PW kirjoitti:Pitääkö tuo väite ollenkaan paikkaansa ett akkukoolla vaikutetaan saatavaan tehoon ja nopeuteen? Edes vaihteellisissa moottoreissa?
Jännitteellä kyllä, mikä ei ole suorassa suhteessa akun kokoon. Suurijännitteinen akku voi olla myös pieni, ja pienijännitteinen akku suuri.
25 000km MXUS 500W suoravetomoottorilla 2012-2017
E-Cruiser kirjoitti:PW kirjoitti:Pitääkö tuo väite ollenkaan paikkaansa ett akkukoolla vaikutetaan saatavaan tehoon ja nopeuteen? Edes vaihteellisissa moottoreissa?
Jännitteellä kyllä, mikä ei ole suorassa suhteessa akun kokoon. Suurijännitteinen akku voi olla myös pieni, ja pienijännitteinen akku suuri.
Sori, tarkotin jännitettä/voltteja 
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Kuvitelkaa tälläinen potkupyörä napamoottorilla. Menee samaan luokkaan kuin Segway. Käytössä yhtä hyvä paitsi turvallisempi, teknisesti yksinkertaisempi ja jopa tavaraa mahtuu kyytiin. Ei toki mitenkään cool nyt, mutta pienellä ehostuksella ehkä.... Herätys Helkama 
E-Cruiser kirjoitti:PW kirjoitti:Jatketaan tyhmiä kysymysiä, onko suoraveto moottori siis semmonen ett vetää suoraan akselista ja vaihteellisessa taas on välitystä välissä?
Kyllä. Sitten on vielä keskiömoottori, joka on tavallaan vaihdemoottori jonka alennusvaihteena toimii pyörän voimansiirto.
Keskiömoottorissa on yleensä oma alennusvaihteensa jonka lisäksi tulee pyörän omat vaihteet.
Joo niinhän niissä taitaa usein olla. Eivät ole alaani Siinähän on jo teknisesti ottaen alennusvaihde kun moottori pyörittää ketjulla keskiöratasta. Moottorin ratas on pienempi.
Tuossa linkissä on se tehojuttu selitetty aika hyvin englanniksi:
http://www.ebikeschool.com/myth-ebike-wattage/
Jos valita täytyisi niin ottaisin tuon Helkaman ilman muuta. Tuohon saa helposti lisää akkujakin kyytiin, jos haluaisi vaikka Hämeenlinnaan porhaltaa vanhoilla päivillä. Yhdellä 1000W-moottorilla tuo jo lentäisi. Yksi heppu fillarifoorumilla kertoi laittavansa 1000W-suoravedon potkupyörään, mutta ei ihan taida ymmärtää suoravetojen luonnetta moottoreina.
Kaveri kun laskee kaasun pois niin se potkupyörä pysähtyy kuin puristaisi jarrua, kun siinä on niin vähän massaa ja jos kuskikin on joku sporttinen 60kg. Joutuu ajamaan sitä koko ajan kaasulla kun poljinanturia on vähän vaikea siihen viritellä.
25 000km MXUS 500W suoravetomoottorilla 2012-2017
Teippaa kaasun täpöille ja on cruise control 
E-Cruiser kirjoitti:Yksi heppu fillarifoorumilla kertoi laittavansa 1000W-suoravedon potkupyörään, mutta ei ihan taida ymmärtää suoravetojen luonnetta moottoreina.
Menee myös inhottavaksi potkutella 
Jo parin kilon reppu Kickbiken etukorissa muuttaa sen "luonnetta" raskaammaksi, niin voi vain kuvitella mitä vajaan 10kg:n painonlisä tekee ja jarrutusilmiön lisäksi.
E-Cruiser kirjoitti:Kaveri kun laskee kaasun pois niin se potkupyörä pysähtyy kuin puristaisi jarrua,
Jos akun laittaa eteen, niin eihän sitä voi sitten edes taluttaa kun takarengas nousee ilmaan 
Takaa taas vaikea löytää sellaista paikkaa ettei haittaisi potkuttelua.
Nämä siis kommentteja tapauksessa että potkupyörällä tarkoitetaan Kickbiken tyylisiä laitteita. Moni myyjä tosin myy astinlaudalla olevia rollaattoreja samalla nimityksellä
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Jaa, onkos tuo moottorinohjaimen jarrutusilmiö sama kaikissa hiiliharjattomissa moottoreissa. Jos se heittäytyy oikeasti ongelmaksi, pääsee siitä eroon laittamalla katkaisimen moottorinohjaimen ja moottorin väliin. Kun virta on poikki, ei moottori syötä jännitettä, eikä siis jarruta. Tämä sähköisen kontaktin irrottaminen toimii ainakin hiiliharjallisessa moottorissa niin hyvin, että oma pyöräni rullasi aikanaan rullauskilpailussa moottorillisella takakiekolla paremmin kuin Pöystin Markun Fujin.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Jaa, onkos tuo moottorinohjaimen jarrutusilmiö sama kaikissa hiiliharjattomissa moottoreissa. Jos se heittäytyy oikeasti ongelmaksi, pääsee siitä eroon laittamalla katkaisimen moottorinohjaimen ja moottorin väliin. Kun virta on poikki, ei moottori syötä jännitettä, eikä siis jarruta. Tämä sähköisen kontaktin irrottaminen toimii ainakin hiiliharjallisessa moottorissa niin hyvin, että oma pyöräni rullasi aikanaan rullauskilpailussa moottorillisella takakiekolla paremmin kuin Pöystin Markun Fujin.
Ei se jarrutus katoa vaikka repisi kaikki piuhat irti. Magneettikentästähän se tulee pitkälti, ei niinkään sähköisesti jollei magneettikenttää ymmärretä sähköilmiönä.
Suoravetomoottorin valmistaja joutuu tekemään kompromissin. Mitä lähempänä staattori on ulkokehän magneetteja, sitä parempi on hyötysuhde mutta sitä enemmän moottori jarruttaa ilman virtaa. Suurempitehoinen moottori jarruttaa enemmän koska sen magneetit ovat leveämmät. 500W-moottorissa on 28mm magneetit, 1500W-moottorissa 45mm.
Ei se nyt ongelma ole, kun sen vain ymmärtää omana luonteenaan. Jos sen tuntee suureksi haitaksi, niin sitten kannattaa valita toinen moottorityyppi. Haittahan se on käytännössä vain silloin jos sähkövoimalinja laukeaa jonnekin Raplaan, ja joutuu polkemaan sen kotiin. Siinä menee aikaa ja tupakkia, (en polta), 10 km/h keskari on silloin jo ihan kiva. Alamäissä jaksaa kyllä painaa lujaa mutta ylämäet menevät taluttamiseksi.
Juu niitä moderneja potkupyöriä tarkoitin, en rollaattoreita.
A third property that is important to characterizing a permanent magnet motor is the torque needed to simply turn the shaft. This is often called the cogging or drag torque and results from both the strong forces between the iron poles on the rotor and the magnets, and the induced eddy currents caused by the moving magnetic field. On direct drive hub motors, this torque is quite substantial, between 0.3 to 1 N-m, and it increases with the motor speed. Proper engineering and tight manufacturing tolerances can reduce this torque, but it is always a lot higher in permanent magnet motors with iron poles than any other type of machine.
25 000km MXUS 500W suoravetomoottorilla 2012-2017
PW kirjoitti:En paljon sähköstä ymmärrä, jossain vaiheessa selitettiin ett napamoottorit joita myydään 250w, 500w tai 1000 wattisina ovat samoja moottoreita. Tehtaalla vaan laitetaan tarvittava tehokyltti kylkeen ja sopivalla akkukoolla hoidetaan oikea teho - oonko taas ymmärtäny jotain väärin?
Muistan kuitenkin ett P=U*I. Joskus joutuu miettimään mitä nuo kirjaimet olikaan
Vissiin noita isompia moottoreita pystyi käyttämään 250 wattisena kun asetuksista säätelee miten ohjausyksikkö rajoitaa moottorille menevää virtaa. Periaatteessa helppo tehdä mutta työläs/tylsä jos tekisi aina kun siirtyy maastosta maantielle tms.
Nojasyklismiä vuodesta 2010
"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
E-Cruiser kirjoitti:jori kirjoitti:Jaa, onkos tuo moottorinohjaimen jarrutusilmiö sama kaikissa hiiliharjattomissa moottoreissa. Jos se heittäytyy oikeasti ongelmaksi, pääsee siitä eroon laittamalla katkaisimen moottorinohjaimen ja moottorin väliin. Kun virta on poikki, ei moottori syötä jännitettä, eikä siis jarruta. Tämä sähköisen kontaktin irrottaminen toimii ainakin hiiliharjallisessa moottorissa niin hyvin, että oma pyöräni rullasi aikanaan rullauskilpailussa moottorillisella takakiekolla paremmin kuin Pöystin Markun Fujin.
Ei se jarrutus katoa vaikka repisi kaikki piuhat irti. Magneettikentästähän se tulee pitkälti, ei niinkään sähköisesti jollei magneettikenttää ymmärretä sähköilmiönä.
Suoravetomoottorin valmistaja joutuu tekemään kompromissin. Mitä lähempänä staattori on ulkokehän magneetteja, sitä parempi on hyötysuhde mutta sitä enemmän moottori jarruttaa ilman virtaa.
Magneettikenttä on samanlainen kenttä, kuin painovoimakenttäkin. Kenttään tehty työ palaa takaisin, jos sitä ei kuluteta matkalla. Painovoimaa vastaan teet työtä, kun poljet mäen päälle, mutta saat saman energian palautuksena kun tie kääntyy alamäeksi. Täsmälleen samoin toimii myös sähkömoottorin magneettikenttä.
On toki sähköisiä ilmiöitä, jotka aiheuttavat energian karkaamista magneettikentästä ja ovat sitä suurempia, mitä pienempi on ilmaväli. Toisaalta pieni ilmaväli vaatii vähemmän käämilankaa saman momentin aikaansaamiseksi ja siksi parantaa hiukan sähkökoneen hyötysuhdetta. Ilmavälin ylettömässä pienentämisessä paremman hyötysuhteen tavoittelemiseksi ei kuitenkaan ole järkeä, sillä pienessä ilmavälissä valmistus– ja laakerointivirheet ja välykset aiheuttavat suurempia ilmavälin suhteellisia eroja roottorin eri puolilla. Pienemmän ilmavälin kohdalla olevat käämit indusoivat suurempiä jännitteitä kuin suuremman ilmavälikohdan magneetit. Magneettivuoerot aiheuttavat käämitykseen puolelta toiselle jännite-eroja, jotka tasautuvat käämilangan kautta ja aiheuttavat kääitykseen ylimääräisiä virtoja –yliaaltoja– jotka huonontavat hyötysuhdetta lisäämällä käämeissä kulkevaa kokonaisvirtaa.
Tästä syystä ilmavälistä ei tehdä sen pienempää, kuin tavallisesti tehdään, vaikka esim. teollisuuspumpun moottorissa rullausominaisuus onkin melko epäolennainen. Ilmavälin pienentäminen siis lisää magneettikentän voimakkuutta, joka ilman muuta lisää magneettisia voimia. Nämä voimat kuitenkin palautuvat valtaosaltaan takaisin, ellei käämiin indusoitunutta jännitettä päästetä purkautumaan virraksi.
Tottakai katkaistunkin käämityksen ja sen rautasydämen liikuttaminen kestomagneetin kentässä tuottaa myös hajakenttää ja pyörrevirtoja ja jäännösmagnetismia ym, jotka siirtävät energiaa pois magneettisysteemistä ja muuttavat sen lämmöksi. Eikä näistä häviöistä kokonaan pääse eroon virtapiiriä katkaisemalla, mutta häviöt ovat huomattavasti pienemmät, kuin virtapiirin läpi virtaava hukkateho.
Tämä asia on helppo kokeilla. Ainakin oma hiiliharjallinen napamoottorini rullasi virtapiiri avattuna erinomaisesti ilman erityistä havaittavaa vastusta. On teoreettisesti selvää, että vastusta on, mutta se on avatulla virtapiirillä renkaan vierintävastukseen nähden huomaamattoman pieni.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Juu. Kyllä se ihan huomattava vastus on. Varsinkin kun se yhdistyy sähköpyörän suureen painoon. Mulla tulee kohta neljä vuotta täyteen ajoa näillä. Jos käännät pyörän selälleen ja pyöräytät lujaa moottorikiekkoa niin se pyörähtää ehkä kaksi kierrosta kunnes pysähtyy. Moottoriton kiekko jää pyörimään pitkäksi aikaa. Hiiliharjallinen moottori on ihan toisesta maailmasta. Ei ole Hall-antureitakaan eikä muuta.
Johton irroittaminen kontrollerista ei juuri vaikuta jarrutukseen. Hieman ehkä kyllä, mutta ei paljoa.
On se semmoinen jarru ettei vehkeellä käytännössä jaksa polkea yli 20 km/h ilman virtaa kuin korkeintaan hetken intervallina. Tämä 500W-mylly mulla on vielä pienin suoraveto mitä on yleisesti.
Joskus Hepon pitkille retkille lähtiessä otin aamuspurttina että poljin cruiserin ilman virtaa seitsemän kilometriä lähtöpaikalle. Hyvin sai hiet pintaan sellaisessa 15 km/h vauhdissa.
Eri merkkisissä moottoreissa on jonkin verran keskinäistä eroa tämän efektin suhteen.
Unfortunately when pedaling without the motor engaged, the Crystalyte has a vague resistance that makes it feel as if you are pedaling against a light headwind (cogging). This constant light drag while pedaling with the motor off is a fact of life with direct drive hub motors like the Crystalyte. With the higher weight and pedaling drag plan to ride a direct drive bike exclusively as an E-bike.
25 000km MXUS 500W suoravetomoottorilla 2012-2017
Onko sinulla vertailukohtaa. Oletko polkenut Velogattia ilman moottorillista takapyörää. Tuskin se silloinkaan mikään kevyt ajettava on, ainakaan sillä mopon takarenkaalla ja moottorillisella kokonaispainolla. Ei noita vastusta lisääviä piirteitä voi kaikkia panna moottorin syyksi. Tai oikeastaan pitää, sillä moottorin takiahan sinä ajat sillä niin paljon ja kovaa, että tarvitset jämyn takarenkaan ja moottori tarvitsee painonsa, akkunsa varusteensa, eli painonkin aiheuttama vierintävastuslisä on moottorin syytä. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Onko sinulla vertailukohtaa. Oletko polkenut Velogattia ilman moottorillista takapyörää. Tuskin se silloinkaan mikään kevyt ajettava on, ainakaan sillä mopon takarenkaalla ja moottorillisella kokonaispainolla.
Vaikka kuinka monta. Ilmiö on niin selkeästi havaittava ettei sen havaitsemiseen edes tarvitse vertailukohtaa oikeastaan. Vähän kuin polkisi pappamopoa. Sen havaitsee heti ettei se ole tavallinen polkupyörä polkemisvastukseltaan. Tuo mainittu on käytännössä mahdotonta koska mopon rengas on kiinni moottorivanteessa. 300km sillä tuli poljettua ilman moottoria tavallisella kiekolla.
Tässä on nyt kyse yleisestä ja tunnustetusta ilmiöstä josta on sähköpyöräfoorumeilla tuhat ketjua ja mainintaa. Tämä on yleinen ja tavallinen asia näissä moottoreissa.
25 000km MXUS 500W suoravetomoottorilla 2012-2017
E-Cruiser kirjoitti:jori kirjoitti:Onko sinulla vertailukohtaa. Oletko polkenut Velogattia ilman moottorillista takapyörää. Tuskin se silloinkaan mikään kevyt ajettava on, ainakaan sillä mopon takarenkaalla ja moottorillisella kokonaispainolla.
Vaikka kuinka monta. Tuo mainittu on käytännössä mahdotonta koska mopon rengas on kiinni moottorivanteessa. 300km sillä tuli poljettua ilman moottoria tavallisella kiekolla.
Tässä on nyt kyse yleisestä ja tunnustetusta ilmiöstä josta on sähköpyöräfoorumeilla tuhat ketjua ja mainintaa. Tämä on yleinen ja tavallinen asia näissä moottoreissa.
Kokonaispaino oli siis aika paljon kevyempi moottorittomalla versiolla ja rengas vierivämpi.
Pyöräilyfoorumeilla on myös lukuisia ketjuja keraamisista laakereista ja rasvojen vaihtamisesta laakereihin, vaikka näiden vaikutus vierintävastukseen on vain promilleja tai enintään prosentin osia. Napamoottorin pelkkä paino lisää pyöräkuormaa ja renkaan vierintävastusta useita prosentteja. 
Onko missään mittauksia, jossa olisi mitattu sähköpyörää rullauskokeella. Rullauskoe pitää tehdä nimenomaan alamäki/alkuvauhti-tasamaakokeena, jotta painon vaikutus kompensoituu.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
