SH9

[irakas]

PSst. Ylänäkymästä puuttuu ylimmäinen haarukkaputki.

Nyt en kyllä ymmärrä, mitä putkea tarkoitat. Riisuin tietoisesti rakenteen yksinkertaistamiseksi sisemmät pystyhaarukan varret. Mitähän, jos ohentaisi ala- ja yläkautta menevät putket ja vinot lisätuet 12 x 1 mm putkiksi?

Sakari

[irakas]

sh9:n rungon hitsailu jatkuu hiljakselleen, kun on vain kerran viikossa 2 tunnin ajan mahdollista käydä kansalaisopistolla sitä hitsailemassa ja siellähän on tietenkin muitakin hitsausvuoron käyttäjiä.

Olisikohan mitään ideaa käyttää apumoottorina auton tuulilasin pyyhkijän moottoria vaihteineen? Silloinhan ei tarvitsisi tehdä pyörään niin suurta ketjuratasta ja pyyhkijän moottorin voisi edullisesti hankkia romutettujen autojen varaosaliikkeistä. Jättäisi pyörään vakiopakan, jolla voisi jonkun verran säätää kierroksia.

Sakari

[jviirret]

Olisikohan mitään ideaa käyttää apumoottorina auton tuulilasin pyyhkijän moottoria vaihteineen? Silloinhan ei tarvitsisi tehdä pyörään niin suurta ketjuratasta ja pyyhkijän moottorin voisi edullisesti hankkia romutettujen autojen varaosaliikkeistä. Jättäisi pyörään vakiopakan, jolla voisi jonkun verran säätää kierroksia.

Tämmöistä minäkin suunnittelin ja moottorikin on jo hankittuna. Vaikka kyseessä Lada Samaran moottori/vaihde(ei oo muoviosia) niin tuntuu vähän heppoiselta ja vajaatehoiselta, ei kykene antamaan varmastikkaan edes 100w tehoa. Vähän jarrutettuna ei pyörikkään kuin kierroksen sekunnissa, eli välityksillä pitäisi nopeutta nostaa.

Jukka

[irakas]

Ostinpa tällaisen Jyväskylän Aitolan autohajoittamolta:

Netin ja moottorin kupeessa-olevien koodien avulla sain selville, että on Mazda 323 F:n tuulilasinpyyhkijän 12 V:n moottori, mutta mistään en ole vielä saanut selville tehoa. Laitteessa on vaihteisto sisällä ja ulostuleva pyörimisnopeus (ei siis edestakaista liikettä) tuntuu aika sopivalta ja vääntöä tuntuu löytyvän. En ole vielä tarkemmin ehtinyt kokeileen. Maksoi vain 10 €!

Olen jo liittänyt moottoriin asennuslevyn, joka näkyy oikealla sivulla. Siinä olevasta pyöreästä kolosta hitsaan sen kiinni oikeanpuoleiseen takahaarukkaan.

sh9:n rungon hitsaus on tällaisessa vaiheessa:

Kun vertaa kuvaa ylempänä olevaan piirrokseen, voi havaita, että olen yksinkertaistanut rakennetta. Ei näytä enää niin paljon ravikärryltä!
Ylempi poikkitanko keskellä on istuimen tukitanko ja alempi ohjaustanko.

Saa nähdä ehdinkö saada peliä kuntoon, kun Kansalaisopistolla voi enää käydä kahtena iltana hitsaamassa.

sh8 ja sh10 tulivat valmiiksi ja olen vienyt ne Kansalaisopiston Kevätnäyttelyyn, joka tässä huhtikuussa avataan.

Ja tämä ei sitten ollut aprillia!

Sakari

[jviirret]

Netin ja moottorin kupeessa-olevien koodien avulla sain selville, että on Mazda 323 F:n tuulilasinpyyhkijän 12 V:n moottori, mutta mistään en ole vielä saanut selville tehoa.

Joo, noiden tehoja ei tunnu löytyvän mistään. Itse päättelin johdin paksuuden ja auton sulakoon perusteella että tuskin missään tilanteessa ottaa yli 10A virtaa ja sillä virralla ottoteho siis 120w.

Pyörän runko näyttää hienolta. Jouhevat mutka ja kaaret putkissa näyttää 100x paremmilta kuin loveamalla tehdyt, varsinkin pyöreässä putkessa.

Jukka

[Joutilas]

Joo, noiden tehoja ei tunnu löytyvän mistään. Itse päättelin johdin paksuuden ja auton sulakoon perusteella että tuskin missään tilanteessa ottaa yli 10A virtaa ja sillä virralla ottoteho siis 120w.
Jukka

Sulakekoko ei välttämättä kerro moottorin nimellistehosta kovinkaan tarkasti, ehkä enintään hetkellisen maksimikuormituksen.

Normaalissa käytössä tuulilasinpyyhkijän moottori on lujimmilla (virtasyöpöimmillään) silloin kun sulat ovat ryytyneet kiinni. Irtitempaisu vaatii hetkellisesti normaalia enemmän tehoa (virtaa) ja kohtuullisesti ylimitoitetun sulakkeen. Elleivät sulat irtoa, moottori jumittuu ja käämitysten läpi kulkeva virta voidaan laskea suoraan taasavirtakaavalla. Tuota ei mikään uutterasti pyörimään tarkoitettu moottori kestä. Onnellisessa tapauksessa kärähtää sulake, muussa tapauksessa moottorin käämitys. Toki ylikuormitussuoja on mahdollista hoitaa älykkäämminkin.

Voisikin olettaa, että sulake x jännite -kaavalla saataisiin karkea arvo siitä, millaisen hetkellisen kuormituksen moottori ylikuumenematta kestää. Todellinen teho saattaa jäädä vaikka puoleen? (Tai vieläkin pienemmäksi)

---

Mutukommentti:
Vaikka pyyhkijänmoottorissa vaihteen jälkeen vääntöä onkin, saattaa välitysten sovittaminen polkupyöräkäyttöön olla silti melko haastavaa. Onko vääntö sopivalla kierroslukualueella polkupyöräavustukseen, jne?
Nimellistehokin löytynee vain kapealta kierroslukualueelta, jolloin moottori antaa kaikkensa ja polkija loput. Jos polkija kiristää tahtiaan, kierrokset nousevat, mutta moottori alkaa löysäillä. Jos polkija löysäilee, kierrokset laskevat, mutta moottorin kuormitus kasvaa; moottori kuumenee. Jonkinlaista säätöä saatetaan kaivata. "Ohmiset" säätövastukset hukkaavat vähäistä akkutehoa harakoille, joten jonkinlainen elektroniikka saattaa olla ainoa vaihtoehto.

[jviirret]

Vaikka pyyhkijänmoottorissa vaihteen jälkeen vääntöä onkin, saattaa välitysten sovittaminen polkupyöräkäyttöön olla silti melko haastavaa. Onko vääntö sopivalla kierroslukualueella polkupyöräavustukseen, jne?
Nimellistehokin löytynee vain kapealta kierroslukualueelta, jolloin moottori antaa kaikkensa ja polkija loput. Jos polkija kiristää tahtiaan, kierrokset nousevat, mutta moottori alkaa löysäillä. Jos polkija löysäilee, kierrokset laskevat, mutta moottorin kuormitus kasvaa; moottori kuumenee.

Tuosta pääsisi osittain eroon jos moottorin veto tulisikin sopivasti välitettynä kampirattaalle tai "ensiöketjuun". Tällöin moottorin voima menisi saman vaihteiston läpi kuin polkijankin.

Jukka

[irakas]

Vaikka pyyhkijänmoottorissa vaihteen jälkeen vääntöä onkin, saattaa välitysten sovittaminen polkupyöräkäyttöön olla silti melko haastavaa. Onko vääntö sopivalla kierroslukualueella polkupyöräavustukseen, jne?
Nimellistehokin löytynee vain kapealta kierroslukualueelta, jolloin moottori antaa kaikkensa ja polkija loput. Jos polkija kiristää tahtiaan, kierrokset nousevat, mutta moottori alkaa löysäillä. Jos polkija löysäilee, kierrokset laskevat, mutta moottorin kuormitus kasvaa; moottori kuumenee.

Tuosta pääsisi osittain eroon jos moottorin veto tulisikin sopivasti välitettynä kampirattaalle tai "ensiöketjuun". Tällöin moottorin voima menisi saman vaihteiston läpi kuin polkijankin.

Jukka

Silloin menetettäisiin se etu, että molemmat takapyörät vetäisivät. Pakkaahan Kettelwieser-tyypin etupyörä siirtymään vastamäessä sivulle, jos vain toinen takapyörä vetää. Jos molemmat laitetaan vetämään poljinvoimalla, menee homma aika vaikeaksi kotikonstein.

Kannattaisikohan perävaunun vetokoukku olla sivusuunnassa säädettävä?

sh9:ssä on minulla tarkoitus jättää rataspakat molempiin takapyöriin. Oikeaan takapyörään (siis siihen johon moottori liitetään) olisi mahdollista laittaa vaihtaja jolloin moottorin kierroslukua voisi muuttaa ajon aikana omalla vaihteenvalitsijalla.
Poljinvoimalla toimivaan vasempaan takapyörään on tulossa noin teoreettisesti 3 x 5 x 5 = 75 vaihdetta. Luulisi pääsevän ylös kuorman kanssa jyrkimmätkin mäet!

Sakari

[jori]

Ei taida olla tuosta moottorista riittävästi hyötyä ylämäissä. Eipä se toisaalta paljon maksa kokeillakaan. Naapurilla on linja-auton tuulilasinpyyhkijän moottori riksassaan. Se tuntuu auttavan jonkin verran, ei kuitenkaan niinkään paljon, kuin oma napamoottorini. Tuollainen tuulilasinpyyhkijän moottori on tosiaan mitoitettu kestämään paikoillaan jurraaminen, jolloin koko sähköteho menee käämeissä lämmöksi. Arvelisin tuon vehkeen nimellistehoksi normaali käynnissä muutamia kymmeniä watteja. Tupla-akulla 24V jännitteellä se saattaisi johonkin riittää, mutta silloin on tarkkaan vahdittava, ettei pyörimisnopeus hidastu liikaa, ettei käämi pala. Ainakin pitäisi olla kytkimet niin, että liikkeelle lähtö ja hidas vauhti ajetaan akut rinnan 12 voltilla ja vasta nopeuden noustua kytketään akut sarjaan.

Näyt poistaneen uloimman yläkautta kulkevan kaaren perän rakenteesta. Mittaapa takapyörien raideväli kuormittamattomasta pyörästä ja pistä sitten kaveri istumaan ja mittaa uudestaan. Jos raideväli muuttuu liikaa, saattaa olla, että pinnat joutuvat töyssyissä liian tiukoille. Kuskin istuutumisen jälkeen ennen mittausta täytyy pyörää liikuttaa metrin verran, että renkaan sivuvoimat asettuvat ja mittaus näyttää todellisen painuman.

Jori

[irakas]

Ei taida olla tuosta moottorista riittävästi hyötyä ylämäissä. Eipä se toisaalta paljon maksa kokeillakaan. Naapurilla on linja-auton tuulilasinpyyhkijän moottori riksassaan. Se tuntuu auttavan jonkin verran, ei kuitenkaan niinkään paljon, kuin oma napamoottorini. Tuollainen tuulilasinpyyhkijän moottori on tosiaan mitoitettu kestämään paikoillaan jurraaminen, jolloin koko sähköteho menee käämeissä lämmöksi. Arvelisin tuon vehkeen nimellistehoksi normaali käynnissä muutamia kymmeniä watteja. Tupla-akulla 24V jännitteellä se saattaisi johonkin riittää, mutta silloin on tarkkaan vahdittava, ettei pyörimisnopeus hidastu liikaa, ettei käämi pala. Ainakin pitäisi olla kytkimet niin, että liikkeelle lähtö ja hidas vauhti ajetaan akut rinnan 12 voltilla ja vasta nopeuden noustua kytketään akut sarjaan.

Näyt poistaneen uloimman yläkautta kulkevan kaaren perän rakenteesta. Mittaapa takapyörien raideväli kuormittamattomasta pyörästä ja pistä sitten kaveri istumaan ja mittaa uudestaan. Jos raideväli muuttuu liikaa, saattaa olla, että pinnat joutuvat töyssyissä liian tiukoille. Kuskin istuutumisen jälkeen ennen mittausta täytyy pyörää liikuttaa metrin verran, että renkaan sivuvoimat asettuvat ja mittaus näyttää todellisen painuman.

Jori

Kuormittamattomassa pyörässä oli takavanteiden etäisyys yläreunastaan 662 mm ja alareunastaan 663 mm. Kuormitetussa (n.80 kg) pyörässä oli etäisyys yläreunasta 652 mm ja alareunasta 667 mm. Istuimen yläosaa tukeva vaakatanko oli kuormittamattomassa pyörässä 597 mm ja kuormitetussa pyörässä 595 mm etäisyydellä maasta.

Nojakissa oli mittauksen aikana pelkät vanteet. Olisikohan asia muuttunut, jos olisi ollut täydet kumit? Alla oli sileä betonilattia ja liikutin kuormitettua nojakkia metrin verran ennen mittausta.

Sakari

[jori]

Kuormittamattomassa pyörässä oli takavanteiden etäisyys yläreunastaan 662 mm ja alareunastaan 663 mm. Kuormitetussa (n.80 kg) pyörässä oli etäisyys yläreunasta 652 mm ja alareunasta 667 mm. Istuimen yläosaa tukeva vaakatanko oli kuormittamattomassa pyörässä 597 mm ja kuormitetussa pyörässä 595 mm etäisyydellä maasta.

Nojakissa oli mittauksen aikana pelkät vanteet. Olisikohan asia muuttunut, jos olisi ollut täydet kumit? Alla oli sileä betonilattia ja liikutin kuormitettua nojakkia metrin verran ennen mittausta.

Sakari

Ei tuo niin kovin dramaattiselta kuulosta. Voit varmaan tehdä pyörän noin valmiiksi, mutta varaudu laittamaan pystytuki, jos pinnoja alkaa paukkua.
Mittaustulosten epäsymmetrisyys viittaa siihen, että sivuvoimat eivät täysin purkautuneet pyörän ja lattian välillä. Tämä voi johtua tuosta vanteen ja betonin kovasta kosketuksesta tai pyörien aurauksesta (harituksesta). Tai vanteissa on hiukan heittoa. Kumirenkailla tuo sivupaine purkenee helpommin ja lyhyemmällä matkalla.
Voisit vielä kokeilla perän jäykkyyttä nostamalla pyörän kyljelleen tai painamalla pyörän perää sivulle matalaa rotvallia vasten. Tiukassa kaarteessa ulompaan takapyörään voi kohdistua 40 - 50 kg painoa vastaava sivuvoima.

Jori

[jviirret]

En python trikestäni tuota renkaiden kallistumista noin mitannut kun en pitänyt sitä mitenkään huomattavana. Enenpi tuo haarukan taittumisen haittapuolet tulee kurveissa kuormattuna ajaessa esille. Jopa python trikessä ulkokurvin puoleisen renkaan alletaittumisen huomaa vaikka se kantaa vähemmän kuormaa kuin perinteiset deltat. Toisaalta tässä rengas on 8" pienempi ja haarukat lyhyemmät, eli pinnojen katkeilu tuskin on ongelma, sitä riskiähän tuo renkaan alle taittuminen lisää.

Jukka

[irakas]

Kuormittamattomassa pyörässä oli takavanteiden etäisyys yläreunastaan 662 mm ja alareunastaan 663 mm. Kuormitetussa (n.80 kg) pyörässä oli etäisyys yläreunasta 652 mm ja alareunasta 667 mm. Istuimen yläosaa tukeva vaakatanko oli kuormittamattomassa pyörässä 597 mm ja kuormitetussa pyörässä 595 mm etäisyydellä maasta.

Nojakissa oli mittauksen aikana pelkät vanteet. Olisikohan asia muuttunut, jos olisi ollut täydet kumit? Alla oli sileä betonilattia ja liikutin kuormitettua nojakkia metrin verran ennen mittausta.

Sakari

Ei tuo niin kovin dramaattiselta kuulosta. Voit varmaan tehdä pyörän noin valmiiksi, mutta varaudu laittamaan pystytuki, jos pinnoja alkaa paukkua.
Mittaustulosten epäsymmetrisyys viittaa siihen, että sivuvoimat eivät täysin purkautuneet pyörän ja lattian välillä. Tämä voi johtua tuosta vanteen ja betonin kovasta kosketuksesta tai pyörien aurauksesta (harituksesta). Tai vanteissa on hiukan heittoa. Kumirenkailla tuo sivupaine purkenee helpommin ja lyhyemmällä matkalla.
Voisit vielä kokeilla perän jäykkyyttä nostamalla pyörän kyljelleen tai painamalla pyörän perää sivulle matalaa rotvallia vasten. Tiukassa kaarteessa ulompaan takapyörään voi kohdistua 40 - 50 kg painoa vastaava sivuvoima.
Tietokonekuvia haarukoista

Jori

Mielenkiintoiset kuvat. Mikäli ymmärrän oikein niin mitä enemmän väri vaihtuu sen heikompi rakenne on. Aivan hyvin olisi voinut tehdä haarukat tuon ylemmän mukaisiksi ja täytynee ehkä tehdäkin, jos ei rupea kestämään nykyinen ratkaisu tai sitten tehtävä tosiaan lisätukea.

Nuo mittaustulokset ovat tosiaan epätarkat, kun kiekot heittävät, kun ovat kierrätystavaraa, enkä ole ehtinyt niitä oikaisemaan. Harituskulmatkaan eivät vielä olleet kohdallaan.

Kokeilin kyljellään painamista. Ei ollut kuin 20 kg kalajousivaaka eikä se tuntunut vielä missään. Summissa en uskaltanut painaa kovinkaan paljon enemmän.

Kokeilin myös moottoria käsivaralta kytkettynä ketjulla takapyörään. Hurraa ihan mukavasti. Ratkaiseva merkitys on varmasti renkaan rataspakalla, kun sen avulla voi pyörimisnopeutta säädellä. Jo ketjun kiristämisen vuoksi siihen kannattanee laittaa vaihtaja.

Olen joskus aikaisemmin ostanut valoja varten kilon painoisen 180 x 60 x 35 m kokoisen 14.4-15.0V (Initial current: less than 0,66A) akun, jolla moottori näyttää pyörivän. Kuka tietää, minkälainen akku minun kannattaisi hankkia?

Saa nähdä kuinka painava epelistä loppujen lopuksi tulee kaikkine varusteineen.

Sakari

[jori]

Tutkailin erilaisten sivusta ripustettujen haarukoiden joustoja. Kuvissa haarukoita on kuormitettu 40 kg kuormalla per piikki. Eli tilanne vastaa suoralla töyssyä, jossa 80 kiloisen ukon paino töyssyssä kaksinkertaistuu. Rakenne on 25 ja 40 millistä putkea puolentoista millin seinämällä. Värit kertovat painuman suuruuden. Haarukan piikkien välinen painumaero täytyy laskea värikartan mallivärien kohdiltä löytyvien mittojen erotuksena.

Kuvassa Vasemmalla Ylhäällä (VY) on jäykin rakenne. Sinä suurempi taipuma on 4,2 milliä ja puolten erotus alle millin.
Sen alla (VA) seuraavaksi jäykin. Siinä haarukoitten painumat ovat 9,3 mm ja erotus 7,5
Oikealla Ylhäällä (OY) seuraava. 10mm ja 8 mm
Oikealla Alhaalla (OA) joustavin rakenne. Painumat 11,3mm ja 10 mm.

Jäykin rakenne on toteutettu poraamalla poikkiputkeen reikä, johon haarukkaputket on istutettu ja hitsattu kiinni. Lähes yhtä hyvä rakenne on sellainen, jossa ulompi putki hitsataan poikkiputken päässä olevaan loveukseen ja sisempi oksana kylkeen ilman poikkiputken reikää. Jäykkyys on lähes yhtä hyvä, kuin läpi menevillä haarukkaputkilla, mutta korkein jännitys nousee hiukan korkeammalle sisemmän haarukkaputken tyvessä. Jännitysero kasvaa poikki- ja haarukkaputkien halkaisijaeron kasvaessa. Korkea jännitys samalla kuormalla tarkoittaa, että rakenne väsyy ja viimein rikkuu kyseisestä paikasta aiemmin, kuin pienemmän jännityksen rakenne.

Edellinen kuvaa siis kuvan nuolten suunnasta molemmille haarukkaputkille tulevaa samanlaista kuormitusta. Kaarteessa ajettaessa kuormitus on hiukan toisenlainen. Kaarrekuormituskäyttäytymistä voi ehkä paremmin arvioida laskemalla molempien haaurkkaputkien taipumat yhteen. Tällöin jäykkyydet menevät: VY7,7 VA11,6 OY12 OA12,6. Erot siis pienenevät selvästi, mutta järjestys säilyy.

Jori

[irakas]

Kirjoitettiinpa taas yhtäaikaa ja menin tekemään ennenaikaisia päätelmiä. On vaikea saada selvää kuvista, kun niistä näkyy valitettavasti vain vasen puolisko.
Ne pitäisi pienentää.
Sakari