Eccumulator kirjoitti:Miten muuten aikaajoin suoritettava pinnojen kiristely pitäisi suorittaa? Ihan järjestyksessä edetä vai onko järjestyksellä väliä?
Jos vanne on suora, kierretään kaikki pinnat tasaisesti tasakireälle puoli kierrosta kerrallaan venttiilin kohdasta aloittaen ja päättäen.
Tuo on kuitenkin teoreettinen tilanne, sillä pinnat löystyvät yleensä vain ylikuormituksen takia. Ylikuormitus on käytännössä mahdollinen vain sivuvoimien takia, sillä symmetrinen pystykuormitus rasittaa pinnoja niin tasaisesti ja vähän verrattuna sivuvoiman aiheuttamaan voimaan. Sivusuunnassa kuormaa kantaa vain muutama pinna kerrallaan, pystysuunnassa näitä muutamaa vailla kaikki. Sitäpaitsi sivusuunnassa pinnavoima kertautuu suhteessa: pinnan pituus kiekon säteen suunnassa / pinnalaipan etäisyys nippelitasosta akselin suunnassa (esim. 265mm/27mm10).
Jos pieniä ylikuormituksia tulee tasaisesti joka puolelle vannetta, pysyy vanne suorana ja riittää, kun kiristetään kaikki pinnat tasaisesti. Jos taas johonkin kohtaan tulee isompi mälli, venähtävät pinnat tältä kohtaa pidemmiksi, ylimääräinen löysyys välittyy navan kautta vastakkaiselle puolelle (akseli menee vinoon) ja vannetaso taipuu kaarelle. Sanotaan, että kiekko meni kahdeksikoksi. 8-muoto on sama muoto, kuin u-muoto, 8-vaikutelma riippuu vain katselusuunnasta. Jos et usko, kokeile jäätelötötterön, tai muovipurkin, pyöreällä kannella tai rompulla taivuttamalla ja katsomalla niitä reunan suunnasta.
Miksi niitä pinnoja muuten pitäisi kiristellä, jos vanne on suora, eikä heittoja ole.
Löysäpinnainen pyörä on ajossa ihan yhtä hyvä, kuin kireäkin, kestää vain paremmin sivutällejä, kun pinnassa on enemmän voimareserviä ennen kuin se myötää. Tietenkin sillä edellytyksellä, että pinnat ovat tasaisen löysät, eikä varsinaista välystä muodostu. Paljon tärkeämpää, kuin pinnojen kireys, on pinnojen kireyden tasaisuus.
Jori