Takajousituksessa iskari lienee maantielle tarkoitetussa pyörässä turhaa hifistelyä. Elastomeerijousitus ICE:n ja Nojanallen tyyliin riiittäisi varmasti, säästäisi luultavasti painoa ja yksinkertaistaisi rakennetta ja olisi helpompi mahduttaa runkoon,
Opettelisin jonkun mallinnusohjelman ja mallintaisin pyörän kunnolla ennen rakentamista. Vähentäisi arpomista rakenusvaiheessa ja voisi vaikka saada aikaan sen suoran ketjulinjan mitä hain mutten saavuttanut. Ei se kauas jäänyt, mutta jäi kuitenkin. Vaihtoehtoisesti opettelisin piirtämään
Jigi. Oli mulla nytkin kakkosnelonen jossa oli 10mm kierretangot akseleina. Ilman sitä en haluaisi kuviella lopputulosta.
Muistaisin aina varmistaa että pylväsporan työtason kaikki säädöt on kiristetty ennen poraamisen aloittamista Rikoin yhden reikäsahan (onneksi oman) kun poran työtaso pääsi liikkumaan kesken porauksen. Onneksi porakoneelle ei käynyt mitään.
Opettelisin hitsaamaan paremmin, ja ehkä TIGillä. Pahimpien saumojen hiomisessa oli v***nmoinen homma kunnes kylästyin ja päätin antaa olla
Tosin luulen että tää jää viimeiseksi omavalmisteeksi, seuraava on sitten tehdaspyörä (koputan puuta, vannomatta paras). Lähinnä sen takia että nyt kun tällä aikansa ajelee niin kokemusta nojakeista on luultavasti sen verran että sen kalliin tehdaspyörän osaa valita oikein, enkä kuitenkaan saa mitään niin hienoa tehtyä kuin ammattimies alumiinista.
Sinänsä vapaa-ajantappoprojektiksi nojakki alusta loppuun on ihan passeli yhden talven ponnistus, mutta jatkossa voisin senkin ajan jakaa useammalle pienelle projektille.
Markus Heikkilä - Pyörät: Specbike Technics Comfort tadpole trike / DFXL kinneri / Tern Link D7i taittopyörä / vm -74 Peltirunko-Jopo
Opettelisin hitsaamaan paremmin, ja ehkä TIGillä. Pahimpien saumojen hiomisessa oli v***nmoinen homma kunnes kylästyin ja päätin antaa olla
.
Hitsiope oli sitämieltä ettei niitä hitsauksia pidä mennä hiomaan olleskaan - mikäli haluaa että se kestää. Kosmeettiset kikkareet on sitten eri juttu.
Pyörä on nyt pohjamaalattu ja kasailin sitä eilen koeajoa varten. Punnitsin pyörän, ja se painaa 21,4 kg ilman polkimia ja paria vaijeria.
Aikalailla samoihin painoihin mennään LWB:n (22,5 kg ajokunnossa) kanssa siis, siltä osin projektin tavoitteet eivät täyttyneet. Jos haluaa saman varustetason kuin LWB:ssä eli tarakan, lokarit ja pari pullotelinettä, mennään luutlavasti jo vähän yli.
Toki rungossa on ylimääräistä massaa turhan paksuissa saumoissa ja pulteissa & muttereissa (käytin 8mm:n pultteja kautta linjan), mutta eniten painoa tulee kuitenkin sieltä mistä sen pudottaminen maksaa eniten: osista.
Jos haluaisi pistää rahaa palamaan niin ainakin seuraavista paikoista saisi kilotolkulla karsittua:
Hiilikuituinen ohjaustanko, huonekaluteräksinen painaa aika paljon
Hiilikuitupenkki lasikuituisen sijaan
Ilmajousi teräsjousen tilalle
Kiekot. Navat on Shimanon Deoret, kevyempiä löytyy takuulla
Kumit. Nyt Schwalbe marathon, jotkut kisasliksit painanee puolet noista vaikkei marathonitkaan mitään rekanrenkaita ole
Eipä tämä yllätyksenä kokonaan tullut, mutta itse olisin arvannut että jonnekin 20 kilon tuntumaan, sen alapuolelle olisi jääty.
Osoittaa ainakin, että Jarcco on aika hyvin optimoinut LWB:n painon materiaalin ehdoilla sitä aikanaan rakennellessaan.
Koitan napsia kuvia tänään jos kerkiän käydä ostamassa loput vaijerit ja laittaa polkimetkin paikalleen.
Jollain tavalla erittäin tyylikäs lopputulos, varsinkin sivuprofiili, vaikka onkin neliöputkirunko!
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason