E-Cruiser kirjoitti:jori kirjoitti:Jaa, onkos tuo moottorinohjaimen jarrutusilmiö sama kaikissa hiiliharjattomissa moottoreissa. Jos se heittäytyy oikeasti ongelmaksi, pääsee siitä eroon laittamalla katkaisimen moottorinohjaimen ja moottorin väliin. Kun virta on poikki, ei moottori syötä jännitettä, eikä siis jarruta. Tämä sähköisen kontaktin irrottaminen toimii ainakin hiiliharjallisessa moottorissa niin hyvin, että oma pyöräni rullasi aikanaan rullauskilpailussa moottorillisella takakiekolla paremmin kuin Pöystin Markun Fujin.
Ei se jarrutus katoa vaikka repisi kaikki piuhat irti. Magneettikentästähän se tulee pitkälti, ei niinkään sähköisesti jollei magneettikenttää ymmärretä sähköilmiönä.
Suoravetomoottorin valmistaja joutuu tekemään kompromissin. Mitä lähempänä staattori on ulkokehän magneetteja, sitä parempi on hyötysuhde mutta sitä enemmän moottori jarruttaa ilman virtaa.
Magneettikenttä on samanlainen kenttä, kuin painovoimakenttäkin. Kenttään tehty työ palaa takaisin, jos sitä ei kuluteta matkalla. Painovoimaa vastaan teet työtä, kun poljet mäen päälle, mutta saat saman energian palautuksena kun tie kääntyy alamäeksi. Täsmälleen samoin toimii myös sähkömoottorin magneettikenttä.
On toki sähköisiä ilmiöitä, jotka aiheuttavat energian karkaamista magneettikentästä ja ovat sitä suurempia, mitä pienempi on ilmaväli. Toisaalta pieni ilmaväli vaatii vähemmän käämilankaa saman momentin aikaansaamiseksi ja siksi parantaa hiukan sähkökoneen hyötysuhdetta. Ilmavälin ylettömässä pienentämisessä paremman hyötysuhteen tavoittelemiseksi ei kuitenkaan ole järkeä, sillä pienessä ilmavälissä valmistus– ja laakerointivirheet ja välykset aiheuttavat suurempia ilmavälin suhteellisia eroja roottorin eri puolilla. Pienemmän ilmavälin kohdalla olevat käämit indusoivat suurempiä jännitteitä kuin suuremman ilmavälikohdan magneetit. Magneettivuoerot aiheuttavat käämitykseen puolelta toiselle jännite-eroja, jotka tasautuvat käämilangan kautta ja aiheuttavat kääitykseen ylimääräisiä virtoja –yliaaltoja– jotka huonontavat hyötysuhdetta lisäämällä käämeissä kulkevaa kokonaisvirtaa.
Tästä syystä ilmavälistä ei tehdä sen pienempää, kuin tavallisesti tehdään, vaikka esim. teollisuuspumpun moottorissa rullausominaisuus onkin melko epäolennainen. Ilmavälin pienentäminen siis lisää magneettikentän voimakkuutta, joka ilman muuta lisää magneettisia voimia. Nämä voimat kuitenkin palautuvat valtaosaltaan takaisin, ellei käämiin indusoitunutta jännitettä päästetä purkautumaan virraksi.
Tottakai katkaistunkin käämityksen ja sen rautasydämen liikuttaminen kestomagneetin kentässä tuottaa myös hajakenttää ja pyörrevirtoja ja jäännösmagnetismia ym, jotka siirtävät energiaa pois magneettisysteemistä ja muuttavat sen lämmöksi. Eikä näistä häviöistä kokonaan pääse eroon virtapiiriä katkaisemalla, mutta häviöt ovat huomattavasti pienemmät, kuin virtapiirin läpi virtaava hukkateho.
Tämä asia on helppo kokeilla. Ainakin oma hiiliharjallinen napamoottorini rullasi virtapiiri avattuna erinomaisesti ilman erityistä havaittavaa vastusta. On teoreettisesti selvää, että vastusta on, mutta se on avatulla virtapiirillä renkaan vierintävastukseen nähden huomaamattoman pieni.