jviirret kirjoitti:irakas kirjoitti: Napavaihteen vaijerissa ei saa olla yhtään klappia, muuten aina jonkin vaihteen kohdalla rupeaa kuulumaan rusahduksia, eikä vaihde toimi. Keskimmäinen vaihde on vaikein saada kohdalleen.
Minusta tuntuu että nämä vivut ja navat on mitoitettu jollekkin tietylle vaijeripituudelle. Jos vaijeri on kovin paljon lyhempi se venyy vähempi ja kaikkia pykäliä ei senkään vuoksi saa kohdalleen. Tiukat mutkat, huono voitelu tai paljon suunniteltua pidempi taas venyy enempi.
Olet varmasti oikeassa. Lyhyen vaijeriin voi lisätä jousen kuvaamaan pitkää vaijeria. Pitkän vaijerin pitää olla myös paksu, jotta jousto ei pilaa säätöjä. Näillä keinoin myös "väärän mittaiset" vaijerit voi saada toimimaan.
Teräsköyden venymä näyttäisi olevan vähintään kaksinkertainen teräslangan venymään nähden.
http://www.certex.fi/fi/tekninen-maarit ... det__11736
Pyörässä lisävenymää aiheuttaa vielä vaijerikuori, jonka venymäksi voi pienillä voimilla, kuten vaihteen säätö, laskea suuremmankin. Aina ne vaijerikuoren päät eivät ole niin suorassa ja tiukasti holkkien pohjissa.
Mikäli oikein tulkitsin noita vaijerien joustoja, niin metrin mittaisen vaihdevaijerin pitäisi joustaa noin millin jokaista 10 kg painoa vastaavaa voimaa kohti. Vaijerikuori joustaa summittain saman verran toiseen suuntaan, eli lisää joustomatkaa kahteen milliin / 10 kg kuorma. Vaijerin voimat lienevät useamman kilon painoa vastaavia voimia suurimmillaan ja takeltelu aiheuttaa myös osansa, joten millin asemointi eron helposti voisi kuvitella ilmaantuvan pitkän ja lyhyen vaijerin erilaisten joustojen takia. Jos vaijeri ei kulje putkessa liukkaasti ja / tai vaijerissa on jyrkkä mutkia on tuo ero vieläkin suurempi. Pitkä vaijeri saa olla paksumpaa (jarruvaijeria), mutkat loivia ja sovitukset holkkeihin hyvät ja joustamattomat.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma