Kaksivaihteinen

[jooseha]

Ei ole

Rajanopeus vaihtamiselle saavutetaan aina samalla kadenssilla. Aino kohta missä eron voi huomata on, kun alkaa jälleen polkea kovaa rullaamisen jälkeen. Tällöin on oikea vaihde valmiiksi päällä.
Ylös- ja alasvaihtokohdat on vissiin hieman erit, joten napa ei arvo vaihteiden välillä jatkuvasti.(tämä seikka mahdollistaisi kadenssi perusteisenkin vaihtamisen)

[jori]

Samaan hyötysuhteeseen pääsee kolmivaihteisen kakkosella, eikä ykkönenkään ole huono. Kolmosella ei sitten kannata tehoajoa ajaa.

Torpedo on oleellisesti parempi kolmosen osalta

150 watin teholla päihittää jopa Shimanon suoran vaihteen

Onpans innokasta keskustelua, kun tulee kymmenen viestiä hetkessä.
Tuon mittauksen kaikkiin yksityiskohtiin ei voi luottaa. Minusta tässä tutkimuksessa ei ole tehty riittävän useita toistoja tulosten tasaamiseksi. Siellä on seassa paljon ns. mittausvirheitä, jollaiseksi laskisin tuossa yllä Sachs 3 Torpedon ykkösvaihteen 95% tuloksen. Sen oleminen parempi, kuin suora vaihden mahdollistaisi nimittäin ikiliikkujan ja ilmaista energiaa kytkemällä näitä peräkkäin yhteen.

[mhelander]

Jorin kanssa samaa mieltä. Tuo tutkimus ei ole ottanut huomioon kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä. Olen nähnyt myös muita tutkimuksia jotka on tehty kisakäyttöä ajatellen ja niissä ei kyllä yksikään napavaihde ole pärjännyt avovaihteisille.

Jos on pakko käyttää napavaihdetta ja kisata sellaisella, niin paras valinta on sellainen josta löytyy yksi suora vaihde joka hyvissä navoissa on lähes häviötön. Ketjurattaat viritellään sitten niin että pääosa kisavauhdilla ajosta ja -kadenssilla ajetaan tuolla suoralla vaihteella ja alennusvaihde on sitten tiukempiin nousuihin tai vastatuuliin ja ylivaihde noiden vastakohdille.

Paljon on tullut tätä pohdittua ja yhtään napavaihdetta en ole kelpuuttanut mihinkään omaan käyttöön. Taloudesta löytyy Nexus7, Shimanon 3-vaihteisia on ollut ja Sachs Duomatic -automaatti on Jopossa. On kokemusta myös Sachs:n 3-vaihteisista ja mitä nyt oli junnuna vehkeissä. Jopa "kilpapyörän" takaratas oli jossa 5-lehtinen pakka ja 2-vaihteinen napa. Sekin vaihtui nopsaan pois kun 16 km:n työmatkaa aloin fillarilla sotkemaan...

Mitä tulee tuohon rasvaamiseen niin meidän Nexus7 on ennen talvea täysin putsattu tehtaan rasvoista, sitten kasattu ja uitettu automaattilaatikkoöljyssä. Laakerit on voideltu molybdeeni-grafiitti vaseliinilla ja mitään ongelmia tai jäykistymisiä ei tytär ole raportoinut tänä talvena.

Maasturissa on nyt kaikki napojen laakerit, vaihtajan rissojen sekä taittopyörien laakerit voideltu Redline SV-2 synteettisellä vaseliinilla. Ja voin sanoa että värkki on yhtä notkea -23 pakkasessa kuin ennen kesällä (poislukien ketjuöljyn lievä jäykistyminen sekä tietysti renkaat on himpun hitaammat). Nexus7 saa kevään pikahuollossa uuden öljykylvyn ja SV-2 voitelun laakereihin.

[jooseha]

Jorin kanssa samaa mieltä. Tuo tutkimus ei ole ottanut huomioon kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä. Olen nähnyt myös muita tutkimuksia jotka on tehty kisakäyttöä ajatellen ja niissä ei kyllä yksikään napavaihde ole pärjännyt avovaihteisille.

Tuo testi on tehty normaali ihmiselle. Siinä sanotaan ettei yli sadan 150 watin teholla polkevat käytä napavaihteita. Ketjuvaihteelle isot tehot näyttää kyllä testatun. Vertailun vuoksi olisivat saaneet kyllä mitata ainakin yhden napavaihteenkin kovilla tehoilla.

Sachs Duomatic -automaatti on Jopossa.

Onko tuo oikeasti Duomatic? Olen käsittänyt että automaatit olisi Automaticeja ja Duomatic olisi aina polkien vaihdettava

Tuon mittauksen kaikkiin yksityiskohtiin ei voi luottaa. Minusta tässä tutkimuksessa ei ole tehty riittävän useita toistoja tulosten tasaamiseksi. Siellä on seassa paljon ns. mittausvirheitä, jollaiseksi laskisin tuossa yllä Sachs 3 Torpedon ykkösvaihteen 95% tuloksen. Sen oleminen parempi, kuin suora vaihden mahdollistaisi nimittäin ikiliikkujan ja ilmaista energiaa kytkemällä näitä peräkkäin yhteen.

Ajan puutetta tekijä valittaa.
Miten saadaan ikiliikkuja ketjuttamalla energiaa hukkaavia vaihteistoja? Eikös se vaadi vähintään sadan prosentin hyötysuhteen?

[jori]

Miten saadaan ikiliikkuja ketjuttamalla energiaa hukkaavia vaihteistoja? Eikös se vaadi vähintään sadan prosentin hyötysuhteen?

Täytyy ketjuttaa nimenomaan ilman ketjuja. Napavaihteessa hyötysuhdetta pienentävät sekä ketjun, että navan tehohäviöt. Sachs 3 mitattu 95% hyötysuhde on parempi ja tehohäviö pienempi kuin pelkällä ketjulla, joten napavaihteen hyötysuhteen täytyy olla yli 100%. Jos nyt jätetään ketju pois ja pyöritetään kiinteällä akselilla, on lopputulos yli sata prosenttia napaa kohti. Sitten pannaan uusi akseli ja Sachs 3 ja taas uusi jne... Siinä se voimala.

[jooseha]

Sachs 3 mitattu 95% hyötysuhde on parempi ja tehohäviö pienempi kuin pelkällä ketjulla, joten napavaihteen hyötysuhteen täytyy olla yli 100%.

Lueskelin tekstejäkin joutessani, jotta tietäisin mistä keskustellaan Näytti olevan maininta että ketjun hyötysuhde voi olla parhaimmillaan 99%. Lähdeviitekin oli

Pisti silmään kanssa että Sachsin napa oli käytetty(eli kunnolla sisäänajettu) sekä voitelu muutettu rasvoista öljyyn. Taitaa ne kolmivaihteisten erot selittyä noilla syillä.

[jori]

Sachs 3 mitattu 95% hyötysuhde on parempi ja tehohäviö pienempi kuin pelkällä ketjulla, joten napavaihteen hyötysuhteen täytyy olla yli 100%.

Lueskelin tekstejäkin joutessani, jotta tietäisin mistä keskustellaan Näytti olevan maininta että ketjun hyötysuhde voi olla parhaimmillaan 99%. Lähdeviitekin oli

Pisti silmään kanssa että Sachsin napa oli käytetty(eli kunnolla sisäänajettu) sekä voitelu muutettu rasvoista öljyyn. Taitaa ne kolmivaihteisten erot selittyä noilla syillä.

OK. Testaajalla oli siis tarve saada Sachs näyttämään paremmalta.
Ketjukäyttö on tosiaan mahdollista saada toimimaan 97%, jopa 99% hyötysuhteella, mutta silloin on kyse erittäin nopeasti pyörivistä ja tasaisella momentilla kuormitetuista, öljyvoidelluista, hermeettisistä systeemeistä. Polkupyörän ketju ei yleensä ole tällainen.

Sitäpaitsi tässä mittausten arvostelussa oli kyse selittämättömästä vaihtelusta. Puheena ollut 95 prosenttiahan oli mitattu 1 vaihteella, eikä saman navan (kaiketi sama ketjuvälitys) suora kakkosvaihdekaan ulottunut kuin 92% hyötysuhteeseen.

Ylin rivi: Ykkösvaihde 0,73 välitys hyötysuhde 95% kakkosvaihde suora 1:1 välitys, jolloin napavaihde ei kuluta tehoa lainkaan, sillä pyörii yhtenä möykkynä, hyötysuhde 92% kolmosvaihde 1:1,36 93,6%

Tämä Shimanon kuvaaja on johdonmukaisempi, joskin siinäkin ykkösvaihteen käyrän keskimmäinen piste koukkaa oudosti yläkautta.