Teuvon kinnerihanke

[Teuvo]

Ihan hieno!

Itse yritin tänään myös matkia tuollaista airodynamista keulaa mutta pitää tunnustaa että ei onnistunut, pyyhin kaikki pois, tuli niin tökerön näköisiä. Jätin ennalleen.

Mikä on hyvä pyörien kääntökulma tuohon minun kinneriin. Ei ole kiva pistää turhan riittävääkään ettei levenny mahdottomaksi.

[jori]

Mikä on hyvä pyörien kääntökulma tuohon minun kinneriin. Ei ole kiva pistää turhan riittävääkään ettei levenny mahdottomaksi.

Konstruktion laadinnan tässä vaiheessa on tärkeämpää määritellä vaatimukset toiminnallisesta näkökulmasta. Oikeampi kysymys olisi: Mikä on riittävän pieni kääntösäde tai kääntöympyrän halkaisija. Kun tämä tiedetään, voidaan akseliväliä ja kääntökulmaa varioimalla löytää muiden vaatimusten kannlta optimi yhdistelmä. Mitä lyhyempi akseliväli sitä pienemmällä kääntökulmalla se voidaan saavuttaa.

Tärkeä näkökulma on myös peruuttamisen mahdollisuus. Jos kinnerissäsi on peruutusmahdollisuus, kääntösäteen ei tarvitse olla ylen pieni. Kaupallisissa kinnereissä on melko suuret kääntösäteet. Esim. Mangossa kääntöympyrän halkaisija on 8 m, mutta sitä voi peruuttaa potkimalla maasta vauhtia lattiassa olevan reiän läpi. http://www.ligfietsgaragegroningen.nl/indexuk.html.

Jos levennät kinneriä ketteryyden saavuttamiseksi, aiheuttaa se ilmanvastuksen lisääntymisen ohella vaikeuksia tien pientareella ajamisessa. Retkipyörällä tehdään matkaa melko usein autotien pientareella. Tässä liika leveys on turvallisuusriski.

Tuosta näkökulmasta, mikäli kinnerillä on tarkoitus ajaa pitkiä taipaleita maantien vartta, kannattaisi tutkia epäsymmetrisen rungon mahdollisuudet. Kuormaa kantavat pyörät kulkevat kevyesti asfaltilla ja tasapainopyörä tarpeen vaatiessa lähes kaseikossa. Tai toisin päin. Kuormapyörät juuri ja juuri asfaltilla ja tasapainopyörä rekkojen hivottavana.

Tekemällä tälle tasapainopyörälle korkeussäädön voisi pientareen vinouden kompensoida ja parhaassa tapauksessa kallistaa kinneri kurviin tullessa.

Jori

[Teuvo]

Mango olisi juuri sopivan kapea tänne ruuhkaisille jalkakäytäväpyöräteille.

Täällä kun on koirien ulkoiluttajat ja rollaattorit ja mopot ja lastenvaunut ja kaikki samoilla kapeilla kiharaisilla pätkillä niin kyllä kinneriltä vaaditaan jotain sosiaalista kokoa ettei se ainakaan kaikkein kamalimpana ja mainitsemisen arvoisimpana kapistuksena olisi tientukkona.

Nyt kun tätä rimamuottia aloittelee niin on jo sevinnyt enemmän noita mittojakin. Kokonaisleveydeksi näyttää tulevan mutterista mutteriin 93cm. On leveempi kuin Mango mutta taas jo 5cm kapeampi kuin leitra. Pyörätkin näyttää tuossa leveydessä kääntyvän riittävästi.

Näyttää sille että kun ei rupee mitään erikseen painottamaan vaan vain mitoittelee mitat sopiviksi itselleen niin siitä silloin tulee se keskiverto.

[Teuvo]

Minäkin elättelen ajatusta varustaa kinnerini jossakin kehitysvaiheessa - sitten joskua - napamoottorilla. En kuitenkaan elättele minkäänlaisia kuvitelmia tämän saman napamoottorin toimimisena toisin päin - generaattorina. Tuollainen yhdistelmälaite oli aikoinaan Vire merkkisessä Walmetin tekemässä pienessä keskimoottorissa dymostartin nimellä.
En halua puuttua sen nimenomaisen laitteen toimintaan mutta yleistyneitä tuollaiset yhdistelmälaitteet eivät ole. Sähkömoottori ja generaattori ovat eri laitteita ja ilman harmittavaisenkin suuria kompromissejä niitä on vaikea saada yhdessä ja samassa laitteessa toimimaan niin että molemma toimisiva edistyneimmän teknisen tason mukaisesti.

Toiveita:

Tovon tämän energianhintojen nousun vauhdittavan akkujen kehitystä ja sitä myöten niiden hintakehitystä edullisempaan suuntaa. Uskoakseni akut ovat se pullonkaula jonka vuoksi sähkö ei ole yleistynyt kulkuneuvoissa.

Ystävällisesti
Teuvo

[jviirret]

Tovon tämän energianhintojen nousun vauhdittavan akkujen kehitystä ja sitä myöten niiden hintakehitystä edullisempaan suuntaa.

Tähän mennessä on käynyt päinvastoin. Liekö kiinan kysynnän vai minkä syytä, että lyijyn hinta on noussut jyrkästi ja lyijyakkujen hinta on tuplaantunut lyhyen ajan sisällä.
Näin käynee kaikkien akkuteknologioiden ja polttokennojen suhteen, kysynnän kasvu johtaa hintojen nousuun

Jukka

[jori]

Tovon tämän energianhintojen nousun vauhdittavan akkujen kehitystä ja sitä myöten niiden hintakehitystä edullisempaan suuntaa.

Tähän mennessä on käynyt päinvastoin. Liekö kiinan kysynnän vai minkä syytä, että lyijyn hinta on noussut jyrkästi ja lyijyakkujen hinta on tuplaantunut lyhyen ajan sisällä.
Näin käynee kaikkien akkuteknologioiden ja polttokennojen suhteen, kysynnän kasvu johtaa hintojen nousuun

Jukka

Kysynnän kasvun luulisi johtavan tuotannon kasvuun, laajeneviin markkinoihon ja halvempiin hintoihin. Kukas ne akkufirmat omistaa. Ainakin muutama vuosi sitten kaikki merkittävät olivat öljy-yhtiöiden omistuksessa. Nykyään se ei enää ole niin julkista, vaan omistussuhteet piilotetaan ovelammin. Akun hinnan täytyy seurata tarkasti öljyn hintaa, koska muuten olisivat polttomoottoriautojen markkinat pilalla ja seuraisi häiriöitä öljyn markkinoihin.

Jori

[jviirret]

Kysynnän kasvun luulisi johtavan tuotannon kasvuun, laajeneviin markkinoihon ja halvempiin hintoihin.

No, tämmöisiä ne metallien hintakäyrät on ku googlella kahtelee:

Eli kysynnän kasvu ei ainakaan vielä ole hintoja laskenut. Vai olisiko hinta noussut vielä enemmän jos kysyntä olisi laskenut

Jukka

[jori]

Sähkömoottori ja generaattori ovat eri laitteita ja ilman harmittavaisenkin suuria kompromissejä niitä on vaikea saada yhdessä ja samassa laitteessa toimimaan niin että molemma toimisiva edistyneimmän teknisen tason mukaisesti.

Sähkömoottori ja -generaattori ovat täsmälleen samat laitteet. Pura osiksi ja katso. Ainoa, joka tässä muuttuu, on jännitealue, mikä onkin alkeellisen tehoelektroniikan aikana ollut syynä epäonnistumisiin.

Raskaasti kuormitettu moottori haukkaa suuren virran pyöriäkseen hitaasti suurella momentilla kuormitettuna. Vastaavalla nopeudella generaattori tuottaa vain alhaisen jännitteen ja vähän virtaa = momenttia. Viisaalla moottorinohjauselektroniikalla tämä ongelma voidaan kuitenkin haluttaessa poistaa.

Meillä tuolla kellarissa on laitteisto, jossa vaihteistoa testataan siten, että sähkömoottori pyörittää vaiteistoa, jota jarrutetaan toiselta puolelta samanlaisella moottorilla, joka on sähköisesti muutettu toimimaan generaattorina. Generaattorin tuottama sähkö palautetaan moottorin puolen taajuusmuuttajalle ja vain hyötysuhteiden vaatima lisäsähkö otetaan verkosta. Sähkökoneet ovat täysin tavanomaisia oikosulkumoottoreita ja taajuusmuuttajatkin suoraan kaupan hyllyltä.

Jori

[jori]

Eli kysynnän kasvu ei ainakaan vielä ole hintoja laskenut.

Ei se raaka-aineiden hinnoissa noin suoraan mene. Puolessa vuodessa on lyijyn hinta pomsahtanut kolminkertaiseksi. Tämä kertoo vain sen, että öljy-yhtiön omistaja ei halua korkean öljyn hinnan purkautuvat akkuteollisuuden hyödyksi ja ostaa lyijyn pois markkinoilta. Öljyn ja lyijyn markkinoiden kokonaismäärien valtava ero mahdollistaa tämän.

Paljonko akun raaka-aineet maksavat verrattuna koko akkuun? Sitäpaitsi akussa materiaali ei katoa mihinkään. Kierrätetystä akusta saadaan lähes sama materiaali takaisin tuotantoon, joten pitkäaikaisia vaikutuksia tällä tempulla ei aikaansaada.

Jori

[Teuvo]

Oskilaattoreiden ja taajuusmuuntajien kehitys onkin moottoripuolella mielenkiintoista. Samoin akkupuolella lidium-ioni akut + muut mahdolliset kaltaiset.

Kehitys vain on ollut luulottelujeni mukaan näin toivottoman hidasta juuri halvan öljyn takia. Satsaukset ovat olleet pieniä ja vähissä, joidenkin media tietojen mukaan kuitenkin jo piristymässä. On luultavaa että jonkin asteista kehitystä kaiken aikaa tehdään, esim. kännyköiden valmistajien tarpeisiin.

Median kiinnostus hyppelee aina pätkittäin, tilanteen mukaan mutta tutkimus ja tiede rahnuttaa arkista aherrustaan kuin kävelyvauhtia.

[jviirret]

Puolessa vuodessa on lyijyn hinta pomsahtanut kolminkertaiseksi. Tämä kertoo vain sen, että öljy-yhtiön omistaja ei halua korkean öljyn hinnan purkautuvat akkuteollisuuden hyödyksi ja ostaa lyijyn pois markkinoilta.

Eikös tämä juuri todista sen, että kysyntä nostaa hintaa? Olipa ostajana akkuteollisuus, öljy-yhtiöt tai muut keinottelijat. Aika pitkälle siis kaikkien muidenkin energioiden hinnat kulkee käsi kädessä öljyn hinnan kans.

Jukka

[jori]

Tällainen kysyntä nostaa suhteellista hintaa tilapäisesti. Kyse on spekuloinnista, ei siitä, että jotain konkreettista olisi alettu asian eteen tuotannollisessa mielessä tehdä. Ei akkutehtaita perustella tai jätetä perustamatta muutaman kuukauden hintapiikin varaan.

Jori

[ukram]

http://en.wikipedia.org/wiki/EEStor

Tuommoinen Eestor on lupaavan tuntuinen kondensaattorityyppinen akku. Niitä vaan ei ole vielä oikeasti tuotteena kaupan. Ominaisuudet todella hyvät: nopea lataus/purku, litiumakkua parempi kapasiteetti/paino, käytännössä kulumaton. Myöskään raaka-aineet eivät liene kalliita. Ei liene öljy-yhtiöiden hallussa, vaikka niitä kehittävä firma onkin texasilainen.

Toinen mitä olen odotellut on Nanosolarin painotekniikalla tehdyt halvat aurinkopanelit. Nämä yhdistämällä voisi tehdä oman aurinkovoimalan PC:n käyttöä varten...

[Teuvo]

http://en.wikipedia.org/wiki/EEStor

Tuommoinen Eestor on lupaavan tuntuinen kondensaattorityyppinen akku. Niitä vaan ei ole vielä oikeasti tuotteena kaupan. Ominaisuudet todella hyvät: nopea lataus/purku, litiumakkua parempi kapasiteetti/paino, käytännössä kulumaton. Myöskään raaka-aineet eivät liene kalliita. Ei liene öljy-yhtiöiden hallussa, vaikka niitä kehittävä firma onkin texasilainen.

Toinen mitä olen odotellut on Nanosolarin painotekniikalla tehdyt halvat aurinkopanelit. Nämä yhdistämällä voisi tehdä oman aurinkovoimalan PC:n käyttöä varten...

Oikein mielenkiintoinen.

Tällaiset laajat harrastukset kuin nopyöräharrastuskin on pääsee rakentamisen, ajamisen+ muun kautta tutustumaan asioihin joihin muuten arkielämässä ei saisi mitään kontaktia. Kontaktia saisi vain noin niin kuin kuivaharjoitteluna mediasta ilman henkilökohtaisuutta. Nyt aprikoidessaan ne tulevat kuin iholle, aistii jo niiden vaikutuksen pohkeissaan... Uutisten kanssa kuin elää mukan, odottaa koska tuo ja tuo on minun saavutettavissani...

[Teuvo]

Tuossa yksi malli eturenkaiden ripustuksesta, sopisiko jopa paremmin itsekantavaan koriin:

Jukka

Muokkasin täman ketjun nimen tutkielmaksi 03.10.2008
Suunnitelmani kehittyneisyys vaan ei tyydytä.

Tämä kuva jo kolmannen kerran tähän ketjuun mutta ei kai haittaa.

Minäkin elättelin pitkään tuollaista ripustusta jousitetulla haarukalla. Luovuin painon vuoksi.

Sitten tuli ja eli pitkään tällainen: Ziphy 1:n takapyörän jousitus kaltainen
Olen luopumassa siitäkin ... Tuosta kuvastakin näkee että raidetanko täristää pyörän mukana... ja jos tulee sovellutus mieleen jossa raidetanko ja ohjaustanko olisivat yksi ja sama niin ei olisi kiva jos ohjaustanko pomppisi käsissä.

Onko teitä tullut vastaan saksimallisia joustoja?

Saksihaarukan niveltä siirtelemällä voisi hakea sopivat joustovoimat ja sopivat jouston pituudet. Mikä on sopiva jouston pituus ettei tule turhaan liioiteltua, onko 5cm esim., tai 7cm.

Ystävällisesti
Teuvo