Vilijami kirjoitti:jori kirjoitti:Moposkootterin tankillisella pääsee vain hitusen yli sata kilometriä, kuten myös parhailla sähkövehkeillä.
Tuota kulutusta olen hämmästellyt. Kun itse olin mopoiässä pappatunturit ja supersportit kuluttivat 2-3L/100km. Matka-ajossa jopa alle 2, mutta tyttären piaggioskootteri 5-6. Luultavasti tämä johtuu variaattorista ja siitä että mopojen paino on noin kaksinkertaisunut.
No joo, 5-6 lienee liioittelua, mutta kolmisen litraa ne vievät nykyään. Neljän litran tankilla se on noin 120 km, jonka matkan esim. Velogatti kulki mainiosti viime kesänä, vaikkei Velogatti mikään ilmailukevyt kulkupeli ole.
Kyllähän tuo melko suurelta kulutukselta kuulostaa, mutta kun rupeaa oikein laskemaan, ei se sitten enää niin paha olekaan. Sijoittamalla moposkootterin arvoja Kreuzotteriin saadaan 50 km/h nopeuteen vaadittavaksi tehoksi noin kaksi kilowattia. Takavaihteisto ja variaattori syövät parikymmentä prosenttia, joten tehontarve on noin 2,5 kW, eli täysi teho / 50 km/h. Tämän tuottaminen 50 kuutioisella moottorilla vaatii noin 400g polttoainetta per kilowattitunti. 50 km/h ajaen menee sataan kilometriin pari tuntia, joten polttoainekulutus on 2000 g/100 km, joka bensan tiheydellä jaettuna on 3,2 litraa/100km.
Se, että entisaikojen mopot kuluttivat alle tuon, johtuu siitä, että niissä oli: parempihyötysuhteinen välitys, ne painoivat vain puolet nykymopojen painosta, niissä oli isommat ja peremmin vierivät renkaat ja pienitehoisempi moottori, jolloin vauhti ja ilmanvastukseen kuluva teho jäi vähäisemmäksi. Lisäksi niitä ajettiin tankin päällä maaten, kun piti päästä kovaa. 
Tuo 400 g/kilowattitunti ominaiskulutus on toki melko huono tulos ja esim auton moottori kykenee parhaimmillaan alle puoleen tuosta, mutta mopon moottorin puristussuhde on matala ja lämmönhukka pienessä sylinterissä suuri. Mopolla ajetaan lisäksi tyypillisesti maksimitehon kierroksilla, jossa ominaiskulutus on suurempaa kuin maksimiväännön alueella. Toisaalta auton polttoaineenkulutukset ovat normaaliajossa 6 l/100 km / 12 kWh/100km = 0,5 litraa/kWh = 370g/kWh, mikä ei niin paljon tuosta poikkea.
Jos moposkootteri varustettaisiin Remmin bensanpihistysajokin moottorilla ja välitys valittaisiin polttoaineen kulutuksen kannalta täydellisesti, se menisi sata kilometriä vähän alle puolellatoista litralla, mutta alle litralla se ei onnistu ilman kulkuvastusten pienentämistä. Joillain kaupallisten mopojen suorasuihkutusmoottoreilla, jossa voidaan käyttää suurempaa puristussuhdetta, voi päästä alle kahden litran kulutukseen, muttei niilläkään merkittävästi.
Tuosta on helppo havaita, että mopo tai muu kevytajoneuvo, vie energiaa kuljettua matkaa kohti noin puolet auton kulutuksesta, vaikka kuljetettavia on vain yksi ja painoa paljon vähemmän. Tämä johtuu auton pienestä ilman- ja vierintävastuskertoimista ja paremmalla hyötysuhteella käyvästä moottorista. Vyörenkaan vierintävastus on mopon renkaaseen verrattuna alle puolet. Yllättäen myös mopon ilmanvastus on suurempi kuin auton, mopon suuresta ilmanvastuskertoimesta johtuen. Mopossa ilmanvastuksen muotokerroin on luokkaa 1, kun se henkilöautossa on 0,3. Tämä tarkoittaa, että auton otsapinta-ala voi olla yli kolminkertainen mopoon verrattuna tuottaakseen saman ilmanvastuksen. Panepa kolme mopoa kuskeineen rinnan, niin aika moni henkilöauto jää taakse varjoon.
Tässä on myös mahdollisuus. Kinnereiden ilmanvastuskertoimilla ja otsapinta-aloilla päästään saman painoisilla vehkeillä paljon pienemmällä ilmanvastukseen kuluneella teholla. Myös vierintävastukset ovat fillarin renkailla paremmat kuin varsinkin moposkootterin pienillä rinkuloilla, joihin ei saa panna painetta kuin pari baaria. Siksi se akku riittää paremmin kinnerin tyyppisillä ajoneuvoilla kuin mopoilla, vaikka painoakin olisi. 