Eilen 4.6 täytyi 2000km ja keskinopeus ei vain nouse. 16.5km/h . Eilen tuli tehtyä tän kesän nopein lasku 64.3KM/h.
Olen ollut vähän laiska pyöräilemaään vuonna 2013: kilsoja vain 2385 km 79,75 tunnissa eli keskinopeus on 29,91 km/h. Keskaria laskee kovasti talvipyöräily, jonka joutuu tekemään talvella ja nastarenkaisella pystypyörällä.
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
Yhteensä n.3400km kinnerillä ja uusi keskariennätys tänään n.40km lenkillä 36,4km/h! Saaliina lisäksi tältä päivältä kaksi sukkiskilpuria ja kaksi mopoa! Ai et tuntuu hyvält!
Parasta sukkiskilpureissa on "heruttaminen". Se tapahtuu näin: ohitat ensin normaalisti (ei liian nopeasti), jätät rakoa sen verran että kilpuri näkee sinut ja kuvittelee saavasi sinut kiinni, ruokit tuota harhaluuloa ja annat hänen pikkuhiljaa saavuttaakin mutta juuri kun kaveri luulee saavansa palkintonsa, nopeutesi alkaakin taas pikkuhiljaa kasvaa ja kun huomaat taustapeilistä että kaveri on kypsää lihaa (suu auki, naama virneessä) avaat pellit ja näytät että sillä ei alun alkaenkaan ollut mitään mahdollisuutta! Olen saanut näin vedätettyä pari tosi mehevää saalista kilometritolkulla! Sillä energialla jaksaa pitkälle! Olen tosin alkanut olemaan viime aikoina hiukan huolissani miten tämä uusi lajimuoto vaikuttaa normaalisti leppoisaan ja hyväntahtoiseen luonteeseeni.....?
Yhteensä n.3400km kinnerillä ja uusi keskariennätys tänään n.40km lenkillä 36,4km/h! Saaliina lisäksi tältä päivältä kaksi sukkiskilpuria ja kaksi mopoa! Ai et tuntuu hyvält!
Parasta sukkiskilpureissa on "heruttaminen". Se tapahtuu näin: ohitat ensin normaalisti (ei liian nopeasti), jätät rakoa sen verran että kilpuri näkee sinut ja kuvittelee saavasi sinut kiinni, ruokit tuota harhaluuloa ja annat hänen pikkuhiljaa saavuttaakin mutta juuri kun kaveri luulee saavansa palkintonsa, nopeutesi alkaakin taas pikkuhiljaa kasvaa ja kun huomaat taustapeilistä että kaveri on kypsää lihaa (suu auki, naama virneessä) avaat pellit ja näytät että sillä ei alun alkaenkaan ollut mitään mahdollisuutta! Olen saanut näin vedätettyä pari tosi mehevää saalista kilometritolkulla! Sillä energialla jaksaa pitkälle! Olen tosin alkanut olemaan viime aikoina hiukan huolissani miten tämä uusi lajimuoto vaikuttaa normaalisti leppoisaan ja hyväntahtoiseen luonteeseeni.....?
Nyt ymmärrän mihin nojakissa tarvitaan peiliä Aika rumaa käytöstä kyllä, tarkista ettei oo sarvet ruvennu kasvaa
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Parasta sukkiskilpureissa on "heruttaminen". Se tapahtuu näin: ohitat ensin normaalisti (ei liian nopeasti), jätät rakoa sen verran että kilpuri näkee sinut ja kuvittelee saavasi sinut kiinni, ruokit tuota harhaluuloa ja annat hänen pikkuhiljaa saavuttaakin mutta juuri kun kaveri luulee saavansa palkintonsa, nopeutesi alkaakin taas pikkuhiljaa kasvaa ja kun huomaat taustapeilistä että kaveri on kypsää lihaa (suu auki, naama virneessä) avaat pellit ja näytät että sillä ei alun alkaenkaan ollut mitään mahdollisuutta!
Nyt ymmärrän mihin nojakissa tarvitaan peiliä Aika rumaa käytöstä kyllä, tarkista ettei oo sarvet ruvennu kasvaa
Nyt kun sain etuvetosen kuntoon ja totesin sen aivan mahdottomaksi nousijaksi mäkisessä maastossa on väistämättä mieleen tullut saman suuntaiset ajatukset. Jos ohitan tai perään liimautuu kilpuri niin nostan pikkuhiljaa vauhdin sinne 37+ km/h tuntumaan ja sitten vedän seuraavan kohtuullisen ylämäen samalla vauhdilla tai vielä kiihdyttäen. Jos vielä tulee perässä niin sitten alamäestä 50+ vauhdit ja sillä sitten seuraavaa mäkeä kohti...
Näistä kuulee sitten jälkeenpäin vaikkapa pyöräkaupassa uskomattomia tarinoita miten nojapyöräilijä ajoi niin tai näin, sellaisessa kuulin kenet olin jättänyt lowracerilla pari vuotta sitten kuin nallin kalliolle, kun ennen alamäkeä oli liimautunu kantaan ja putkelta veti 8% ylämäessä ohi.
Parasta sukkiskilpureissa on "heruttaminen". Se tapahtuu näin: ohitat ensin normaalisti (ei liian nopeasti), jätät rakoa sen verran että kilpuri näkee sinut ja kuvittelee saavasi sinut kiinni, ruokit tuota harhaluuloa ja annat hänen pikkuhiljaa saavuttaakin mutta juuri kun kaveri luulee saavansa palkintonsa, nopeutesi alkaakin taas pikkuhiljaa kasvaa ja kun huomaat taustapeilistä että kaveri on kypsää lihaa (suu auki, naama virneessä) avaat pellit ja näytät että sillä ei alun alkaenkaan ollut mitään mahdollisuutta! Olen saanut näin vedätettyä pari tosi mehevää saalista kilometritolkulla! Sillä energialla jaksaa pitkälle! Olen tosin alkanut olemaan viime aikoina hiukan huolissani miten tämä uusi lajimuoto vaikuttaa normaalisti leppoisaan ja hyväntahtoiseen luonteeseeni.....?
Ai että, tuo on hienoa Sinä olet vaan jalostanut tapaa niin, että se tuo täydellisen nautinnon Reissussa ollessa näin yhden todella hämmästyneen ilmeen kun sukkismies lähti liikennevaloissa keulille ja suht reipasta vauhtia ajeli eteenpäin, minä kohtuullisen välimatkan päässä. No tuli sitten kohtuullinen alamäki jossa sai helpot +50 km/h vauhdit seuraavaan jyrkkään mutta aika lyhyeen ylämäkeen ja sen ylämäen lopussa heittämällä ohi ei lähtenyt enää kantaan
Nojasyklismiä vuodesta 2010
"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"
Yhteensä n.3400km kinnerillä ja uusi keskariennätys tänään n.40km lenkillä 36,4km/h! Saaliina lisäksi tältä päivältä kaksi sukkiskilpuria ja kaksi mopoa! Ai et tuntuu hyvält!
Parasta sukkiskilpureissa on "heruttaminen". Se tapahtuu näin: ohitat ensin normaalisti (ei liian nopeasti), jätät rakoa sen verran että kilpuri näkee sinut ja kuvittelee saavasi sinut kiinni, ruokit tuota harhaluuloa ja annat hänen pikkuhiljaa saavuttaakin mutta juuri kun kaveri luulee saavansa palkintonsa, nopeutesi alkaakin taas pikkuhiljaa kasvaa ja kun huomaat taustapeilistä että kaveri on kypsää lihaa (suu auki, naama virneessä) avaat pellit ja näytät että sillä ei alun alkaenkaan ollut mitään mahdollisuutta! Olen saanut näin vedätettyä pari tosi mehevää saalista kilometritolkulla! Sillä energialla jaksaa pitkälle! Olen tosin alkanut olemaan viime aikoina hiukan huolissani miten tämä uusi lajimuoto vaikuttaa normaalisti leppoisaan ja hyväntahtoiseen luonteeseeni.....?
Taidetta vai onko tuo kidutusta Jäin kinneristä kaipaamaan juuri huimaa maksiminopeutta. Vaikka kattamaton nojakkikin on nopea, niin tasaisen / alamäen nopeuksissa on vielä iso ero. Työmatka-ajossa näytti oma nojakki olevan hiukan nopeampi kuin kinneri, kun tuossa joku kerta vertailin keskinopeuksia kevään aikana.
Tämä kuukausi on nojailun kannalta ollut vähän turhankin hiljainen vaikka kulkine kunnossa onkin. Ollut vähän muuta hommaa. Tällä hetkellä 3771km ajettuna, lähentelee 4tkm rajaa joka oli tämän vuoden tavoite ajaa nyt ainakin sen verran. Mutta koska vuotta on paljon vielä jäljellä niin menee varmaan kirkkaasti yli edellisvuoden ajokilometreistä.
HP Velotechnik Scorpion 2009-, Optima Cheetah 2014-, Charge Cooker maxi 2 2016- ja VeloMotion Sequoia 2017.
2.100 km tuli täyteen muutama päivä sitten. Tällä menolla koko vuoden saalis jää pienemmäksi kuin viimevuotinen ja paljon pienemmäksi kuin edelliset n. 15 vuotta. Yksi syy on, että talvitauko (nojapyöräilyhistoriani 4. talvitauko) oli tavallista pitempi, 5 kk, ja poljento alkoi vasta huhtikuun lopulla paksujen lumien sulettua. Toinen syy lienee, että asun nyt keskemmällä asutusta (Pukinmäessä Koillis-Helsingissä) enkä enää Helsingin etelälaidalla, keskustassa. Sieltä kaupungin laidalta oli pitemmät matkat joka paikkaan.
Lisää syitä: Remontoin Hipparionin touko-kesäkuussa melko perusteellisesti:
takalaakereiden vaihto
takarenkaiden (sisä-, ulko-) vaihto
uusi etupyörä, Shimano Nexus 8-vaihteinen, kuten edellissäkin, teräksinen kromattu BMX-vanne; muuta en saanut; entinen oli alumiini-kotelovanne, kului puhki, 41.000 km; uusi etupyörä painaa 200 g enemmän kuin vanha; vanha rullajarru olisi pitänyt pudistaa perusteelisemmin
uusi etu-päällysrengas
uusi vannejarru; Magura+U-Bügel ei enää yltänyt uuden vanteen yli, joten piti asentaa klassinen sivuvetojarru
istunputkien maalaus, istuinverkko hinkkaa maalin pois ja verkko mustuu alumiinista
uusi etulokasuoja; vanha teräksinen oli läpiruostunut (41.000 ajokilometriä).
Uudella vaihteella tuntuu hieman kitkaiselta, vaikka uutta on ajettu nyt pitkästi toista tuhatta kilometriä; syy ei ole selvillä, ehkä ajajan kunto on huono talven lepäilyn jälkeen. Hipsu on on nyt kuitenkin OK.
Tämän kesän saldo nyt 30.7 on 3005km . SunAirin ketjuilla ja pakalla ajettu nyt toista kautta ja kilometrejä niille kertynyt jo yli 11th. Siihen en Shimanoilla ole pääsyt viellä milloinkaan. Täytyy sanoo että ketjut kyllä rupee oleen lopussa totaalisesti. Niin pitkälle ajan kun pääsen etenemään . Sit uudet alle ja matka jatkuu.