Ei kangasta tarvitse mihinkään siirtää pyörästä pesun ajaksi -siitä vaan jynssää paikallaan kuin kiinteän yksiosaisen kotelon samalla pesuvälineellä ja - aineella. Kangas on valmiiksi pingotettu kuivumaan alustalleen, kinnerin korille. En todellakaan irrottaisi pestyä kangasta kuivumaan erikseen muusta pyörästä turhan työn välttämisen halustani johtuen. Toki kannattaa käyttää hyviä vetskareita, jottei tarvitse ruostumista pelätä.
Purjekankaan toi esille PW muistaakseni ja häneltä kysyisin tarkemmin ominaisuuksista. Jos oikein olen ymmärtänyt purjekangas ei veny itsekseen liikaa, tai läpätä tuulessa, kulu UV valossa, suolassa, tuulessa, sateessa jne. Ja on vedenpitävää, joten katteesta riippuen ei välttämättä päästä vettä sisään. Vaikka sataisi vuorokauden putkeen. Jos ei poistu ajoneuvosta kesken sateen.
Muokkaus: Tulipa mieleen, että eikö purjekangas eroa puuvillasta ja muista normikankaista siinä, ettei purjekangas ime sisälleen rapaa ja muuta roskaa, jolloin se ei vaadi konepesua, vaan sen puhdistukseen riittää pelkkä pinnan pesu irrottamatta pyörästä aivan kuin kiinteissä osissa koppaa? Jos näin ei ole, on hankittava jokin muu (muovinen?) kangas siivousta helpottamaan. Saattoi tosiaan tuntua aiemmat kommenttini oudoilta, jos kankaaksi mieltää läpeensä ryvettyvän sottamagneetin, joka ei ilman konepsua siistiydy ja on taas kuin mutalätäkössä uinut ekan talvilenkin jälkeen. Ajatukseni on koko ajan ollut likaa ja vettä päätään pudottava kangasmateriaali, josta lähtee möhnät kuin vesi hanhen selästä itsestään ajaessa suurimmilta osin ja vesipesulla tai lievällä saippuoinnilla ja jynssämällä loput.
Muissa nojapyörissä en ole ehtinyt kädellä edes ottaa vastaan, joten kaatumiset on ollu semmosia maahan "köllähtämisiä". Nojapyöräilijähän on tavallaan jo valmiiski nurin pyöränsä päällä, siksi sillä kaatuu helpommin, mutta sattuu vähemmän.
?
.
Se lisää jättöä.