Kaupunkiliikenteen rakennemuutos
Ongelma
Liikenteen määrän lisääntyminen pidentää kulkuaikoja suosituimpina aikoina kaikkialla, varsinkin kaupungeissa. Autoliikenne tuottaa melu- ja pölypäästöjä sekä kemiallisia epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat todistettavasti terveyshaittoja. Kaupungeissa näistä haitoista kärsii suuri joukko ihmisiä.
Seuraavassa näkökulma on siis kapunkiliikenteessä, eikä kyse ole missään tapauksessa yleisestä autovastaisuudesta. Kaupunkien sisällä ei vain ole tarpeeksi tilaa autoliikenteelle viihtyvyyden kärsimättä. Tilan lisääminenkään väljemmin kaavoittamalla ei auta, sillä liikennetila laajentaa kaupunkia ja vaatii lisää liikennettä ja liikennetilaa, joka taas laajentaa kaupunkia jne.
Ratkaisu
Liikenteen sujuvuutta on pyritty parantamaan vapauttamalla väylille lisää tilaa suosimalla vähemmän liikennetilaa vieviä liikkumismuotoja. Joukkoliikenne, kevytajoneuvot ja kävely ovat liikkumismuotoja, joiden kulkutapaosuuden lisääntyminen vapauttaa väylille lisää tilaa ja liikennevirtojen sujuvuus paranee.
Ratkaisun yleiset keinot
Lakeja ja sääntöjä, sekä liikenneväylien infraa pyritään muuttamaan suuntaan, joka lisää liikennetilaa säästäviä liikennemuotoja. Yleisenä periaatteena kannattaa pitää minimaalista ja selkeää säännöstöä, jotta liikennemuotojen luovuus pääsisi kukoistamaan ja siirtyminen pois henkilöautoilusta olisi mahdollisimman vaivatonta ja riskitöntä. Nykyisin pyöräily on liikennemuotona ansoitettu niin tiheällä rajoitesäännöstöllä, ettei kukaan voi rauhallisin mielin pyöräillä täysin varmana siitä, ettei riko jotain näistä säännöistä. Rikkomuksia tulee ja pyöräilijöitä syyllistetään ja solvataan mediassa. Kukapa siis haluaisi liittyä tähän joukkoon vapaaehtoisesti.
Vuoden vaihteessa voimaan tuli sähköajoneuvolaki, joka on paljon sallivampi uusille sähköisille henkilökuljettimille kuin polkupyörälle, vaikka näiden riskit jalankulkijoiden seassa liikennöintiin ovat vähintään yhtä suuret kuin pyöräilijän. Tämä ei tarkoita, että tätä lakia pitäisi heti uutuuttaan kiristää, vaan että ikivanhaa polkupyöräilyä rajoittavaa säännöstöä purkaa uuden sähköajoneuvolain periaattein. Molemmat luovat tilaa kaupunkiliikenteeseen.
Ehdotus
Polkupyörälle, sähköavusteisen polkupyörän moottoriteholle, eikä millekään muullekaan kevyelle sähkökulkineelle ei pitäisi asettaa tehorajoitteita tai liikennevakuutuspakkoa, vaan ainoaksi rajoitteeksi määrätään ylin sallittu nopeus. Nopeuden suuruus määräytyisi, kuljettavan väylän, ei käytetyn ajoneuvon mukaan; Sama millä kuljet, kunhan kuljet väylän sääntöjen mukaan. Periaate on yksinkertainen ja selkeä. Mitään kulkupeliä ei kielletä, vaan kulkuväylälle määritellään vain väyläkohtainen nopeusrajoitus. Lisäksi määritellään suojateitä koskeva väistämissääntö: Kaikki liikenne väistää suojatietä, millä tahansa kulkupelillä, kulkevaa liikennettä.
Jotta tämä ei aiheuttaisi kohtuuttomuuksia, kevyen liikenteen väylille pitäisi asettaa nopeurajoitus ja suojatiellä ja sen lähiympäristössä on velvollisuus käyttää hidasta nopeutta. Suojatie on aina jalkakäytävää ja sillä noudatetaan jalankulkunopeutta. Tämä on nopeille pyöräilijöille kohtuutonta, jotan samassa yhteydessä pitäisi pyöräilijöille antaa myös lakiin oikeus valita nopean ajoradan ja hitaan kl-väylän välillä. Eihän siellä pientareella kukaan pelkästään huvikseen aja. Jos tähän tarvitaan poikkeuksia, pitää ne merkitä liikennemerkeillä.
Väyläkohtaiset nopeusrajoitukset määritellään uusina merkityksinä jalkakäytävän, yhdistetyn pyörä- ja jalankulkutien, ja pyörätien merkeille. Kullekin liikennemerkillä merkitylle väylälle määrätään ylin sallittu nopeus: Jalkakäytävä 10 km/h – kevyenliikenteenväylä 25 km/h - pyörätie 45 km/h

Erilliset pyöräkaistat ja kevyen liikenteen väylät, jalkakäytävät ja suojatiet
Liikennesuunnittelun paradigma (yleinen käsitys nykyisin), vaatii pyöräilyn erottamista jalkakäytävästä ja varsinaisesta ajoradasta omaksi erilliseksi kaistakseen. Uusien väylien rakentaminen kaupunkitilan läpi vaatii kuitenkin tilaa, jonka järjestäminen kaupungissa on vaikeaa. Siksi pyöräväylistä tulee nykyisin lähes poikkeuksetta epäkäytännöllisiä pätkiä, joiden juoheva käyttäminen paikasta toseen siirtymiseen on vaikeaa ja parhaimmillaankin vain satunnaista. Harvoin käy niin hyvä tuuri, kuin Helsingin pyöräilyn laatuväylä Baanan rakentajilla, jotka saattoivat sijoittaa pyörätien käytöstä poistetulle rautatien pistoraiteelle keskelle kaupunkia irti muusta liikenteestä. Tilan löytäminen riittävän pitkänä matkareittinä toimivalle pyörätielle kaupungin läpi on lähes mahdotonta, ellei jotain muuta tilankäyttöä määrätietoisesti vähennetä. Mistä siis tilaa pyöräteille?
Eniten tilaa kaupungissa vie autoliikenne. Autot täyttävät kapunkien ajoradat, joten lisätilaa pyöräväylille on mahdollista vapauttaa vasta, kun riittävän suuri osa autoilijoista on siirtynyt pois auton ratista vähemmän tilaa käyttäviin liikennemuotoihin ja autovirta vähentynyt. Autoilijat eivät kuitenkaan halua siirtyä pyöräilijöiksi, koska pyöräilyn liikenteelliset ja lainsäädännölliset olosuhteet ovat huonot. Miksi siirtyä pyöräilemään, jos ei siitä mitenkään hyödy. Pelkällä markkinoinnilla ei liikenne siirry henkilöautoista pyörälyksi, eikä tämäkään luo tilaa pyöräilijyolosuhteiden parantamiselle.
Ongelma on sama kuin Rubikin kuutiossa. Ennen kuin voit siirtää sinisen ruudun toisen sinisen viereen, pitää tuolta paikalta siitä siirtää pois keltainen, jolle sillekin on ensin tehtävä tilaa. Kun kaikki tila on jo käytössä, eivät tilajärjestelyt ole helppoja eivätkä varsinkaan käy nopeasti. On luotu pattitilanne, jonka ratkaisu vaatii vuosikymmeniä kestävän epätyydyttävän liikennejärjestelyn sietämistä, kuten Helsingin Hämeentien pyöräkaistasuunnitelmien historiasta vomme nähdä.
On kuitenkin yksinkertainen temppu, jolla tämä liikennepoliittinen Gordionin solmu aukaistaan: Lopetetaan liikenteen jakaminen omille reviireilleen kulkupelien perusteella ja vaaditaan tasapuolisesti kaikilta kulkijoilta vain väyläkohtaisten sääntöjen noudattamista. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden keskinäinen skisma katoaa –tai ainakin vähenee yhtä pieneksi kuin jalankulkijoiden keskinäinen skisma– pelkästään sillä, että pyöräilijät saavat samat oikeudet jalkakäytävällä kuin jalankulkijatkin.
Jalankulkijoilta katoaa mahdollisuus osoittaa alistavaa oppimestariasennetta jalkakäytävällä pyöräilevää kohtaan ja pyöräilijä voi vihdoinkin löytää laillisen reitin paikasta toiseen. Näillä säännöillä toimivaa yhteisväylää on kokeiltu monta kesää Tampereella Hämeenkadulla ja homma toimii oikein hyvin, kunhan kaikki tietävät, että pyöräilijät todellakin saavat laillisesti pyöräillä jalkakäytävällä. Kun pyöräilijän ei paikasta toiseen päästäkseen tarvitse pelätä ajavansa väärin ja leimautuvansa liikennehäiriköksi, on autoilijoiden helpompi siirtyä pyöräilemään ja tehdä tilaa ajoradalle. Ajorataa voidaan kaventaa ja luoda lisää tilaa pyöräkaistaa varten –mikä oli siis alkuperäinen tavoite.
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhteiselo siis todistetusti toimii jo nyt. Ei se autuasta ole ollut ja Aamulehden yleisönosastossa jupistaan säännöllisesti, mutta huonoista vaihtoehdoista tämä on ollut paras, ja ennen kaikkea nopein, keino parantaa liikenneharmoniaa ja luoda lisää liikennöintitilaa keskelle kaupunkia. Antamalla liikennelaissa pyöräilijälle oikeus käyttää jalkakäytävää mahdollistuu laillinen pyöräily kaupungissa ilman pakollista taluttamista ja jatkuvaa epävarmuutta siitä, pitäisikö nyt olla ajoradalla vai onko alla pyörätie. Tämä järjestely on myös nykyistä sääntöä paremmin yhteensopiva vuodenvaihteessa voimaan tulleen sähköajoneuvolain kanssa, joka antoi uusille sähköisille henkilökuljettimille, kuten Segwaylle täydet oikeudet jalkakäytävällä ajoon. Miksei siis pyöräilijällekin samoin ehdoin. Vain simputtamismahdollisuus katoaa, mikään muu ei muutu.
Säännöt väylän –ei kulkupelin– mukaan periaate pohjautuu yhdyskuntasuunnittelussa nopeasti nousseeseen ideaan liikennealueesta, jolta poistetaan etuoikeuksia luovat säännöt ja sallitaan kaikki liikenne, kunhan nopeus säilyy alhaisena. Tästä Shared Space nimisestä liikennejärjestelystä on runsaasti hyviä kokemuksia useista maista.
Kaupunkiliikenteen pahin skisma katoaa siis pelkällä liikennesääntömuutoksella, jossa pyöräilijälle annetaan vapaus valita, ajaako ajoradalla muun liikenteen mukana, vai missä tahansa muulla liikennealueella muuta liikennettä väistellen. Käytännössä tilanne on nytkin juuri näin. Vain hölmö laki ja joidenkin jalankulkijoiden ylimielinen oppimestarimainen asenne aiheuttavat toisinaan ongelmia –kerrannaisvaikutuksineen kaupunkiliikenteen suurimman ongelman! …………………………………………………………….
Sähköajoneuvolaki 2016
Tarkastellaan nyt vuodenvaihteessa voimaan tullutta lakia, joka viimein ottaa kantaa Segway-tyyppisiin henkilökuljettimiin, luo niille säännöt ja mahdollistaa niiden laillisen käytön.
Tavoite
"Yritämme edistää sähköavusteista pyöräilyä ja kampanjoida sen puolesta. Pyörien sallittu moottoriteho nousee 250 watista tuhanteen wattiin vuoden vaihteessa. Uudistus on osa lakimuutosta, joka koskee mopoja, mopoautoja, moottoripyöriä ja polkupyöriä", kertoo yli-insinööri Maria Rautavirta liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Lain laatija siis todella haluaa edistää liikenteen siirtymistä autoilusta liikennetilaa säästäviin liikennemuotoihin. Siksi vuodenvaihteessa voimaan tulleelle sähköajoneuvoja koskevalle laille asetettiin tavoitteeksi olla "Euroopan ja koko maailman sallivin sähköajoneuvolaki".
Uuden lain perimmäisenä tavoitteena on ollut liikennetilan vapauttaminen turvallisesti, tehokkaasti ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen. Lisäbonuksena on tavoiteltu kansanterveydellistä hyötyä fyysisen aktiviteetin lisääntymisestä.
Epäkoherentti laki
Uudessa sähköajoneuvolaissa on kuitenkin ongelma. Sen säädökset ovat ristiriidassa vanhan polkupyöriä koskevan säännöstön kanssa. Näiden, aivan eri aikaan käynnistettyjen säännösprojektien tavoitteetkin ovat ristiriidassa keskenään. Uudessa laissa oli tavoitteena korvata osa autoliikenteestä lisäämällä sähköajoneuvojen määrää jalkakäytävillä ja kevytväylillä.
Vanhassa polkupyöräsäännöstössä pääidea oli rajoittaa polkupyöräilyä sysimällä säännöksin pyöriä pois milloin jalkakäytävältä, milloin ajoradalta. Tavoiteristiriita johti epäloogisuuksiin ja epäoikeudenmukaisiin tulkintoihin uuden lain yksityiskohdissa. Uudessa laissa kummittelee vanhoista pyöräilysäännöistä periytyvää 1800-luvun asennetta polkupyöriä kohtaan. Samat oikeudet ja velvollisuudet eivät toteudu polkupyörien ja uusia sähköajoneuvoja käyttävien kulkutapojen kesken.
Hallittavuus liikenteessä
Koska tavoitteena oli, ja on yhä, siirtää liikennettä pois autoilusta vähemmän tilaa vieviin liikennemuotoihin, pitää säännösten sovellusmuotojen arvioinnin kriteereinä olla ajoneuvon tilantarve ja turvallinen hallittavuus.
Ristiriita
Ajoneuvojen yleistä hallittavuutta lain säätäjä on mielestämme huomioinut asiantuntemattomasti. Ja asettanut teknisesti turvallisemmalle ajoneuvolle pakollisen liikennevakuutuksen vaatimuksen jättäen vaarallisemman ajoneuvon ilman tätä vaatimusta.
Itsestään tasapainottuvat sähkökulkuneuvot ovat parhaimmillaan hyvin hallittavia ja vähän tilaa vieviä. Niillä on kuitenkin omat ajoneuvon hallintaa vaikeuttavat puutteensa, jotka liittyvät ajoalustan 1.) epäsymmetriseen epätasaisuuteen ja 2.) jarruttamiseen liittyvään viiveeseen.
Yllättävän esteen ilmaantuessa tielle täytyy tasapainokulkine ensin kiihdyttämällä eteen saada kallistumaan taakse päin, ennen kuin sillä voi edes aloittaa jarruttamisen. Jarrutuksen aloittamisessa on siis aina merkittävä viive, eikä jarrutus sen jälkeenkään voi olla yhtä tehokasta kuin peräkkäispyöräisellä ajopelillä.
Näiden puutteiden aiheuttamista ongelmista tasapainottuville ajoneuvoille on runsaasti dokumentteja. Youtube on täynnä videolle tallentuneita haavereita näillä välineillä.
Tasapainottuvien ajoneuvojen turvallisuuspuutteet eivät kuitenkaan ole kokonaisuuden kannalta paha ongelma, koska onnettomuudet eivät yleensä ole vakavia. Silti ne ovat selvästi vakavampia kuin sähköavusteisen polkupyörän turvallisuuspuutteet ja niistä johtuvat onnettomuudet vastaavissa olosuhteissa.
Polkupyörä vie toki kulkuväylältä hiukan enemmän tilaa kuin Segway, mutta sen hallittavuus on selvästi parempi ja mahdollisen törmäyksen aiheuttamat vammat vähäisemmät. Polkupyörän jarruttamisessa ei ole aloitusviivettä, joten se pysähtyy hallitusti paljon lyhyemmällä matkalla kuin tasapainokulkine.
Tästä huolimatta liikennevakuutus määrättiin pakolliseksi yli 250 - 1000W moottoriteholla varustetulle sähköavusteiselle polkupyörälle muttei kahdella yli kilowatin moottorilla varustetulle tasapainokulkineelle. –Millä perusteilla?
Sähköavusteisen tavarapyörän ongelma
Pahin ristiriita uudessa laissa koskee yli 250 W sähköavusteista polkupyörää, jolle uusi laki vaatii pakollisen liikennevakuutuksen. Tämä on ristiriidassa jopa Segwayn, yli 2 kW moottoriteholla varustetun tasapainottuvan sähköajoneuvon, vaatimusten kanssa. Segway ei vaadi pakollista vakuutusta, vaikka on 1.) vähemmän hyödyllinen liikenteen vähentämisen kannalta kuin polkupyörä, sillä Segwayn tavarankuljetuskapasiteetti on hyvin rajoittunut. 2.) Se on selvästi heikommin hallittavissa liikennetilanteessa kuin polkupyörä.
Varsinkin sähköavusteisen tavarapyörän pakollinen liikennevakuutusvaatimus, kun Segwaylle sitä ei vaadita, sotii oikeustajuamme vastaan.
Nopeusrajoitus
Lain laatija lienee ajatellut asian liikennöintinopeuden kannalta. Tasapinottuvalla kulkupelillä kun ei ole mahdollista liikkua kovin suurta nopeutta. Tasapinottuvan ajoneuvon jarruttaminen nimittäin vaatii, että kulkinetta ennen jarruttamista kiihdytetään eteen päin riittävän takakenon aikaansaamiseksi ennen kuin sillä voi aloittaa jarruttamisen. Tämä vaatii suurta moottoritehoa ja siitäkin huolimatta jarrutuksen aloittaminen on polkupyörään nähden hidasta ja jarrutusmatka pitkä. Sähköavusteisella polkupyörällä tällaista jarrutusviivettä ei ole ja jarrutusmatkan määrää renkaan pitokyky.
Polkemalla voi sähköavusteisellakin polkupyörällä saavuttaa alamäessä suuremman nopeuden kuin 25 km/h. Tämä tilanne ei kuitenkaan muutu miksikään vaikka avustavan moottorin teho olisi suurempi kuin nykyisin vakuutuspakosta vapauttava alle 250W. Mikä siis aiheuttaa uuden lain vaatiman pakollisen liikennevakuutuksen tarpeen. Sähköavusteisen moottorihan ei kuitenkaan saa avustaa yli 25 km/h nopeudessa.
Miksi siis tarvitaan tehorajoitus sähköavustuskytkennällä varustettuun polkupyörään. Tehoahan saadaan vain kun ajetaan alle 25 km/h nopeutta eikä teholisä siis lisää vaarallisuutta lainkaan, ellei perusteeksi lasketa suuremman moottorin aiheuttamaa prosentin parin suurempaa kokonaispainoa. Painoperuste on kuitenkin huono, sillä Segway painaa joka tapauksessa enemmän, eikä sillekään vaadita vakuutusta.
Uudessa laissa on erinomaisia näkökulmia, mutta säännös– ja määrittelyosassa se on tyritty pilalle. Jos lakiin olisi kirjoitettu kunnollinen "lain laatijan tarkoitus" ja todettu siellä, että: ”tarkoitus on suosimalla lisätä kevyen liikenteen käyttämistä ja muuttaa se selkeämmäksi ja turvallisemmaksi sallimalla hidas alle 15 km/h kevytajoneuvoliikenne jalkakäytävällä ja sallimalla polkupyörään suuremmatkin apumoottorit, jotta sen käyttökelpoisuuden lisääntyminen lisäisi keveiden liikennevälineiden käyttöä”, olisi homma täydellisesti kunnossa. Lakiin on kuitenkin ujutettu segwaykauppiaiden ja vakuutusyhdistyksen ja autoliiton lobbauspaskaa niin, että tuo ylevä tavoite, jota selvästi on tavoiteltu, ei ole toteutunut.
Jos Trafin kuvaa lukee "lain laatijan tarkoitus"-mielessä, eikä takerru sanamuotoihin, laki olisi ollut juuri se, jota pyöräilyväki –tai ainakin nojapyöräfoorumin väki– on toivonut. Jalkakäytävällä saa ajella; uuden lain mukaan vieläkin kovemmalla vauhdilla kuin meidän liikennepoliittisessa manifestissamme vaadittiin. Nopeuksiin on nähtävästi tullut tasapainokulkinekauppiaiden lobbauslisää. Mehän vaadimme, että pyöräily on sallittava jalkakäytävällä, kunhan ei ylitetä jalankulkunopeutta, joksi arvelimme 7-10 km/h. Uuden lain 15 km/h on kova nopeus jalankulkijalle.
Toisaalta varsinaiselle pyörätielle on laitettu juuri tuo tavoittelemamme 25 km/h nopeusrajoitus, aivan kuten liikennepoliittisessa manifestissa vaadittiin. Tätä 45 km/h luokkaa emme edes osanneet toivoa ja sen tulo tähän lakiin lienee sähköpyöräkauppiaiden sinne lobbaama osio, josta sitten seuraavat nuo ongelmat vakuutusten ja viranomaisbyrokratian takia.
Hyvä laki siis, mutta pilattu liialla määrittelyllä, joka on johtanut siihen, että tavallinen polkupyörä on unohtunut määritellä uusien sähkövehkeiden rinnalle samoin perustein. Eihän polkupyörä tai kolmipyöräinen sähköpyöräkään voi olla ainakaan sen vaarallisempi, kuin nämä ohjelmallisesti tasasapainottuvat sähköhärvelit jalkakäytävällä ja muualla liikenteen seassa.
Tähän vielä valmiiksi kaivettuna omia liikennepoliittisia kommenttejani foorumilta poimittuna:
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 361#p86361 Kaupunkiin kun ei saada lisää tilaa mistään
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 347#p86347 Jalkakäytävällä pyöräily
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 312#p86312 AL-Satakunnan silta-pyöräilyinfra
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 973#p85973 AL-Satakunnan silta vastine
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 241#p86241 Nimellisteho-maksimiteho
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 221#p86221 Lain korjausehdotus
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 205#p86205 Vakuutusyhdistyksen luokittelu
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 164#p86164 Kevyen liikenteen säännöt uusiksi
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 141#p86141 Laissa on virhe 2
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 057#p86057 Laissa on virhe 1
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 032#p86032 Sähkömopon rakentaminen
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 032#p86032 Lain porsaanreikä
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 008#p86008 Sähkömopo
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 998#p85998 Satakunnansilta
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 919#p85919 Sähköajoneuvolain epäily
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 916#p85916 Sähköajoneuvolain epäily
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 846#p85846 Sähköajoneuvolain epäily
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 840#p85840 Sähköajoneuvolain epäily
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 826#p85826 Sähköajoneuvolain epäily
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 812#p85812 Segwayn turvallisuudesta
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 807#p85807 Lakijärjestelmistä j niiden eroista
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 792#p85792 Segwayn lakiin tuoma turha määritelmä
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 784#p85784 Laissa koherenssivirhe
http://nojapyorafoorumi.fi/posting.php? ... 26&p=85755 Ajoneuvoluokat ja määrittelyt
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 747#p85747 Ajoneuvoluokat ja määrittelyt
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 745#p85745 Lain analyysia
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 494#p84494 Groningen
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 492#p84492 Liikennepolitiikan perusteita Nastarenkaista
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 484#p84484 Liikennepolitiikan perusteita
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 478#p84478 Groningen
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 475#p84475 Moottorikinneri