Simu, eli simppeli mukava nojakki, on tullut mitä todennäköisimmin teidensä päähän. Kirjoitan tähän kootusti mitä tästä (muistamme) opimme ja aloitan uuden ketjun uutta pyörää varten.
Pyörällä tuli ajeltua muutama tuhat kilometriä ja sitten se jäi pölyttymään tarpeettomana. Pystärillä on alle kahden kilsan reitit vaan kätevämpiä ajaa.. riippuen tietty monesta seikasta. Tämä oli riks-raks-poks vanha MTB nojakiksi konversio, mutta hommailua riitti yllättävän paljon.
- Yli jotain 120mm kammet on piiiiitkät. Jotain alle 90mm kammet alkaa vaatia aika moista pyörittämistä. 99mm kammet on oikein hyvät. Jotenki järki sanoo, että niistä haluais pikkasen pidemmät, mutta sitten ku käyttää ja kokeilee niin lyhemmät on paremmat.
- 50x1mm runkoputki ei notkunut mihinkään, mutta ei ole helpointa hitsata. Huomaa kammen pituus oli 99mm.
- M8 pultit kuuluu rekka-autoisiin, ei polkupyörän kiinnikkeiksi. Alajutskan kiinnitykseen vois varmaan käyttää kahta M4 U-pulttia, jos kierre osa olisi M6.
- Jarrut rassaa. Voi miksi etujarrut on väärän kätiset nojakkiin. Saksimalliset pitkillä leuoilla ei oikein jaksanut puristaa etupyörää.Olis pitänyt tehdä sovituskappale ja laskea lähemmäksi rengasta. Laahaavat myös helposti. V-jarrutkin laahaavat etenkin, jos eivät ole hyvälaatuiset ja hyvissä säädöissään. Etuhaarukkaan pitäisi olla, ainakin toiselle puolelle, kiinnitettynä stoppari, jotka pysäyttäisi leukojen avautumisen, näin turhaa säätelyä ei tarvitsisi. Toinen jousi voisi olla maksimissa, ja toinen sen verran että aukeaa kunnolla.
- Penkin kiinnitys jäi lonksuvaksi. Jotenkin osoittautui hankalaksi hommaksi ja takavetosen ketjulinja tuppasi kiinnityksen tielle. Tälle pitäisi olla joku yhtä kätevä ratkaisu kuin tolle alajutskalle (BB).
- Takavaihtajan rattaasta tehty ketjurissa ei ottanut toimiakseen luotettavasti ja ketju tippuili. Ketjuputket oli paljon rennompi vaihtoehto. Alumiinivahvisteinen muovinen vesiputki toimi oikeen hyvin tän elin iän, mutta on toki aika epäelegantti ratkasu ja rohisee.
- tavarankuljetuskori/teline on must juttu. Hintelässä muutaman euron korissa matkasi jopa elävä joulukuusi (isossa ruukussa). Skootterin kypäräkori oli tuhottoman painava, en edes asentanut.
- Penkin taakse kiinnitetty iso turvakolmio tuo ainakin turvallisuuden tunnetta melkoisesti, mutta varmasti näkyy hyvin. Must juttu isommilla autoteillä.
- Karkeaa on kyyti, jos ei ole tasaista asfalttia, ilman kunnon pehmusteita penkin päällä, vaikka penkissä olikin pieni jousto kiinnityspisteen ympäri (selkänoja vain remmillä paikoillaan).
- 7 vaihdetta riittää ihan hyvin hyötyajoon.
- hmm.. mitäs vielä.. pienet jutut on isoja juttuja. Kaikki kurakaarien kiinnitykset, takatelineen kiinnitykset, vaijerien kiinnitykset jne kiinnitykset yleensä rassaa helpolla. Helppo tehdä nopeasti ja huonosti lopullinen väliakainen ratkaisu.
Ei nyt liity itse pyörään, mutta lippaan kiinnitetty sivupeili on loistava. En nyt juuri ole sarveen kiinnitettyä käyttänyt, mutta en usko että on lähellekkään noin kätevä. Näköalaa riittää niin, että sarveen kiinnitettävän peilin pitäs olla ruokalautasen kokonen. Päätä kääntämällä näkee melkein minne vaan taakse, mutta sarvia kääntämällä ajas ojaan.
Kuvassa istuimen hengittävään muoviverkkopäällisen päälle on teipattu vähän vaahtomuovia kun viimeisiä ajoja ajeltiin hiekkateillä ja epätasaisillä reiteillä.