Pitäisköhän sun Ari laittaa ilmastointilaite siihen Milaniin? Tai jättää kesäaikaan siirryttäessä ainakin pitkät kalsarit ja karvahattu kotiin, kun lähdet lenkille? 
No vitsit sikseen, vakavasti puhuen tuo "liian kuuma tai liian kylmä" on aika paljon tottumiskysymys. Itselläni raja on jossain 30 asteessa. Sen yli, niin on liian kuuma. Silloin suunnataan lenkki vuorille; jo kilometrin korkeudessa on yleensä kovillakin elokuun helteillä oikein sopiva keli.
Kesää ja vuoria odotellessa.
Tänään en ajanut scorpparilla, kävin Marseille:ssa. Asialla on ehkä etäinen yhteys nojapyöräilyyn, tulevaisuus näyttää onko näin.
Joka tapauksessa sää ja reissu oli hieno, vastoin kaikkia aiempia kokemuksiani Marseille:sta. Simpukka-lounaskin sataman terassikuppilassa, auringossa ja tuulelta suojassa, oli mahtava.
Kuva Marseillen sataman peilikatoksen alta - jotain erilaista, toivottavasti tykkäätte:
Aika pahasti OT, otsikossa selvästi sanotaan "Tänään ajoin Scorpparilla" 
Hieno kuva, luulin ensin ett oot tumpeloinu kuvan väärin päin, kuten miullekin usein käy.
Pitkäaikasena haaveena on ollu Ranskan matka, viimesestä käynnistä on 25v. 
Miulla on kolme serkkua Ranskassa jäljellä, ehkä nää siun tarinat sais miussa jotain aikaseks, asian suhteen 
Esimerkiks rakentas pyörän ja lähtis polkemaan Pariisiin 
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Vaihteeksi on-topicccia: eilen ja tänään ajoin scorpparilla! Eilen hyvin hiljainen vajaa viiskymppinen, tänään duunimatkat, 35 km. Laitoin pari kuvaa tältä iltapäivältä "Pyöräsi kuva" -ketjuun.
Tuntuisi kulkevan kepoisasti. Mutta ihmekö tuo, vauhti kun on edelleen hidasta nysväystä, joskin hieman nopeampaa kuin aiemmin - mikä sinänsä on hyvä motivaation antaja. Saa nähdä koska tulee se taantuma- tai junnausvaihe, että mitään ei tapahdu.
Toivottavasti ei tule ainakaan isoa taantumaa ennen ensi viikon loppupuolta - vahvistin eilen osallistumiseni Ventoux:n kevätleirille. Jos sää vaan sallii, niin kokeilen Mont Ventoux:n valloittamista trikella. Tavoiteajaksi olen asettanut itselleni 4 tuntia. Neljä tuntia yhtämittaista nousua, 8% keskijyrkkyys, nousun pituus 21.8 km, se Simpsonin viimeinen nousu. Sylettää jo nyt moinen hulluus, mutta miehen on tehtävä mikä miehen on tehtävä, legendan veto on liian kova, ei pysty vastustamaan, vaikka järki panee hanttiin 
.
Erilaisten enemmän tai vähemmän epäonnistuneiden omatekoisten viritelmien jälkeen olen kai viimeinkin löytänyt systeemin, jossa Garmin on sopivalla paikalla, näkökentässä ja tukevasti kiinnitettynä ja johon olen muutenkin tyytyväinen. Tämä on ihan kaupallinen tuote, K-Edge:n säädettävä Garmin -kiinnike, joka tulee A-headin korkin alle 5 mm:n spacerin tilalle. Hyvin minimalistinen, lähes huomaamaton vempain. Ainakin tuolle 510 -mallille toimii hyvin, isomman 800-sarjalaisen kanssa saattaisi säätö-/kallistusvara loppua kesken (arvausta).
Harjoittelu kantaa etelän hedelmää.
Ajoin tänään kolmannen kerran Scorppari-aikakaudellani duuniin Macaronimäen kautta. Mäellä pituutta 1 km, nousua 85 m, siis 8.5% - ihan napakka lyhyt rykäisy. Pari minuuttia pois edllisestä ajasta, jeejee. Ehkä saatan olla tilkkasen tyytyväinen, ei nää reenit ihan pieleen ole menossa.
Muutenkin aamuajelu onnistui jotenkin mukavan moniulotteisesti, tuli ajettua laajalla sykealueiden kirjolla:
Voihan voimasana!
Aamulla duuniin polkiessa jotain hajosi tai meni pahasti pois säädöistään takavaihtajasektorilla. Jouduin hiljentamaan äkisti liikenteen takia reilusta nopeudesta melkein nollaan, refleksinä samalla tiputin DD3:n keskivaihteelle ja yritin takavaihtajalla siirtyä isommille rattaille, mutta tuloksena oli täysjumi. Ketju oli päättänyt mennä käsittämättämästi ristiin puolen takapakan leveydeltä, "alhaalla" se oli jumissa pienimmän rattaan ja haarukan välissä ja "päällä" jossain pakan keskivaiheilla. Varmaan siis olin vetänyt vaihtajaa liian nopeasti, liian hiljaisessa vauhdissa, liian isolla voimalla. Vaihtajathan mulla on kitjavaihtajina, kun kyllästyin melkein aina huonossa kohdassa oleviin napsuihin, jatkuvaan säätämiseen.
Tilanne korjaantui ajokuntoon, kun asettelni ketjun järkevään linjaan, mutta mutta, nyt kuulostaa olevan rohiseva ja rouskuva betonimylly takana. Kahdesti yritin pysähtyä ja tsiigailla häkin linjaa, mutta en siinä mitään epänormaalia nähnyt. Ääni muistuttaa hyvin paljon DD3:n rohinaa, kun sen vaihteensiirtäjä ei ole asettunut oikeean paikkaa, mutta on kovempaa.
Pitää illalla kotosalla tutkia lisää tilannetta, mutta olisiko jollakin jotain viisaita ajatuksia tai arveluja mistä voisi olla kysymys?!? Mulla on ihan hätä tämän kanssa, kun ensi viikolla piti mennä sinne Ventoux:n leirille. APUVA!
Ai niin, lisäinfona vielä, että kun jumi napsahti päälle, niin tyhmä ensireaktioni oli tietysti korjata tilanne voimalla, runts. Nyt pelkään suunnilleen, että DD3:n sisuksista on joku hammaspyörä palasina tms. Edeltävillä lenkeillä olin myös jo ehtinyt ajatella, että DD3:n ääni on koventunut ylämäkeä puskiessa... rönrönrönrön"...
Kokeilitko muuttuuko ääni, jos ajaa kapan eri vaihteella? Silloin viittaisi sisuksien hajonneen. Samaten rohisun jatkuminen rullatessa 
Sisälle kurkaten saa varmuuden. Toivottavasti pääset kotio sillä.
Onkos ne nyt mennyt pilaamaan pomminvarman laitteen
Eiköhän tuossa ole vain vaihteensiirtäjän korvake jumin takia hiukan taipunut. Tähtäile linjoja ja oikaise käsin suoraksi, niin homma jatkuu, kuin ei mitään olisi tapahtunut. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Eiköhän tuossa ole vain vaihteensiirtäjän korvake jumin takia hiukan taipunut. Tähtäile linjoja ja oikaise käsin suoraksi, niin homma jatkuu, kuin ei mitään olisi tapahtunut.
Sen suoruutta ei silmämääräisesti välttämättä kovin hyvin näe. Kannattaa irroittaa vaihtaja ja kiristää korvakon reikään vaikka 8mm kierretanko/pitkä pultti kahdella mutterilla ja vääntää sillä suoraan.
Jossakin foorumilla on toimenpiteestä kuvakin, arvatkaapa osaanko käyttää oikeita hakusanoja 
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Kiitos pohdinnoista ja neuvoista.
Mielestäni ääni ei muuttunut varsinaisesti vaihteiden vaihtamisen mukana, mutta väännön/voiman vaikutus oli selvästi havaittava.
Rullatessa ei kuulunut mitään epänormaalia.
Onhan se tosiaan aika vaikea uskoa, että ketjun jumittaminen takapakan ja haarukan väliin olisi voinut synnyttää mitään rikkovia voimia tuonne napavaihteen sisälle... Toivottavasti Jukan teoria korvakkeesta on oikea, yritän tsekata tuon huolella.
Elättelen myös vähän toiveita, että se suistunut ketju jotenkin onnistui murjomaan sitä DD3:n clickboxia vturalleen (vai mikä se on nimeltään siinä akselin päässä) ja nyt se napavaihde ei oikein osaa päättää onko mikä alue päällä ja jurisee protestiksi. Itse asiassa, pari kertaa "joku" vaihtoi/hyppyytti itsestään vaihdetta loppumatkalla, mutta en saanut selvää oliko derailleur vai tuo DD3, kun oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita liikenteessä samanaikaisesti
Ketju kannattaa myös tarkastaa. Se saattaa joskus tuollaisessa kuormituksessa mennä linttaan, tai kierteelle ja nämä kohdat sitten rohisevat rattaalle tullessaan ja pois lähtiessään. Oiotaan tekemällä ketjuun u-mutka vian ympärille ja vääntämällä käsin kuntoon. Hanskat käteen.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
vph kirjoitti:Elättelen myös vähän toiveita, että se suistunut ketju jotenkin onnistui murjomaan sitä DD3:n clickboxia vturalleen (vai mikä se on nimeltään siinä akselin päässä) ja nyt se napavaihde ei oikein osaa päättää onko mikä alue päällä ja jurisee protestiksi.
Taitaa tässäkin olla se vaihtajamekanismi sellainen että klickboksista menee tanko akselin sisällä joka vaihtaa vaihdetta rummun sisällä. Se tanko ei siis tuollaisesta taivu, mutta jos tapaturma oli niin paha että koko akseli on vääntynyt niin silloinhan tanko ei huilaa kunnolla reiässään. Kieron akselin pitäisi kyllä näkyä vinossa olevana kiekkona.
En oo DD3:sta koskaan purkanut, mutta Nexus inter 3:ssa on tommonen rakenne...
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Tappi se on srammissakin. Tosin vetävä
Ketjun linttaantuminen ei tullut mieleenikään, tarkastetaan sekin.
Joo, sellainen nuppineulan tapainen herkkä tappi tuossa DD3:ssakin on siellä akselin sisällä, mutta tuskin se tuossa millään on saanut osumaa. Ajattelin, että jos se muovinen boxi itse olisi jotenkin nyrjähtänyt pois paikoiltaan. En tullut tuota kokeilleeksi matkalla ja sehän on ihan "vakiona" melkoisen hutera himmeli, ei varmaan paljoa osumaa tartte seotakseen tyystin.
Selvisin sâikähdyksellä. Ainakin nyt näyttää, että mitään ei ollut mennyt rikki. Duunista lähtiessäni irrotin parkkihallissa sen clickboxin parikin kertaa ja laitoin takaisin: se oli jotenkin tosiaan irrallaan. Sen jälkeen pahin rohina oli poissa, vain vähän rallatusta jäi. Kotona sitten putsasin ketjut ja samalla tsekkasin paikat niin huolella kuin osasin. Kierretangolla tarkastettuna se vaihtajan korvakekin oli ilmeisesti aavistuksen ottanut siipeensä ja oli kierossa. Pienen jakarivääntelyn jälkeen Scorpparissa on nyt mukavan hiljainen vaihteisto.
Kiitos opastuksesta ja ideoista vielä kerran kaikille!
Kotimatkalla tapahtuikin sitten historiaa. Rykäisin trikellä Strava-segmentin kovempaa kuin millään maantiepyörälläni olen mennyt, se oli ensimmäinen kerta. 3.7 km -2% hieman tekninen lasku, jossa neulansilmiä ja pimeitä mutkia. Keskariksi tuli 39.7 km/h, jolla saavutin sijan 78/453. Valoa tunnelissa
