Somy74 kirjoitti:Säädin ohjausta yhden (kierteen) kierroksen ulospäin eli etupyörien haritus kuormittamattomana pieneni mitan mukaan noin alle 2mm. Tällä säädöllä sain aikaan mahtavan "wheel flopin" jo 22km/h nopeudessa. Kierros takaisin niin pyörän kulku taas vakautui. Tosin kuoppien jälkeen huomasin edelleen pientä heiluntaa mutta se rauhoittui nopeutta lisäämällä.
Tästä ilmiöstä lienee foorumilla jo kirjoitettu mutta teorioita voi tarjota tähän viestiin vastauksena. Kannattaako kokeilla lisätä haritusta? Vai voisiko jokin muu kulma ohjausgeometriassa olla pielessä? Nykysäädöillä kulku on "suht" vakaata 
Kokeilin vauhdissa myös suoraan jarrujen kiinnityspisteraudoista ohjaamista mikä tuntui varmemmalta kun oli vähemmän välyksiä ohjauksessa.
Mistäpä ilmiöstä ei tällä foorumilla olisi kirjoiteltu. 
Syy tuolle ilmiölle on selvästi näkyvissä tässä kuvassa.
Etupyörän kääntyvän osan painopiste on selvästi taaempana kuin ohjausnivel, jopa taaempana kuin tien ja renkaan kontaktipiste. Tämä saa aikaan ohjauksen vahvistumisen.
Ohjaus tuottaa ajolinjaan kaarteen, karre tuottaa keskipakovoiman, joka tuon etupyörien takapainoisuuden takia lisää ohjauskulmaa. Ohjaus kääntyy lisää, jolloin keskipakovoima kasvaa ja paino siirtyy kaarteen ulommalle renkaalle. Positiivinen olkapoikkeama aiheuttaa vierintävastuslisän, joka kääntää ohjausta äskeiselle liikkeelle vastakkaiseen, kallistuksen suuntaan, kunnes mennään suoraan.
Liike ei kuitenkaan pysähdy tähän, vaan tuottaa pienen ohjauskulman vastakkaiseen suuntaan, keskipakovoima toisen pyörän puolelle kasvaa, takana oleva painopiste lisää ohjauskulmaa, kunnes koko pyörä kallistuu kaarteen takia, olkapoikkeama ja vierintävastuksen lisääntyminen kääntää ohjauksen takaisin ja wobling alkaa alusta.
Auraus tekee tästä värähtelystä taajempaa ja haritus rauhoittaa värähtelyä, koska pyörän kallistuminen ulommalle kiekolle päästää liikkeen läpi, eikä potkaise niin räväkästi vastaan, kuin auraava rengas, jossa välykset on jo kiinni.
Jotain tuollaista. Takapainoisissa ohjausmekanismeissa on tämä vika, keskipakovoima lisää ohjauskulmaa. Pääset siitä eroon vaihtamalla olka-akselit puolittain keskenään siten, että jarrulänget menevät etukiekkojen etupuolelle. Ackerman menee raidetangon etupuolelle siirtymisen takia pieleen, mutta woblaus loppuu. Voit tietenkin rakentaa raidetangon ohjausnivelten takapuolelle, tai sietää virheellisen Ackermanin jarrutusta jyrkässä kurvailussa. Voit tietysti laittaa etupyöriin vastapainot etupuolelle, mutta vastapaino ei kyllä kevennä rakennetta.
Yksi tapa korjata rakenne on muutta casterkulmaa reilusti vinommaksi ja lisäämällä offsettia suurempi osa etukiekoista siirtyy ohjausakselin etupuolelle ja painopiste ainakin lähemmäs ohjausakselia. Paras paikka sille on hieman ohjausakselin etupuolella.
