Aamulla pakersin Nexuksen uudelleen viritettynä paikalleen. En kerinnyt laittaa vaihteenvalitsinta kun oli niin kiirusta, valitsin jarrun asennuskohteeksi. Tuuppasin myös matkamittarin kiinni. Sehän on raportoinnin kannalta tärkeää 
Lähdin rohkeasti kotipihasta liikkeelle viime kerran onnistumisista rohkaistuneena ja pettymys oli karvas kun hädin tuskin pääsin liikkeelle. Liikkeelle lähtöön ei meinannut pyörätien leveys riittää. Kannoin pyörää parisataa metriä että pääsin pahimman alamäen ohitse. Mäntylän alikäytävässä hyppäsin satulaan ja ajoin mäkeä ylös. Pääsin puoleenväliin. Vaikeaa oli. Samanlainen helvetti odotti sitten tutulla parkkiksellakin. Olisko ollut liikaa muuttuvia asioita kun oli vällyä persauksen alla ja uusi ratas, jarru ja tanko jossa jarru sijaitsee. Ehkä. Ja onhan tässä ollut useamman päivän tauko. Edellisen kerran olin liikkeellä silloin sunnuntaina.
On muuten virhe mennä työpaikan pihalle treenailemaan virka-aikana. Jo on jokaisella tontilla olevalla tyypillä asiaa jos jonkilaista. Viimeiset parisataa metriä menivät hämmentävästi. Pyörä totteli ja sain kaarreltua varaston oven eteen ja hiljennettyä vauhdin jarrulla. Huh huh.
Puolen tunnin sessiosta tämmöiset speksit:
Moving Time: 7:45
Avg Moving Speed: 9.5 km/h
Max Speed: 13.1 km/h
Distance 1.23
Houkuttelin sitten illemmalla lapset mukaan harjoittelemaan pyöräilyä (toisella pyörä ja toisella potkupyörä), tunnin verran temuttiin samassa paikassa. Olin jättänyt pyörän sinne ovelasti jemmaan iltaa varten.
Oudosti pääsin heti liikkeelle ja eka stintti kosahti vasta hirmuiseen töyssyyn joita pihalla on pahimpaa kaahaamista estämässä. Vitutti. Eikun liikkeelle ja hups ajelin kertalinttuulla puolitoista kilsaa. Kiertelyä kaartelua, kanttarin ylitystä ja tiukan paikan ohitusta (metrin rakonen esteissä) - ihmeesti se kone ja ihminen alkaa löytää yhteistä säveltä.
Välillä sitten pysähtelyä ja pikkupojan ensiapua kun verta hulmahti kädestä kaatumisen seurauksena. Löytyi muuten koulun kellarista vaaka kun etsittiin ensiapukaappia. Rakkine painoi 14 kiloa - siis tasan. Melkein kaikki on paikallaan - joten alle viidentoista kilon jää paino noilla kumeilla ja Nexuksella yms. Jos laskee sen että viimesyksyn pyörän ja kuljettajan yhdistelmä on keventynyt saman 14 kiloa, niin laitehan ei paina mitään
Rohkaistuin menestyksestä niin että ajeltiin sitten pienen mutkan kautta kotiin pyörätietä ja kohtasin pelkäämäni alamäen ja toki sitten ylämäen. Nehän menivät ookoo. Rullailu polkematta sujuu ihan ookoo joten polkematta pääsee alamäkeen. Heh. Lopussa vedin hurjan spurtin kotiin kun pikkupoitsu teki stopin kun voimat pettivät. Vein pyörän kotiin ja palasin hakemaan väsyneen tien päältä.
Tässä hurjat speksit iltasessiosta:
Moving Time: 32:00
Avg Moving Speed: 10.2 km/h
Max Speed: 17.5 km/h
Distance 5.44
Ai niin, se piti vielä sanoa että jotenkin tämä laite nyt tuntuu mitoitukseltaan, perstuntumaltaan, korkeudeltaan ja yleisfiilariltaan niin perhanan paljon kivemmalta kuin Azub. Esim. se että istumakorkeus on noin matala tekee pysähtymisestä todella miellyttävää. Heti kun pysähtyy on jotenkin lepoasennossa. Azubilla piti kuitenkin yrittää pysyä pystyssä kun oli pysähtynyt. Tällä ei, kun ruhon paino stabiloi laitteen. Mystistä.
