huomioitu joustoja lainkaan. Huomioipa edes karkeasti rungon jousto ja laske voiman aiheuttama amplitudi kuskin kohdalla, niin huomaat, kuinka vähän sinne asti välittyy. Lisäksi on huomattava, että kaikki pyörät eivät joudu kuoppaan samassa vaiheessa, vaan yleensä kuoppaan ajetaan vain yksi pyöristä kerrallaan. Runko joustaa ja kuski joustaa. Ja ennen kaikkea, renkaat joustaa.
Riittävästi vaikuttavia seikkoja huomioiva laskentamalli on paljon monimutkaisempi. Se mainitsemasi Adams antaa jo oikean suuruusluokan tuloksia, jos malli ja herätteet on oikein laadittu, mutta siinä sen vaikeus onkin. Herätteitä ei saa millään yksinkertaisella tavalla vastaamaan todellisia käyttöolosuhteita.
Maksimivoiman käyttäminen tällaisessa jäkkien kappaleiden approksimaatioissa johtaa harhaan. Täysin jäykillä kappaleilla kaikki törmäykset aiheuttavat äärettömän voiman. Ajoneuvoja ei voi mitoittaa tällaisten laskelmien avulla, ne eivät kestäisi ikinä. Kestävät kuitenkin käytännössä.
Mikset hyväksy empiiristä tai puoliempiiristä menetelmää, kun laskentamenetelmät eivät kykene riittävän tarkkaan ajokuormitusten kuvaukseen. Varsinkin polkupyörässä kokeilu on paljon halvempaa ja nopeampaa, kuin riittävästi tekijöitä huomioiva laskenta. Ketjuvoimien ja muiden simppelien asioiden laskeminen sen sijaan on itsestäänselvyys, eikä niitä tietenkään tarvitse kokeilla.
PS. Nuo edellisen viestisi liitteessä kuvailemasi laskelmat ovat näitä yksinkertaisia, jotka on helpompi laskea kuin kokeilla.