Köyhän miehen Vendetta MBB

[Mustasudenkorento]

siron näköinen fillari kuskin kanssa... loistavaa...

[ihmo]

hienosti onnistuu kääntyminenkin ilmeisesti ei tartte ottaa "ennakkoa" eli polkimia normaalia lähemmäs ettei jalanpituus rajota kääntymistä

samantyyppisiä kattellut ja useimmissa on toi etupää huomattavasti jyrkemmässä kulmassa olisko se vakaampi polkea
mutta mitä haittaa siitä on koska luulen että vandetta porukka on asiaa tutkinut aika tarkkaan

ovat kyllä mielestäni matalempia nuo jyrkkäkulmaiset vaikuttaisko se

[jviirret]

ovat kyllä mielestäni matalempia nuo jyrkkäkulmaiset vaikuttaisko se

Mun mielestä tuo on se syy miksi kulma on tuollainen. Jos penkki on alhaalla ja keulakulma pystympi tulee nivel liian kauas lantiosta ja kääntyminen vaikeutuu. Jalat kun ei juuri sivuttain taivu vaan ohjausliike lähtee näissäkin pitkälti lantiosta.

Jukka

[ihmo]

mites tuo jättö vaikuttaa vandetassa noin pulta lyhee 7cm vs. 15cm

[jori]

hienosti onnistuu kääntyminenkin ilmeisesti ei tartte ottaa "ennakkoa" eli polkimia normaalia lähemmäs ettei jalanpituus rajota kääntymistä

samantyyppisiä kattellut ja useimmissa on toi etupää huomattavasti jyrkemmässä kulmassa olisko se vakaampi polkea
mutta mitä haittaa siitä on koska luulen että vandetta porukka on asiaa tutkinut aika tarkkaan

ovat kyllä mielestäni matalempia nuo jyrkkäkulmaiset vaikuttaisko se

Hämmensi vähän tuo ilmaisu jyrkkä. Minulle jyrkkä tarkoittaa lähellä pystysuoraa ja loiva lähellä vaakasuoraa, mutta kysymys selvisi silti kuvia katsomalla.

Jukka on oikeassa tuon mataluuden kanssa. Noissa loivakulmaisissa on kuitenkin keskenään huomattavia eroja jätön suhteen. Ohjausakselin kulmaa muuttamalla muuttuu nimittäin moni muukin asia, kuin pelkkä jättö. Vaikka jättö olisi sama, on pyörän käyttäytyminen erilaista jyrkillä ja loivilla ohjauskulmilla. Minä olenkin puhunut erikseen geometrisestä jätöstä, tarkoittaen tätä metrimitalla mitattavaa jättöä ja toisaalta efektiivisestä jätöstä, joka huomioi myös ohjausakselin etupuolen painon ja vipuvarren kasvun ohjauskulmaa loivennettaessa. Jalkojen paino tällaisessa pyörässä vaikuttaa paljon ohjaustuntumaan. Tämä ajatusmalli toimii hyvin useampipyöräiseen pystyssä kulkevaan ajoneuvoon, mutta soveltaminen kaksipyöräiseen on vielä kesken.

Loiva ohjauskulma saa aikaan jalkojen painon vaikutuksesta ohjauskulmaa lisäävän ominaisuuden, joka kuitenkin nopeuden kasvaessa muuttuu oikaisevaksi momentiksi. Aivan kuten tekee geometrinenkin jättö. Jalat ovat kuitenkin painavat, ja ohjausliikkeet laidasta laitaan vaativat aikaa sitä enemmän, mitä enemmän massaa ohjausakselin etupuolella on. Tuo vinouden ja jalkojen painon aiheuttama linkkuun meno-ongelma voidaan ratkaista dynaamisesti tekemällä jätöstä iso (Flevo, Cruz), jolloin homma toimii vauhdissa, tai staattisesti tekemällä jätöstä sopivasti negatiivinen (python). Flevo on staattisesti aivan labiili, eli etupää menee paikallaan linkkuun, ellei sitä estetä kumijousella. Cruzbike taas vähentää linkkuunmenotaipumusta jyrkällä ojauskulmalla, joka taas haittaa ohjauksen taipuisuutta (nivel lähempänä polvia) tai vaatii korkean istuinkorkeuden, jolloin nivel saadaan lähemmäs lantiota. Korkeus vielä helpottaa luonnostaan hitaan ohjausliikkeen aiheuttamaa vaivaa.

Pythonissa istuinkorkeus on matala ja nivel vino, mutta isohko negatiivinen jättö estää staattisen linkkuun menon, vauhdissa linkkuun menon estää kuskin jalkojen ja takapuolen painojen välisen suhteen kääntäminen jalkojen suuntaan, eli takapuolen keventäminen ja nouseminen polkimien ja selän varaan. Sitä enemmän tätä kuskin tekemää semiaktiivista adaptiivista stabiliteetin lisää tarvitaan, mitä pidempi on negatiivinen jättö ja staattinen stabiliteetti ja mitä suurempi vauhti. Täysin kuollut mies ei pysyne pytonilla pystyssä millään nopeudella, ellei ole jo niin kangistunut, että voidaan asettaa polkimien ja selkänojan varaan ilman, että takapuoli ottaa kiinni istuimeen.

Anteeksi taas tajunnanvirta. Yritän vain itselleni selventää tätä runko-ohjatun kaksipyöräisen problematiikkaa, jonka designilla aivan selvästi näyttäisi olevan useampia lokaaleja osaoptimeja ohjausgeometrian ja dynamiikan suhteen.

mites tuo jättö vaikuttaa vandetassa noin puolta lyhee 7cm vs. 15cm

Isompi jättö parantaa stabiliteettia kovemmassa vauhdissa, mutta haittaa hitaassa.

[Pastori]

kuskin tekemää semiaktiivista adaptiivista stabiliteetin lisää tarvitaan, mitä pidempi on negatiivinen jättö ja staattinen stabiliteetti ja mitä suurempi vauhti.

Tätä mä sanoisin herkäksi, lyyriseksi ja runolliseksi otteeksi keskusteltaessa polkupyörän tekniikasta.

Tiättekö. Kun omia kokemuksiani miettii ja siis tuota pythonilla ajelun opettelua ja haltuunottoa. Alkaa mun mielessä olla se ajatus että näistä taittuvarunkoisista etuvedoista tuo python on mielekkäin ratkaisu. Sehän toimii kuitenkin jo alhaisilla nopeuksilla. Rakkineesta saa kevyen kun ei tarvita käsillä ohjaamisen rakenteita. Jos joku tarvitsee jotain tekemistä käsilleen, voi sitten ajaessa vaikka kääriä sätkiä tai täyttää piippua, poltella vesipiippua, piikittää huumeita suoneen, vuoleskella ritsoja tms. järkevää puhdetyötä.

[jori]

Alkaa mun mielessä olla se ajatus että näistä taittuvarunkoisista etuvedoista tuo python on mielekkäin ratkaisu.

Pastori saarnaa rekapitulaatio-oppia. Python on tosiaan teknisen evoluution viimeinen haara ja kehittynyt Air-bikestä ja Flevosta. Toisaalta toinen lähes yhtä uusi haara on tämä Cruzbike, jolla ratkaistaan pythonin vaikeudet suuren nopeuden ja suurten kiekkojen kanssa.

[Pastori]

Joo. Tämä kehityshistorian kertautuminen on kiinnostavaa. Tätähän ei olekaan tuolla pystäripuolella näin vahvana esillä. Korkeintaan yritetään kierrättää jotain älyttömyyksiä uudelleen, joita 60-70 luvuilla on jo tarjottu kuluttajille. Esim. nämä pittudeltaan muunnettavat kammet tms.

[Nojanalle]

Totuus on että mitä periatteita pystäriin ei ole rakennettu 20-30 luluilla, niin ei ne paljon ole senkään jälkeen. Mitä jousitukset nyt on osiltaan.

[mhelander]

Parkerit ja Cruzbike saarnaa "perinteisen pystärin" geometriaan. Silloin kuulemma on helpompi oppia ajamaan. Ja heillä on saattanut olla joku sääntövaatimus mielessä kun ovat tehneet akselivälistä niinkin lyhyen kuin 108cm. Ja tietysti paino jne, pienempi kun tuppaa olemaan kevyempi.

Toiset oppii ajamaan Vendettan tyyppisillä jossa käsillä on pakko ottaa vastaan polkemisen aiheuttamia ohjausliikkeitä. Samalla oppii pyörittämään todella synkroonissa ja koko ympyrän kehällä.

Toinen koulukunta vannoo loivemman haarukkakulman nimeen, silloin polkeminen ohjaa vähemmän.

Kummassakin on hyvät ja huonot puolet. Mulle riittää ketteryydeksi että saa tehtyä U-käännöksen normaalilla tiellä, kuten tuosta videosta näkyy niin homma onnistuu vähälläkin harjoittelulla. Muuten vekotin kulkee ihan kohtuudella ja pari satasta kun saa vielä alle niin alkaa uskaltaa ajaa jo vähän vilkkaammin liikennöidyn tien pientareellakin. Perjantain lenkillä en enää pimeällä ajanut viimeistä pätkää kuusamontietä vaan pyörätietä.

[mhelander]

Tässä vielä runko lähes paljaaltaan, maalinpoiston jäljiltä:

Kuvasta näkee että vaijerien mallaus on työn alla. Kaikki vaijerit menevät tangon sisällä, hyppäävät sieltä ulos mennäkseen stemmin alta palkkiin ja tulevat sitten ulos tuosta säätöhahlosta. Tulee ihan siisti, ehkä siistimpi kuin Vendettassa.

Tuli vaan katkastua jarrukahvat lauantaina joten homma vähän tyssäs motivaation kanssa, kävin sitten eilen Metalla lenkillä.

Etuhaarukkaankin kolvasin holkin jottei tarvi nippusiteellä pitää takavaihtajan vaijeria pois renkaasta.

Laittelin samalla etuvalolle paikan keskiön eteen. Kun oli perjantaina tangolla ja eipä paljoa tietä nähny kun valo kirkkaasti heijastu koivesta ja kengästä häikäisten liikaa.

Tästä selviää millä konsteilla taklaan tätä ketjuhaarukan pysymistä paikallaan. Mitään liikkumista ei ole ollu havaittavissa. Akselit meinaa vaan ottaa näihin patteihin kiinni, en edes ole kokeillu Hopen napaista ratasta jossa akselin päät on holkit ja tulee ehkä jopa vähän pidemmälle. Voihan tuota pistoakselin reikää avartaa 8-10mm:n terällä jotta mahtuu paremmin.

[mhelander]

Joo, lauantaina rikoin ne jarrukahvat ja kahvojen varastosta ei oikein meinannu löytyä soppeleita tilalle. Budjettia uhkaava hankinta jo häämötti mielessä kunnes hokasin että lowracerista eläkkeelle päästetyt Shaisse Deore mtb-kahvat joista tein peukalojarrut on ehkä tähän soppelit.

Toisesta oli valmiiksi rälläköity klemmari irti ja se oli tietysti tallessa. Samalla vois madaltaa niiden rungot kun vipusuhdettakin tuli muutettua maantie jarruille sopivammaksi. Ja yllättäen tätä kahvaa pystyi hitsaamaan. Näin sain tehtyä "uudet" jarrukahvat ja jatkoin sitten jarruvaijereiden tangon sisälle laitolla ja kaapeloin kaikki vaijerit valmiiksi.

Nyt kun laittaa penkin, kampisarjan ja ketjun niin saa värkin taas palvelukseen. Sitten vaan tekemään toista tangonpää sovitinta etuvaihteen kahvalle.

[mhelander]

Budjettia uhkaava hankinta jo häämötti mielessä kunnes hokasin että lowracerista eläkkeelle päästetyt Shaisse Deore mtb-kahvat joista tein peukalojarrut on ehkä tähän soppelit.

Toisesta oli valmiiksi rälläköity klemmari irti ja se oli tietysti tallessa. Samalla vois madaltaa niiden rungot kun vipusuhdettakin tuli muutettua maantie jarruille sopivammaksi. Ja yllättäen tätä kahvaa pystyi hitsaamaan. Näin sain tehtyä "uudet" jarrukahvat ja jatkoin sitten jarruvaijereiden tangon sisälle laitolla ja kaapeloin kaikki vaijerit valmiiksi.

Pari suttusta kuvaa otin aamulla kahvoista ja vaijereiden vedosta:

Vielä kun saa etuvaihteen paikalleen niin värkki on täydessä ajokunnossa. Ja pitää laittaa tuotantoon penkin takakiinnikkeelle se hiilikuituinen jousi, tuo alumiinilevy ei kauaa taipumatta kestänyt kuten arvelinkin käyvän...

[Nojanalle]

Vaikka tää ei ole ihan samaasia ,niin laitan kuitenkin sen tänne. Minun mielestä aika yksinkertainen rakentaa, kun vain on paikka missä sen kuiduttaa.

[mhelander]

Noniin, nyt on värkillä käyty ajamassa ensimmäinen lenkki kun on "valmis", tässä kunnossa:

Huomaa teipit tangossa, valot paikallaan jne.

Takavaihtaja bugittaa, lyhyt häkkinen ei vaan toimi tarpeeksi hyvin kun edessä on 50/34 lehdet. Teen siihen uuden sisemmän häkin kehän hiilikuidusta ja vaihtajan puolelle levyn joilla alempi taittopyörä siirtyy yhtä kauas kuin SRAM:n keskihäkkisissä vaihtajissa.

Eilen yritin tehdä tämän lenkin mutta en päässy kymmentä kilsaa kun pysähdyin ottamaan sadehousut pois, tuli liian kuuma ja ei satanu, ja kun jatkoin matkaa jäi tangosta vasen pää hitsisauman pettäessä "käteen". Ei auttanu kun kääntyä takas ja hitsailla tällä kertaa kunnolla paikalleen. Enkä saanu valmiiksi kun taivas repes joten annoin lenkin sitten olla.

Näissä näkyy suurin piirtein kaikki vaijerit yms.

Garminin yhdistelmäsensori kadenssille ja nopeudelle, ehkä näkyy takapuolelta etuvaihtaja ja sen vaijeri.

Tässä näkymää kuskin silmien kohdalta... lähemmäs pyörää näkee tietä ja valo toimii todella hyvin tuolla paikalla. Ja Garminin päällä oleva taustavalokaan ei häiritse pimeällä.

Lenkki alko kulkea aika mukavasti, etenkin ylämäet menee tällä niin tehokkaan tuntuisesti että varmaan 50% vähemmän vaihdan pienemmälle kuin takavetosilla. Ajokin on jo kohtuu vakaata, vähemmän horjahteluja ja etenkin tehoilla polkiessa kulkee kuin kiskoilla suoraan.