”Nuijapää” V2
V1 on ollut kesän käytössä ja muutama parannusajatus on pölähtänyt mieleen. Vaikka V2:sta ei pitänyt koskaan tulla niin nyt näyttää siltä, että äijä on hurahtanut aihepiiriin vielä toisen kaamoskauden ajaksi. Eli V2 saattaapi valmistua toukokuussa 2013.
Toistaiseksi on pähkäilty hieman ”tavoiteasettelua” ja muutamia kaikkea muuta kuin perinteisiä rakenneratkaisuja. Optimistisena ajatuksena on jopa itse väsätä pari ”kevytosaa”, ehkä oikein hiilikuidusta, Nojanallen viestiinsä (”Carbonia tulevaan”) bongaaman videon pätkän motivoimana … eihän tuo kauhian hankalalta näytä.
Peruskuvio pysynee pääosin samana, eli käytetään mahdollisuuksien mukaan vakio osia ja runko teetetään paikassa jossa on alumiinin hitsaamisen osaava henkilö. Eturipustukset tulevat 7075 aluseoksesta kuten ekassakin versiossa. Yhtenä ajatuksena olisi ”integroida samaan pakettiin” etukiekkojen ja jarrujen kiinnitys ja ohjauksen komponentit.
Voimansiirtosektorilla mieltä on askarruttanut ajatus toteuttaa alkupätkä hammashihnalla ja loppu perinteisesti ketjulla. Alustavan tarkastelun perusteella hommaan riittäisi melko mitättömän kokoinen hihna. Lisäksi tarvitaan ainakin kolme alumiinista tehtyä hihnapyörää. Motiiveina poljin- ja ketjuvoimien ”tasapäistäminen” (ei vielä tietoa onnistuuko edes teoriassa), hiljaisempi ja huoltovapaampi konstruktio sekä painon pudotus … suattaapi käydä toisinpäin ja massaa tule lisää. Hihna ei paina juuri mitään, mutta hihnapyörät ja niiden akselit + laakerit painavat vaakaa todennäköisesti väärään suuntaan. Pelkään että tällä idiksellä on sama kohtalo kuin muillakin ufoajatuksilla … päätyvät mappi Ö:n.
Yhtenä tavoitteena on ”maltillinen” 2 kg painonpudotus: 15 => 13 kg. Tällä sektorilla on tapahtunut jotain konkreettista. Bongasin Carbontrikesin nettisivuilta sanat ”low weight package” … suora suomennus ”kevyt paketti”. Vielä vakavampi luetun tekstin väärinymmärrys liittyi paketin sisältöön ja hintaan. No joka tapauksessa tämän vähän molemmin puolisen sähköpostitumpuloinnin seurauksena en päätynyt kyseisen paketin omistajaksi vaan muutaman firman tuotekehitysosastolta vapautuneen komponentin omistajaksi. Eli nyt hyllyssä on 2 kpl 442 g painavia 20” etukiekkoja ja kevyet hiilikuitukammet (nähtävästi ei aivan vm. 2012, mutta käyttämättömät). Palikoiden ”dieettivaikutus” on ekan tsekkauksen perusteella luokkaa -1200 g ... ei paha. Kiekoissa on jonkun fillaritehtaille suoraan palikoita tekevän firman vanteet ja Cannondale Lefty-navan kopio. Originaali Lefty painaa netistä bongattuna jotain 115 g ja kopio jopa alle 100 g. Sen valmistaja on Tune-niminen yritys. Renkaiksi eteen tulee Schwalben Duranot, taittuvalla kaapelilla, mutta painonsäästöä ei tästä synny samanlaiset on jo V1:ssä.
Etukiekkojen ripustus on se alati hankalana pysyvä kohta konstruktiossa. V1:ssä on tupla ohjainlaakerit ”perinteisesti” asemoituna. Jotenkin tuntuisi siltä että V2:een tulee joku muu viritys. Vaihtoehtoina ovat ainakin liukulaakereiden tai uniball-nivelten käyttö. Tähän liittyy myös se wobblauksen synnyn estäminen … temput, joilla se hoituu ovat tosin vielä hukassa. ”Takakenon” (Caster kulma) kasvattaminen 12 => 15 asteeseen on harkinnassa. Lisäksi aikaisemmin mainitsemani ohjauksen ja jarrujen integrointi osaksi ripustusta, mitä sitten tarkoittaneekaan. Ja kahta en vaihda: suoraa ohjausta ja ….......... no tuota … hmmm.
Näillä lähetään liikkeelle. Liitekuvina V1:n ripustuksen joku variaatio ja V2:n etukiekko.
KPS