PW kirjoitti:no jos kuitenkin yrittäs tuon "makkaran" poistoa kevään aikana
Nou pänik! Kunhan pyöräilykausi keväällä lumien sulettua ja pyöräteiden harjauduttua alkaa, niin painokin rupeaa putoamaan kohti kesän ja rantakauden tavoitetta. Näin ainakin minulla käy...
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
Tällä hetkellä 29. Kaksi vuotta sitten se oli 31. 30-ikävuoteen asti se oli alle 25. Liikunnalla minä en laihdu, se ei toimi minulla siihen tarkoitukseen, vaikka muuten hyvä asia onkin.
Liikunta lisää näläntunnetta voimakkaasti, ja saa vain syömään paljon enemmän jolloin kokonaistulos menee miinukselle. Tuleehan sitä liikuntaa syketasolla silti sähköpyörälläkin kun tykkään polkea, mutta en minä sitä laihtumismielessä tee eikä siitä siihen tarkoitukseen ole. Hengästyminen on vain kivaa. Polkeminen keskiraskaalla tasolla tekee myös hyvää polville. Kävely tekee huonoa.
Kun tekee pyörälenkin, niin polvia ei särje moneen päivään. Jos tulee joku raskaampi lenkki tehtyä porukassa, joku 100-150km, niin ei se juuri laihduta koska syön enemmän sen jälkeen.
Ainoa toimiva laihdutusmetodi itselle on tämä Gandhi-tyyli, eli kalorit todella alas seinää transsissa tuijottaen. Mitä vähemmän liikkuu, sitä helpompi on olla syömättä, kontrolloida näläntunnetta.
Kun vain makaa eikä syö, niin näläntunne lähes katoaa. Täysin väärin tietysti, mutta toimii. Laihdutuksessa ei ole minulle kyse energian polttamisesta vaan näläntunteen hallinnasta.
Herkuttelija en ole ollut koskaan. En erityisemmin pidä makeasta. Ongelmani ovat annoskoot. Pystyn lihottamaan itseni pelkällä palvilihahernekeitolla, jos on tarvis. Yhdessä purkissa on 600 kaloria, ja sehän on määränä kuin alkukeitto. Viisi menisi päivässä kevyesti ja hyvällä ruokahalulla, ja se menisi jo 1000 kaloria yli kulutuksen. Toisin sanoen, ruokahalu on hyvin kehittynyt 
Kaksi vuotta olen pitkiä jaksoja laskenut ja punninnut tarkalleen syömiseni, ja energiankulutukseni on suhteessa kokoon kyllä alhainen.
Olen 186cm ukko, ja lihon heti jos syön yli 2000 kaloria päivässä. Pitäisi pysyä jatkuvasti alle 1800, ja siihen tarvitsee hiukan sitä Gandhi-asennetta ajoittain.
Keskittymistä, keskittymistä, sitähän se vain vaatii. Leipä ja maito on unohdettu jo vuosia sitten, ei voi. Saldo tulee päivittäin täyteen ihan kaurapuurolla, perunoilla ja lihapullilla. Muu olisi niistä pois.
1800 kaloriin mahtuu kolme perusateriaa ilman lisukkeita ja juomia. 600 kalorin ateria on helvetin pieni, mutta sillä täytyy pärjätä.
Kokeilin ja laskin kerran, mitä miellyttävä kylläisyys tarkoittaa matemaattisesti. Tulos oli 4500 kaloria päivässä. Sen jälkeen oli mukavan kylläinen olo. Enemmänkin olisi mennyt.
Indeksin kun saisi alle 28, niin hyvä. Kinneri kestää paremmin 
25 000km MXUS 500W suoravetomoottorilla 2012-2017
Ihmiset on erilaisia, miulla on just päinvastoin - nälän tunnetta ei juuri ole. Olen opetellu syömään, aikoinaan aamupalan ja nykyään, pitkin päivää pieniä annoksia. Helposti menis pitkälle iltaan ilman suupalaa mutt sitten ilta kuluis syödessä.
Pienet välipalat voi olla rahka marjoilla, pelkkä hedelmä, salaatti, vihanneskeitto, kalaa ym. Parituntia menee helposti tuommosen välipalan kanssa, kaloreita en laske. Lihaa en juuri syö ja leipää oon vähentäny, sekin lähinnä ruisleipää. Muutkin hiilarit ja sokerit on aika vähiin jääny, vanhemmiten ei makee enää maistu. Oon ollu huommaavinani ett jos syö nopeitahiilareita se aiheuttaa kohta jonkinlaisen nälän tunteen ja tulee syötyä nopeemmin lisää. Paino on silti jämähtäny aika lailla samaan lukemaan, ehkä keväällä vois vähän laskea kun tänä talvena ei oo kertyny sitä tavallisesti tullutta lisäpainoa.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Mustasudenkorento kirjoitti:kävimpäs taas testeissä...
bmi pompannut taas yli 31 mutta sattuneesta syystä ei harmita kun se on tarkoituksella noussut...rasva kuiten pysyny 25ssä...
rasvaton paino oli liki 74kg...
Taas on testattu... bmi taas alle 30... nyt 29 ja risat 
Rasva prosentti oli 20,6.
paino 94kg...
tästä on hyvä jatkaa... rasvoja pitäs vielä nipistää. Paino saa nousta se ei haittaa kunhan se ei ole rasvaa...
Vastatuuli vihaa meitä... tahtoo alemmas....
http://kotisivu.suomi.net/mustasudenkorento/
Tipahdin normaalien joukkoon, olenko nyt perussuo... 
24,84 indeksi, Paino oli jämähtäny pitkäksi aikaa (yli vuosi) 88kg. En laihduttanu, en laskenu kaloreita, en karpannu, en ees käyny vaaalla kovin usein - nyt ehkä parin viikon aikana kuitenkin paino tipahti 3kg - horsmadietti laihdutukseen 
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Luiskahdin normaalipainoiseksi, joten kehtasin äänestää. Ruokailua muutettu pienempiin annoksiin pottua ja lihaa vähentäen. Iloa lisäten. Suklaata päivittäin terveydellisestä ja motivaatiosyystä. En ole suklaaholisti, mutta makea hammas on, vaikka heikentynyt onkin. Suklaan terveysvaikutus haittojen ohessa on lääkärin toteama d vitamiinin vaje veressä aiemmin. Korjattu, mutta pientä määrää siis 45 mikrogrammaa menee lisänä nyt kalsiumin luustoon imeyttämiseksi. Kun eri antioksidantit auttavat toisiaan imeytymään paremmin kuin mikään yksin, otan aamulla c vitamiinia sitruunamehusta, e mantelista ja sekalaista settiä tummasta suklaasta. Silti olen vilustumisherkkä kevätlämmöissäkin, joten vitskut sun muut jo kropassa eivät lisää haittaa.Tarkoittaa pidempiä mahdollisia reissuja. En kutsuisi suklaadieetiksi, kun suklaa hidastaa laihtumista ja annoskoot sekä kohtuullistaminen hiilarimäärässä tekevät todellisen vaikutukset.
Kalsiumin imeyttämiseksi elimistö tarvii d-vitamiinia ja d-vitamiinin imeytykseen elimistö tarvii rasvaa. Näillä on siis pyhä kolmiyhteys mikä virallisessa lääketieteessä ohitetaan sujuvasti ja käsketään vähentämään rasvaa.
Vilijami kirjoitti:Kalsiumin imeyttämiseksi elimistö tarvii d-vitamiinia ja d-vitamiinin imeytykseen elimistö tarvii rasvaa. Näillä on siis pyhä kolmiyhteys mikä virallisessa lääketieteessä ohitetaan sujuvasti ja käsketään vähentämään rasvaa.
Hienosti kiteytetty!
Juu rasvaakin vähentyi hiilarien ja protskun ohella ruokavaliosta kaloreineen. Kaikkea jäi jäljelle ruoan vihertyessä ja vähentyessä. Painoa ei hehe. Luita ei ole poikki ja tutkittu, eikä ongelmia esiinny. D vitskua on nyt yli kalsiumin imeytymistarpeen veressä, mutta pudotin lisävitamiinin määrää auringon ansiosta lekurin määräyksestä. En tiennyt ennen rasvan merkityksestä kalsiumin imeytymiseen. Kiitoksia tiedosta. En usko ongelmia olevan, kun ylipainoiseksi päädyin osin liikunnan vähyydestä ja paljolti huonon rasvan ja hiilarin ylensyönnillä ja jossain määrin liikaprotskulla. Rasvaa on vyötäisillä, vaikka normipainossa olen bmin mukaan.
Normipainoon pääsee monin tavoin ja luulisi ainakin yhden yhteisen tekijän löytyvän kaikista onnistuneista painonhallintatavoista. Ei lihoa, kun ei syö enemmän kuin kuluttaa.
Ajatelkaapa aikaa ennen tulen hyödyntämistä. Siis kun ruokaa ei voi kypsentää. Viljat putoavat automaattisesti pois. Vai ketä houkuttaa raakojen jyvien popsiminen energiantarpeen tyydyttämiseksi?
Esitänpä kokeiltavaksi antecessor-dieettiä. (onko tarpeeksi juhlava nimi ) Mitä vaan saa syödä ja kuinka paljon tahtoo, kunhan mitään ainesosaa ei ole kuumennettu. Suolaus on sallittu. Omalla kohdallani totesin, että ruokaa ei tule syötyä huvikseen vaan ainoastaan tarpeeseen. Raakaan lihaan tulee himo, mutta tarve tyydyttyy kohtuu annoksilla. Aistit valpastuvat huomattavasti ja reaktioaika pienenee. Onko tämä se metsästäjän vaisto? Melkein pystyy kärpäsen pyydystämään kielellä. Äänet vaikuttavat voimakkaammilta ja tarkemmilta. Arkielämän vastoinkäymiset tuntuvat pienemmiltä ja osaa olla iloinen pienistäkin asioista. Kerran pari vuodessa olen tätä harrastanut noin viikon verran kerrallaan. Pidempikin aika menisi, mutta selkärangattomalle valurautapadan houkutukset ovat liian helposti saavutettavissa
Ruokamyrkytysriski kasvaa kypsentämisen vähentyessä. Moni nykyihminen on sopeutunut viljaan tuhansien vuosien luonnon valinnasta johtuen. Ensimmäiset viljaa syövät sukupolvet eivät ole kai kärsineet ummetuksesta hehe. Vaistojen ja reaktioiden terävöityminen ovat selkeitä etuja ja pyöräilijälle varsinkin tärkeitä.
Ihminen on ainoa eläilaji mikä kypsentää ruokansa. Mitenkähän elämä maapallolla on säilynyt miljoonia vuosia potentiaalisesta ruokamyrkytysvaarasta huolimatta? Ja maapallon ylikansoitusongelma on suuri. Onko globaalisti ajateltuna mitään järkeä elää niin turvallisesti? Antibiooteilla, kypärällä, turvavöillä, ruoan sterilisoinnilla, tupakoinnin kieltämisellä ym. pahennetaan tätä ongelmaa, kun ei anneta luonnonvalinnan hoitaa tasapainoa. Tiedän että monet pahoittavat tästä kommentista mielensä, mutta yrittäkää edes ajatella asioita laajemmin, kuin yksilön omaa napaa tuijottamalla.
Aiemmin lääketieteen ollessa kirkonkirjojen mukaan mallia kuolinsyy: tauti, jäi moni vaiva, kuten ruokamyrkytys noteeraamatta, kun se oli vain elämän perusasia ja syytkin olivat osin epäselviä. Muutamassa uskonnossa, kuten klassiset kirjauskonnot, on määritelty ruokamyrkytyksiä aiheuttavia ruokia ja tehty asiasta uskon opin kappale. Rajattu lista on nykytieteelle liian rajattu, kun kypsytys korjaa ongelmia, kuten possut. Sori vaan Islamin uskoiset.
Esitin aiemmin jossain ketjussa maailman menoa kommentoiden biologian nyrkkisäännön, jonka mukaan jokaista ruoan jalostusastetta kohdin tarvitaan 10x enemmän perusruoan viljelyalaa. Jos lähdetään siitä, ettei metsästäjä-keräilijä toimin enää villieläimiä riitä kaikille nyt ruoaksi, pitää käyttää viljeltyä ruokaa joko rehuna syötävälle eläimelle tai sitten 10x vähemmän pinta-alaa vaativa viljellyn kasvin syömällä. Kasvissyöjät eivät ole tuon plussan mainostamisessa väärässä.
Jos nyt koko maailma siirtyisi hiilaripitoisesta kasvivoittoisesta ruoasta lihavoittoiseen ruokavalioon, pitäisi lisätä hyönteisten syöntiä rajusti globaalisti ja etsiä muita energiatarvetta täyttäviä eläimiä syötäväksi. Muuten iskee nälänhätä. Reilu kerhon juttuja kieltää hiilarien ja kasvien syönti, kun se pitää miljardeja hengissä. En tiedä tarkkaan, montako prosenttia ihmiskunnan syömästä energiasta tulee kasveista, mutta eikö kasvit ole suurin energian lähde koko lajiamme ajatellen? Muistelisin kokoluokkaa 4x % lajimme energiasta tulevan kasveista, jotka ovat hiilaripitoisia yleisimpiä viljelykasveja ja lisää muista kasveista. Pyydän korjatkaa, jos olen ihan männikössä luvun kanssa. Useassa valtiossa vehnä ja riisi ovat suurin yksittäinen energian lähde koko kansalle. Protskua on ennakoitu tulevaisuudessa sodan syyksi, kun nyt jo monissa köyhissä paikoissa lihaan ja kalaan ei kaikilla ole varaa ja siten terveysvaikutuksia löytyy kansanterveydellisessä mitakaavassa. Ainakin Intiassa on köyhimpein perheiden lapsien ruokaan lisätty D vitamiinia kopien suoraan kasvamisen takaamiseksi YKn toimittaman ruoka(lääke samalla)-avun kautta. Jos oikein käsitin töllöstä, tarve on lähes poistunut Intiasta tosin.
Pakon edessä viljojen syönti on ihan jees, mutta kun siitä on virallisterveellisessä ruokavaliossa tehty kaiken terveyden lähde ja parasta mitä voi suuhunsa laittaa. Pakossa ja parhaassa on hienoinen vivahde ero?
Eikä kasvit itsessään ole huonoja, mutta ruoaksi voi rauhan aikana ja länsimaissa valikoida vähemmän tärkkelyspitoisia kasveja.
