Nojakki prokkis

[jooseha]

Jos käytät kitkavipua vaihteen valitsimena, ei tarvise yhteensopivuuksista välittää tuon taivaallista. Semmoisia löytää romujen etuvaihteenvalitsijoista helpolla. Käyttää vaan takavaihtajaa sillä

[jviirret]

paras olis jos löytäisin fillarin raadon, 24" renkailla ja ehjällä vaihteistolla et saisin koko paketin samasta pyörästä kerralla. en oo nii paljoo perehtyny noihi fillarin vaihteistoihin et oisin varma mahollisista yhteensopivuus ongelmista.

Rengaskoko ei vaikuta yhteensopivvuuteen. Vivussa pitää olla yhtä monta pykälää kuin takavaihtajassa on rattaita ja vaihtaja samalta valmistajalta kuin vipukin. Varmimmin toki toimii jos kaikki on samasta pyörästä eikä kukaan ole vaihtanut siihen epäsopivia osia.

Jukka

[PW]

Jos käytät kitkavipua vaihteen valitsimena, ei tarvise yhteensopivuuksista välittää tuon taivaallista. Semmoisia löytää romujen etuvaihteenvalitsijoista helpolla. Käyttää vaan takavaihtajaa sillä

Joo, kitkavaihtaja on hyvä keksintö toimii ainakin avovaihteissa ilman erityisiä säätöjä. Napavaihteellisessa, on vähän tarkka vaihtamisen kanssa.
Itte oon käyttäny monesti just niitä osia mitä sattuu löytymään ja yleensä saanu sen verran pelaamaan ett ajamaan pääsee - samalla tulee oppia vaihteiden kanssa räpläämisestä. Aika nollasta on pitäny lähtee mm. vaihteidenkin kanssa
Onhan se hyvä jos koko vaihdepaketti löytyy, vaihteensiirtäjälläkin on sitten kiinnityspaikka valmiina ym.
En vieläkään juuttus tuohon 24 tuuman takakiekkoon

[ATVReaper]

sitä 24" lähinnä sen istuinkulman ja maavaran takia. saanu sellasen käsityksen et penkki olis liian pystyssä ton 26" kanssa. mut jos en löydä romuista 24" ni sovellan sit penkin kiinnikkeiden tms kanssa sen kulman sopivaks

[ATVReaper]

istuinputki vihdoin kinni runsaaan viilaamisen jälkeen.

totesin että suoraan rälläköiminen on suuhteellisen haastavaa näin pitkän ajan jälkeen.
laitoin sitte astetta pidemmän istuinputken tohon. tarkotus olis laittaa vaakatasoon putki tuohon renkaan yläpuolelle.
painoahan siitä hieman tulee lisää jo muutenki raskaalta vaikuttavaan rakenteeseen.
iskarin asento pitäis miettiä. pitäiskö sen osoittaa suurinpiirtein istuinputken juureen?

[vph]

Iskarin kiinnityksestä Härski kirjoitti 16. marraskuuta tässä samassa ketjussa näin: "

..Kuuluis osoittaa takahaarukan nivelestä kuvitellun ymyrän tangentin suuntaan. Siis suurinpiirtein, riippuen siitä haluuko jousituksesta reg- vai progresiivisen.

Kuvaus vaatii ehkä hieman tulkintaa ja muitakin ratkaisuja on - ei liene olemassa "oikeaa" paikkaa, vaikka vääriä on vaikka kuinka paljon. Itse päädyin mitoittamaan omassani niin, että molemmat iskarin päät ovat sen ympyrän kehällä, jonka keskipiste on takahaarukan nivelessä. Tuolla tavalla menetellen homma on sinulla helppo, kun iskarin yläpää on jo paikoillaan valmiin haarukan seurauksena (ympyrän säde fiksattu). Tuo paikka, jossa iskari kuvassa nyt roikkuu ei näyttäisi olevan kaukana tästä.

Hurjan kauas penkistä olet takakiekon sorvannut, varsinkin jos tuosta vielä kiekkoa pienennät.

[jooseha]

Tuossa taitaa olla iskarin kuorma eri kuin alkuperäisessä sijoituksessaan eli samanlailla laittamalla saattaa iskari olla epätäydellinen. Ehdotan että selvität asian kokeilemalla. Jos ei halua tehdä montaa kiinnityspistettä laita täytettä rungon ja iskarinpään väliin. Sitten istumalla kokeilu. Sopivan kohdan selvittyä sulla on oikea paikka
Oletan ettet meinaa ajaa maastoajoa, joten jousituksen geometrialla ei taida olla suurempa väliä. Riittänee että se ei ole liian jäykkä eikä pohjaa täydelläkään kuormalla.

[PW]

Hurjan kauas penkistä olet takakiekon sorvannut, varsinkin jos tuosta vielä kiekkoa pienennät.

Tuota miekin kattelin ett iskarin ja penkin väliin jää vissiin aika paljon turhaa tilaa.

[jori]

Iskarin korvakkeen paikka kannattaa valita niin, että jousi (pohjaan puristettuna) muodostaa kuvaan nivelestä niveleen piirretyyn linjaan nähden 90 asteen kulman. Tämä tekee jousituksesta hiukan progressiivisen, eli jousitus hiukan jäykkenee painuessaan kasaan. Lisäksi tuo sijainti säästää tilaa. Paikka on melko lähellä kuvan tilannetta vain siirrettynä korvake keskelle runkoputkea.

Tuo edellä mainittu Härskin ohje pitää tulkita pohjaan puristetun iskarin tilanteessa. Tämä edellä antamani ohje on rungon pään suhteen sama. Tangentin suunta kun on tasan 90 astetta säteen suunnasta.

[vph]

En halua väittää vastaan, mutta haluan ymmärtää, siksi kysyn: onko niin, että tuo 90 asteen sääntö lähtee ajatuksesta, että jousen ollessa pohjaan puristuneena ääriasennossaan, sen "jäykkyysvaikutus" on maksimissaan tuossa asennossa, täsmälleen jousen pituusakselin suuntaisesti? Jos ajatus on tämä, niin eikö tuossa 90 asteen tarkastelussa unohdeta se, että jousessa on kaksi päätä ja jos ko. kulma on 90 toisessa päässä, ei se sitä voi olla toisessa päässä (koska kolmio)? Pitäisi ehkä piirtää kuva, että osaisin selittää pohdintaa paremmin.

[jviirret]

minun mielestä oikea kiinnitys on sellainen että molempien päiden korvakot ovat yhtä etäällä nivelestä.

Jukka

[irakas]

minun mielestä oikea kiinnitys on sellainen että molempien päiden korvakot ovat yhtä etäällä nivelestä.

Jukka

Olen samaa mieltä!

[vph]

minun mielestä oikea kiinnitys on sellainen että molempien päiden korvakot ovat yhtä etäällä nivelestä.

Jukka

Olen samaa mieltä!

Hep myös! Höhhöö, Jukan sanomana sama asia kuulostaa paljon selvemmältä kuin tuo oma geometriaa tapaileva mongerrukseni

... omassani niin, että molemmat iskarin päät ovat sen ympyrän kehällä, jonka keskipiste on takahaarukan nivelessä.

[jori]

Jos tilaa on rajattomasti, ja yritetään maksimoida jousen progressiivisuutta, tuo "yhtä etäällä" on toki totta. Tässä tapauksessa jousella yritetään tuottaa haluttu jousituksen joustomatka ja kantavuus, kun jousen toisen pään vivun pituus on jo määrätty. Näitä vaihtoehtoja punnitessa, ei toista päätä kannata siirtää lähemmäs, kuin tuo ehto:"puristuneena 90°" ilmaisee, sillä tuota lähempänä kantavuuden ja painuman suhde muuttuu regressiiviseksi, eli joustoliikkeen määrä lisättyä voimaa kohden pienenee. Sama tapahtuu myös siirrettäessä jousen alapää kauemmas tilaneeseen, jossa jousen pää joutuu ylittämään tämän 90-asteen rajan (kuvassa oikealla). Kaikki jousen toisen pään (tässä tapauksessa alemman) asemat tuolla välillä tuottavat progressiivisen jousivoiman. Mitä lähempänä, sitä pidempi joustomatka ja pienempi kantavuus. Kauempana kantavuus paranee ja joustomatka lyhenee. Tuolta väliltä valittu paikka riippuu yleensä enemmän jousituksen vaatimasta tilasta, eli valitaan mieluummin lyhyempi välimatka ja jäykempi jousi kuin päinvastoin, jolloin saadaan kevyempi ja kompaktimpi lopputulos.

[jviirret]

Eli tuo mun mielipide "jousi molemmista päistä yhtä etäälle nivelestä" on ihan hyvä lähtökohta josta lähtään liikkeelle. Rakentajan/kuskin mieltymysten mukaan jousen toista päätä voi sitten siirtää lähemmäs tai kauemmas riippuen siitä haluaako progressiivisen(jousto jäykistyy perän painuessa) vai regressiivisen(jousto pehmenee perän painuessa). Överiksi ei toki kannata vetää kumpaankaan suuntaan, sillä ei saavuta mitään tavoittelemisen arvoista.
Jos tuo halpa "iskari" on lopullinen ratkaisu niin regressiivinen voisi olla hyvä. Jousi säädetään niin kireälle ettei se jousta päälle istuessa, ei polkemisen tahtiin, eikä pienissä epätasaisuuksissa. Vasta kun takarengas osuu niin suureen pattiin/monttuun että jouston aloituskynnys ylittyy niin antaisi pitkän joustoliikkeen. Progressiivisessä tapauksessa saattaa olla että oikean iskunvaimennuksen puuttuessa perä pompottelee polikiessa ja pienissä epätasaisuuksissa mutta riittävän jäykäksi säädettynä ei sitten jousta riittävästi isommissa epätasaisuuksissa.
Mikäli nyt ymmärsin oikein niin tässä Savenmaan halpiksessa on aika vahvasti regressiivinen jousitus:

Jukka