Muutama sateisempi päivä ja ajelin kickbiken sijaan tällä töihin. Matkalle sattui muutama hybridipyöräilijä joten pääsi alamäissä vähän vertaileen "rullaavuutta". Pikainen johtopäätös on se, että jos ajoneuvot kuljettajineen olisivat yhtä painavia niin molemmat menisivät mäet alas yhtä nopeasti, nyt minulla oli muutaman pyörän mittainen etu tuollaisessa 100-200m laskussa. Eli vaikka kate on hirveän näköinen, kulmikas ja julmetusti liian iso niin silti ilmanvastus ei ole pystypyöräilijää suurempi.
Mitä tarkoitat painoedulla. Jos pystypyöräilijä on painavampi, on hän myös leveämpi ja/tai pidempi. Sinulla sen sijaan, jos kinneriisi ahtautuu isompi kuski, ilmanvastus ei juurikaan tästä kasva, mutta mäkivoimat sen sijaan kyllä.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Lähinnä sitä että nuo vertailu kuskit ovat ainakin 10kg kevyempiä ja heidän pyörät myös saman 10kg. Alamäessä tuosta tulee minulle "painoetua" joka selittää noiden muutamien laskujen nopeuseron, ainakin suurelta osin.
Teoriassa painon vaikutus rullausnopeuteen on pieni. Mäkeä alas työntävä voima tietenkin muuttuu painon suhteessa, mutta niin tekee vierintävastuskin. Ilmanvastus riippuu poikkipinta-alasta, joka sekin seuraa painon muutoksia -joskin vähän hitaammin. Jos ihminen olisi pallo , tuo 10% muutos painossa lisäisi poikkipinta-alaa ja siten ilmanvastusta 6,5%. Eroa jää siis 3,5% ilmanvastuksen osalta, jonka osuus riippuu nopeudesta. Pystypyörällä 25 km/h nopeudessa tuo vastaisi 1,7 % eroa kokonaisvastuksessa. Paljon enemmän vaikuttaa esim. ajovaatetus, kuten tässä linkissä on esitetty. http://www.parnes.com/hpvsblog/archives/001847.html
Jopa näin pieni asennon muutos aiheuttaa ilmanvastukseen 6% eron.
Liitteet
Nimetön.jpg (47.75 KiB) Katsottu 3464 kertaa
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Teoriassa painon vaikutus rullausnopeuteen on pieni. Mäkeä alas työntävä voima tietenkin muuttuu painon suhteessa, mutta niin tekee vierintävastuskin. Ilmanvastus riippuu poikkipinta-alasta, joka sekin seuraa painon muutoksia -joskin vähän hitaammin. Jos ihminen olisi pallo , tuo 10% muutos painossa lisäisi poikkipinta-alaa ja siten ilmanvastusta 6,5%. Eroa jää siis 3,5% ilmanvastuksen osalta, jonka osuus riippuu nopeudesta. Pystypyörällä 25 km/h nopeudessa tuo vastaisi 1,7 % eroa kokonaisvastuksessa.
Viiltävää analyysiä ja varmastikkin totta. Minulla pointti oli vähän "maanläheisempi", eli kinnerini oli alamäessä hieman pystypyörää nopeampi, mutta koska en halua julistaa pohjattoman ruumisarkun muotoa aerodynaamiseksi ihmeeksi niin hädissäni keksin ilmiölle muita selityksiä, kuten vaikka tuon painoeron.
jori kirjoitti:
Jopa näin pieni asennon muutos aiheuttaa ilmanvastukseen 6% eron.
Pienessä pienikin ero näyttää prosentuaalisesti suurelta Jotta kuljettaja huomaisi tuon 6% eron esim. nopeusmittarissa pitää ajonopeuden olla varmaan 40km/h ja sittenkin ero on muutamia desimaaleja näyttämässä?
Pienessä pienikin ero näyttää prosentuaalisesti suurelta Jotta kuljettaja huomaisi tuon 6% eron esim. nopeusmittarissa pitää ajonopeuden olla varmaan 40km/h ja sittenkin ero on muutamia desimaaleja näyttämässä?
Oma mutu on, että alle 25 km/h nopeuksissa ei ilmanvastuksen hienosäädöllä ole oikein mitään merkitystä, mutta siitä ylöspäin sillä alkaa olla joku käytännössä havaittava vaikutus.
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python
"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"
Minua kiinostaa pystyykö tämän kinnerin tekniikassa soveltamaan jotain lähes älyttömäksi luultua rakennetta ja saada se toimimaan yhtä kestävästi , kuin Montosen nojapyörä. Vaikka naru nyt pettikin. Rakentaminen ei ole se itseitarkoitus minulle, vaan uuden toimivan sovelluksen. Miten kinneristä saaraan toimiva ja yksinkertaisesti kotialoissa rakennettava. Sillä harvalla meillä on kaikenlaisia hittsaus- ja työstkoneita. Siksi lennokki tekniikan soveltaminen tässä rojektissa voi hyvinkin olla ratkaisu monea vaivaamaa koneistus ja hitsaus vaiheiden ohittamiseen. Kestävät ja yksinkertaiset ratkaisut ja
varsinkin matkanaikana tarvittaessa korjattavat rikkoutumiset. Ilman suurempia apuvälineitä kiinostaa kehitystyössä.
Suhinat ja muut äänet ovat toisarvoisia seikkoja. Pahinta on jos miehet jää peitonalle makoileen ja haaveileen.
Pääosin samaa mieltä Jukan ja Nojanallen kanssa. On kuin pikku purjeveneellä maapallon ympäri: on selviydyttävä niillä osilla mitä on tai voi siinä itse väsätä. (Minulla on hyperakusia, yliherkkyys melulle, erityisesti suhinalle: haavanlehtien havina saattaa saada raivostumaan). Vaikka tekeminen vaikka pahvista ja teipistä rakentamalla idean kokeilemiseksi on suositeltava metodi lähes joka keksijälle, ei virittelyssä ole järkeä, jos jo ajattelemalla ja laskemalla voi osoittaa, että lopputulos ei tule täyttämään välttämättömiä omia vaatimuksia lähimainkaan. Ja OMAT vaatimuksethan ova ne oikeat...
Herättäisikö tämä linkki ideoita http://home.swipnet.se/ansar/s.html ?
Semmoisen muokkaus soveltuisi varmaan pystyasentoon parhaiten, mutta miksi ei puolipystyynkin. Ajatuksena ilmanvastuksen pienentäminen, ei tuulen käyttö voimanlähteenä. Ehkä rekkojen ilmavirta heittäää nurin?
Tämä taitaa johtaa liian kauas varsinaisesta aiheesta, joten jos tuon siiven rakennustapa alkaa kiinnostaa enempi, avataan sille uusi ketju. Siiven ilmanvastus on HÄMMÄSTYTTÄVÄN pieni:
Siis tuon vihreän siiven poikkileikkauksen ilmanvastus on sama kuin alemman melkein näkymättömän sylinterin poikkileikkauksen.
Taitaa olla jopa foileja joiden vastus vain 0.0035...tosin niiden nostovoima olematon..mutta se voisi ollakin kinnerissä hyvä.
, tuo 10% muutos painossa lisäisi poikkipinta-alaa ja siten ilmanvastusta 6,5%. Eroa jää siis 3,5% ilmanvastuksen osalta, jonka osuus riippuu nopeudesta. Pystypyörällä 25 km/h nopeudessa tuo vastaisi 1,7 % eroa kokonaisvastuksessa. Paljon enemmän vaikuttaa esim. ajovaatetus, kuten tässä linkissä on esitetty.
Jotta kuljettaja huomaisi tuon 6% eron esim. nopeusmittarissa pitää ajonopeuden olla varmaan 40km/h ja sittenkin ero on muutamia desimaaleja näyttämässä?
