rutunen kirjoitti:Vaijeri uusittu eteen. Muutama tunti siinä meni kun sivutoimisena sääti, oli muuta hommaa samalla työn alla. Siltä varalta jos joku lukee tämän eikä ole itse etuvaijeria vaihtanut niin listaan tekemisen opasmaisesti:
- Luin manuaalit omasta etuvaihtajavivusta ja derailleurista (SRAM X7 twist shifter ja Shimano Tiagra Derailleur)
- Katsoin miten suojaputki (housing) kulkee. Olisin myös katsonut vaijerin kiinnitystavan etuvaihtajaan jos se ei olisi ollut valmiiksi irti.
- Katkaisin vaijerin läheltä etuvaihtajaa (ohjaustanko) ja vedin sen etuvaihtajasta ulos.
- Vetelin uuden ylipitkän vaijerin läpi vaseliinilla (+120 - -20 Celciusta) ja pujotin sen etuvaihtajasta läpi.
- Katsoin että vaijeri menee suorinta reittiä sisältä muoviseen suojaputkeen ja se meni suht liukkaasti siitä läpi.
Sitten tuli se puoleksitoista tunniksi pysäyttänyt dilemma eli miten saan vaijerin tarpeeksi kireälle. Googlaus ratkaisi asian.
- Kieritin etuvaihtajan suojaputken säätimen (barrel adjuster) kireimpään asentoonsa eli niin paljon myötäpäivään ruuvaamista kuin uskalsin.
- Kiinnitin vaijerin kiinni etuvaihtajaan sillä kiristysmutterilla. Vaijeri tuli vaihtajan ja mutterin prikan väliin. Koetin saada vaijerin mahdollisimman suoraan linjaan koska muuten siihen tuli helposti kaartoa eli löysää.
- Aloin pyörittämään kohdan 6 ohjausputken säädintä vastapäivään (eli auki) jolloin suojaputki piteni ja vaijerin sai kireälle.
- Vaijerin päähän tuli se kahdesti räpeltämisen aikana mustaan aukkoon kadonnut suojus ettei vaijeri rispaannu.
Homma on varmasti monelle foorumilaiselle pikkujuttu. Itsestäkin se tuntuu nyt helpolta kun on sen tehnyt. Viime kesänä en olisi vielä osannut
Käsittääkseni hienosäätö tapahtuu tuolla barrel adjusterilla että vaihteet saa just jetsulleen kohdalleen. Homma on ainakin Fuegossa suht helppoa koska itse ketju on aika velttona kun se tulee eturattaille.
Tämä on foorumikirjoittelun hienoimpia piirteitä. Kun onnistuu oppimaan jotain, ilon siitä voi jakaa asiaa ymmärtävien kesken. Lisäksi kirjoittamalla oppimistarinansa tänne saa aikaan tarvitsevalle vinkin ja itselleen muistion, johon voi palata sitten, kun ei enää muista.
Minä kirjoittelen autonkorjausohjeita itselleni. Tapaan unohtamaan yksityiskohtia ja sitten harmittaa, kun teen uudelleen saman virheen, jonka olisin välttänyt lukemalla viimeeksi kirjoittamani ohjeen. No yleensä virhe ei ole suuri, mutta kun sen sitten heti muistaa, kun virheen tekee uudelleen, että näinhän se oli ja että kirjoitin ohjeen.
Erittäin käyttökelpoiseksi on osoittautunut ainakin autonkorjaushommissa avainluettelon tekeminen. Joskus, kun on ollut oikein huolellinen ja kaivanut ohjeen esille, kerännyt kaikki vääntötyökalut ja muut tarpeet valmiiksi, tuntuu, että homma on paljon vähäisempi, kun ei tarvitse niin monta kertaa lähteä hakemaan kesken projektin tarvittavaa avainta.
