Minun nojapyöräilyurani 2000 alussa alkoi veljen selkävaivoihin rakentamastani "Iskias" pyörästä.
Velipojalla oli paha iskias, ja se tarvitsi jonkin välineen, jolla voi harrastaa liikuntaa, vaikka jalassa ei ollut kunnollista koordinaatiota. Liikunta on hyvästä selkävaivaiselle ja trikellä pyöräily on mahdollista, vaikka iskias olisi niinkin paha, että jalan koordinaatio alkaa pettää.
Rakensin sille runko-ohjatun virtuaalinivelellä varustetun etuveto deltan. No, siinä rakentamisessa meni kuitenkin niin kauan, että iskias ehti parantua ja pyörä jäi minulle. Se oli siihen aikaan erinomainen väline kuljetella kakaroita uimarannalle, päiväkotiin tai viimein kouluun.
Naapurin poika nimitti aikanaan neroksi, kun ajelin runko-ojattavalla Iskias kolmipyörälläni.
Tässä kuva tuosta "nerosta"
Kuvia Iskiaspyörän kehitystyön alkutaipaleelta aina nykytilanteeseen asti
Ensimmäinen kyhäelmä 22.4.2002. Alapää on todellakin vain narua.
Tavarateline on mukana suunnitelmassa jo aivan alkuvaiheesta asti.
Kuten kuvasta näkyy, naruvirityksellä voi ajaa...
..jopa käsin polkien.
Tuotekehitystä: Vanerilevy pohjaksi ja tavaratelineeksi, vaihdetaan narut lattaraudaksi sekä lisätään selkänojaan pehmusteet. Vetohaarukkamoduulin asentoa voi säätää eri kulmiin polkijan jalkojen pituuden mukaan.
29.4.2002 No, nyt se kantaa jo painavammankin polkijan...
...ja kääntyy myös, vaikka epäilijöitä on riittänyt.
Istuutumalla alatasolle ajoasento muuttuu maantieajoa varten matalaksi...
...ja keksijä on tyytyväinen.
Kuvia ei voi lisätä yhteen viestiin enempää, joten teen toisen viestin, jossa tarina jatkuu...