jori kirjoitti:Eikös napamoottorin pyörimisnopeus ole aika lineaarinen etenemisnopeuden kanssa. Vain ketjusta vetävässä täytyy olla pinna-anturi. Moottorinohjain tietää moottorin pyörimisnopeuden omasta taajuudestaan ja siis nopeuden kun on napamoottori.
Joo, kyllähän se niin on. Ajattelin tapauksia, jossa moottori on asennettu erikokoiseen vanteeseen kuin suunniteltu, tai ajetaan eri jännitteellä. Silloin yksinkertainen perusohjain ei pysty noudattamaan 25 km/h rajaa oikein.
Peräkärryyn asennus jäi odottamaan.
Kiinnitin maalarinteipeillä, narunpätkillä ja rautalangoilla osat retkipyörään jä kävin ajelemassa n. 35 km. Pirteästi toimi.
Moottori on MXUS, 250W, 2.7 kg, harjaton, ei hall-antureita sisällä.
Ohjain on kosteuseristetty 36V 15A.
Akku 36V, 9 Ah (=324Wh), pullotelineeseen kiinnitettäväksi tarkoitettu, 3.2 kg, LiMg -tyyppiä (litium-ioni).
Tarkkaavainen lukija huomaa, kuinka 26" etukiekko on 28" paikalla. Kyllä sillä voi ajaa, ja etujarrukin toiminee hätäjarruna, toivottavasti ainakin kerran tosipaikan tullen (vain tosipaikkakäyttöön). Moottorin kyljessä on kyllä ruuvit levyjarrulle (mistähän hankkisi?).
Moottori voi tällä ohjaimella ottaa lyhytaikaisesti jopa 540 wattia akusta. Jos sen antaa ottaa sen verran esim. pitkässä jyrkässä mäessä minuuttikaupalla, niin moottori ylikuumenee ja ehkä tapahtuu kamalia.
Tämä moottori on ymmärtääkseni täysin EU- ja Suomi-laillinen, 250 watin tehoinen, joka katkaisee tehonsyötön n. 25 km/h nopeudessa ja toimii vain poljettaessa. Kuitenkin edeltä ilmenee, että moottori voi antaa lyhytaikaisesti ulos noin 430 wattia (eli ottaa sisään 540 wattia sähkötehoa, muuntaa siitä mekaaniseksi tehoksi noin 80 %). Toisenlaisella ohjaimella ero voi olla vielä dramaattisempi.
Sähkömoottorin "nimellisteho" 250 W on kai valmistajan määrittelemä teho, jonka moottori kestää 30 minuutin testissä ylikuumentumatta.
Kiinassa on kuulemma niin vaatimattomia valmistajia, että he saattavat aikoa tehdä vaikkapa 1000 wattia kestävää moottoria, ja sitten eurooppalaisen asiakkaan pyynnöstä leimaavat sen kylkeen "250 W , 36V". Mitäs tästä pitäisi oikein ajatella? Rehellinen valmistaja, kyllä se moottori tuon 250 wattia kestää... (vaatiiko joku, että sen TÄYTYISI hajota ylikuumenemiseen 260 watin teholla käytettäessa viimeistään 29 minuutin kohdalla 30 minuutin testissä?).
Pedelecforum.de:llä on ymmärtääkseni nostettu kädet pystyyn tämmöisten kysymysten edessä. Asiaa ei voi tarkoin määritellä ja siitä on turhaa ja epäsuotavaa keskustella. Saattaa olla järkevä asenne se.
Onpas vaikeaa tämä lakien noudattaminen.
Harjallisen Rennierin moottorin avaus ja kasaus.
Alun perin olin ostanut tämän sähköpyörän 160 eurolla opetellakseni sähkömoottorin rakennetta. Olin kuvitellut sen likimain romuksi. Se osoittautui kuitenkin käytössä oivaksi käytännön työjuhdaksi enka raatsinut purkaa sitä. Muistelin sananlaskua "Älä korjaa laitetta, joka ei ole rikki, sillä sen jälkeen se on rikki".
Takapyörään sijoitetun moottorin 2 virtajohdinta tulee ulos akselissa olevaa uraa pitkin, ja ne ovat alttiita taivutukselle, vaikka edessä on metallisuoja. Johto oli vähitellen hiertynyt poikki, enkä pystynyt sitä liittämään 5 mm * 3 mm kokoisessa urassa yrittämisestä huolimatta. Johdon vaihtamiseksi oli tarpeen avata moottori. Jippii! Nyt tuli tilaisuus oppia 
Pistän tähän avaamisen aikana ottamiani kuvia. Kuvat auttoivat kasaamaan takaisin 
. Ensimmäisen takaisinkasauksen jälkeen ilmeni koeajolla merkillisyyksiä.
Moottori pyöri ahkerasti, hieman toisenlaisella äänellä kuin ennen, jotenkin karheammin ja äänekkäämmin. Pienen matkan jälkeen aloin ihmetellä vedon laiskuutta. Totta vieköön, vetohan oli selvästi vähäisempää kuin ennen! Mikä ihme siihen voi olla syynä?
Ihmetyksestä aivan kysymysmerkkinä yritin arvailla, mitä olin tehnyt väärin. Olin ollut mielestäni todella huolellinen, ei kiirettä, ja sitten tämmöinen ilmiö. Oliko joku mutteri kierretty takaisin liian löysäksi, tai liian kireäksi?
Iso homma olisi purkaa uudestaan kaikki ja kun ei ollut ajatusta, mikä voisi olla pielessä, niin purkaminenkin tuntui hedelmättömältä. Kysyäkö netistä? Jos kysyisin, pitäisi piirtää ja selittää paljon. Ehkäpä piirränkin ensin ruutupaperille räjäytyskuvan, johon merkitsen, mikä osa pyörii ja mikä pysyy paikallaan. (piirtelee...)
Kuten yleensä salapoliisiromaaneissa enpä nyt heti paljasta syyllisen nimeä (oikeammin syytä, syyllinenhän on tietysti hupimestari optimistx). Lukija voi halutessaan arvuutella.
Sotkenpa asiaa vielä mainitsemalla, että avainsanoilla "kognitiivinen dissonanssi" saattaa olla enempi tai vähempi osuutta pulman ratkaisuun.
optimistx kirjoitti:...Moottori pyöri ahkerasti, hieman toisenlaisella äänellä kuin ennen, jotenkin karheammin ja äänekkäämmin. Pienen matkan jälkeen aloin ihmetellä vedon laiskuutta. Totta vieköön, vetohan oli selvästi vähäisempää kuin ennen! Mikä ihme siihen voi olla syynä?
...
Olen usein saanut sätkyn, kun olen huomannut ihmisten olevan 100 % varmoja luulojensa oikeellisuudesta. Mielestäni olen osannut jo kohtalaisesti varoa sortumasta itse siihen. Olin taas väärässä.
Tässä kohdassa on aivan paraatiesimerkki odotuksiin ja luuloihin sortumisesta, eli kognitiivisesta dissonanssista.
Sähköpyörän moottori saa avustaa ajamisessa vain jos polkee. Polkemisen yhteydessä kuuluva moottorin ääni ja odotukset saivat minut luulemaan ilman epäilyksen häivää, että moottori kyllä avusti, mutta vähempi kuin ennen. Koeajossa ei tullut edes mieleen mahdollisuus, että moottori ei avustaisi ollenkaan.
Tunnin parin tuloksettoman kirjoituspöytäpähkäilyn jälkeen heräsi halu mitata, kuinka paljon vähempi moottori avustaa. 
Otanpa ketjut irti ylösalaisessa pyörässä, pyöritän kampia toisella kädellä ja toisella yritän jarruttaa takapyörää moottorin pyöritystä vastaan.
Joo, oikein arvasit, moottori ei pyörittänyt takapyörää lainkaan!
Viimeistään tässä kohdassa olisi minun pitänyt osata päätellä, missä vika oli. mutta ei toimineet aivot ei, ja siksi saivat kädet kärsiä. Työllä ja tuskalla avasin moottorin uudestaa ja vertasin kuviin joka vaiheessa. Osat olivat lopulta pöydällä erikseen kuten edelliselläkin kerralla, juuri samoin... Paitsi, voihan nenä, miten olen voinut tehdä tuommoisen virheen 
optimistx kirjoitti:jori kirjoitti:...
Periaatteessa riittävän tehokkaalla moottorinohjaimella ja moottorilla olisi mahdollista tehdä sähköavustus (laillinen), joka lähtee liikkeelle vetävä pyörä sutien ja kiihtyy 25 km/h nopeuteen asti vakio 250W teholla ja sitten lopettaa avustuksen, mutta aloittaa taas, kun nopeus laskee alle 25 ja nousee 3,5% mäkeä 25 km/h ilman hikipisaraakaan. ...Peräkärryyn?
Sarjassa on pitkät johdot, joten akut ja moottori voisivat olla peräkärryssä, mutta pedelec-anturi ja näyttölaite vetävässä ajokissa. Peräkärry puskisi siis vain poljettaessa ja vain alle 25 km/h nopeudessa. Ohjain voi olla peräkärryn aisassa tai niillä main.
Peräkärryni on 2-pyöräinen, 20" pyörät. Moottori on asennettuna 26" kiekkoon. Toinenkin peräkärryn kiekko 26-tuumaiseksi. (vaatii hieman virittelyä ja poraamista, siksi kyselen täällä ennenkuin ehkä aloitan).
Jos kahdesta vierekkäisestä peräkärryn pyörästä vain toinen työntää, niin ehkä tapahtuu kamalia. Vai tapahtuuko?
Peräkärryn aisa on kiinni takakiekon akselissa. Kun se työntää ja ajokki on jyrkästi kääntymässä, niin ilmeisesti työntö yrittää kaataa ajokin ulkokaarteen puolelle. Niin kyllä tapahtuu ilman kärriä sähkömoottorikäytössä: jos rullaa ja sitten tekee u-käännöstä, polkaisten hieman vauhtia kesken u-käännöksen, niin moottori kytkeytyy päälle äkkiä ja kaataa äkillisen kiihdytyksen takia ulkokaarteen puolelle koko hökötyksen.
Koska peräkärry on kevyt, niin luultavasti se sutii jyrkässä ylämäessä tai liukkaalla paikalla. Jos akut 13 kg + 3.2 kg ovat työntävän pyörän vieressä lastina, ehkä sutiminen olisi siedettävän harvinaista. Kuinka voisi testailla sutimisalttiutta ilman että rakentaa valmiiksi koko homman?
Onko kokemuksia työntävästä peräkärrystä? Kiinnostaisi kovasti. Saksassa oli joku pedelecillä varustettu. USAssa oli joku vauhtihirmu ilman pedeleciä. Onko viranomaisilla suuretkin joukot tällaisia valvomaan? Onko sanktiot hirveitä?
Tapio Osala
Vaasa
tapioosala.com
tapio.antero.osala@gmail.com
Härmäpyörä kirjoitti:Onko viranomaisilla suuretkin joukot tällaisia valvomaan? Onko sanktiot hirveitä?
Ei, vielä. Sitten kun joku teilaa lastenvaunut nurin KLV:llä ja pääsee lööppeihin niin koko valtakunnan poliisivoimat alkaa kyttäämään sähköpyöriä.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Sakari teki työntävän kärryn http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=3&t=2512 juttua tuossa ketjussa.
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Kaikki lukijat näyttävät olevan niin hienotunteisia ja kohteliaita, etteivät ole ryhtyneet arvailemaan, mikä moka moottoria kootessani sattui.
Kytkin moottorin sisällä kaksi johtoa hiiliin juuri väärin päin. Moottori siis pyöri takaperin silloin, kun arvelin sen avustavan hieman laiskasti.
Pitot-putkea on tullut kokeiltua ilmannopeuden mittaukseen työpöydällä. Yksi tämän mittaritietokoneen päätarkoituksia on alun alkaen ollut ilmanvastus- ja vierintävastuskertoimien määrittely luotettavasti ja helposti. Helposti? On askarreltu jo runsaasti yli vuosi, jotta homma hoituis helposti ...
Pitot-putki mittaa asiallisentuntuisesti ilmannopeuksia, jos nopeus on enempi kuin 2-3 m/s. Alle kävelynopeudella lukemat hyppivät satunnaisesti.
Tarvitseeko pieniä ilmanvirtauksia mitata?
Mitä arvelet?
Olin kuvitellut alun alkaen, että tietysti tarvitsee, sillä jo 2 m/s vastatuuli lisää tehontarvetta paljon. 2 m/s hädin tuskin heiluttaa koivun lehtiä, ja jopa saattaa tuntua siltä, että oikeastaan on tyyntä.
Mutta jos nopeus on esim. 5 m/s (= 18 km/h) ja ajetaan 2 m/s vastatuuleen, niin ilmanvastusvoima lisääntyy täysin tyyneen verrattuna 96 %, eli kaksinkertaiseksi. Ilman muuta semmoinen lisäys täytyy voida mitata!
Rakentelin viime talvena siksi kuumalankamittarin kokeilukappaleen, joka tosiaan pystyi mittaamaan lähes huomaamattomatkin ilmanvirtaukset.
Onko nyt sitten valittava kuumalankaperiaate ja hylättävä pitot?
Mutta tässä riittää mitata ilmavirran nopeuksia pyöräilyn aikana ja nopeudet silloin ovatkin pitot-putkelle sopivalla alueella melkein aina. Eihän lähtöhetkellä tai ensimmäisten polkaisujen aikana pieni ilmavirta aiheuta olennaisia tehohäviöitä.
Entä sitten kun ajetaan myötätuuleen aika tarkoin samaa nopeutta kuin tuuli työntää takaa? Jos ilmannopeusero pyöräilijään verrattuna on +- 2m/s, niin ei silloinkaan kulu tehoa merkittävästi ilmanvastuksen voittamiseen!
Yllättäen siis pitot-putkea voikin käyttää ilmanvastustehojen mittaamiseen lähes ilman kompromisseja, samoin kuin kuumalankamittaria.
Asentelen molemmat kiinni ja voi sitten vertailla niiden lukemia käytännön ajeluissa lähikuukausina.
Molempia mittarityyppejä saa jo valmiinakin muutamalla kympillä mikroprosessoriin liitettäviksi.
Härmäpyörä kirjoitti:...
Onko kokemuksia työntävästä peräkärrystä? Kiinnostaisi kovasti. Saksassa oli joku pedelecillä varustettu. USAssa oli joku vauhtihirmu ilman pedeleciä. Onko viranomaisilla suuretkin joukot tällaisia valvomaan? Onko sanktiot hirveitä?
En kytkenyt sittenkään vielä moottoria peräkärryyn. Alkoi tuntua, että joutuu silti siirtelemään useita osia työläästi pyörästä toiseen vaikka moottori olisikin kärrynpyörässä. Ehkä ensi kesänä kokeilen.
Yli vuoden ajan piti yritellä ennen kuin sydänsähkökäyrä ("EKG, elektrokardiogrammi") onnistuu tyydyttävästi. Alun peri piti vain sykettä mittailla, mutta kun se osoittautui luultua vaikeammaksi, niin pakko sitä oli syvemmältä tutkia.
Normaalilla rinnan ympäri käärittävällä sykevyöllä (valmiilla tai itsetehdyllä) en saanut hommaa onnistumaan hyvin. Sitten vasta, kun ranteessa ja nilkassa on anturi rinnan lisäksi, niin tulee näin kaunista käyrää tuolissa istuskellessa:
Anturit ovat 5 sentin kolikoita, jotka ovat kuminauhan alla ihoa vasten. Halpamalliin voisi käyttää 2 sentin kolikkoa.
Internetissä touhuaa harrastajia, jotka ottavat aivosähkökäyrää ("EEG, elektroengelogrammi")ja yrittävät sitä hyödyntää. Samankokoisia jännitteitä (millivolttiluokkaa) siinäkin, pitäisi onnistua. Kunhan keksisi jotain hyötykäyttöä semmoiselle. Ehkä voisi seurata ja raportoida, milloin aivotoimintaa esiintyy.
Jos kolikoiden kiinnityksen saisi mukavaksi, voisi sykemittari olla käytössä 24/7/365. Sen saa rannekellon kokoiseksi, kun mukana on 3 operaatiovahvistinta ja mikroprosessori.
