jviirret kirjoitti:Vilijami kirjoitti:Eli jos haluaa tehdä hyvän ja toimivan pyörän ilman terästä, niin kannattaa tehdä nelipyöräinen.
Helposti siitäkin tulee sellainen että nostaa yhtä rengasta kun vähän kääntää.
Jukka
Ei sitä mikään voima nosta. Nelipyörän runko pitää nimenomaan olla vääntösuuntaan notkea, niin pysyy kaikki renkaat tiessä.
Vilijami kirjoitti:jviirret kirjoitti:Vilijami kirjoitti:Eli jos haluaa tehdä hyvän ja toimivan pyörän ilman terästä, niin kannattaa tehdä nelipyöräinen.
Helposti siitäkin tulee sellainen että nostaa yhtä rengasta kun vähän kääntää.
Ei sitä mikään voima nosta. Nelipyörän runko pitää nimenomaan olla vääntösuuntaan notkea, niin pysyy kaikki renkaat tiessä.
Tuo kannattaa mennä kertomaan rata-autoilijoille jotka tähän asti ovat yrittäneet saada renkaat pysymään tiessä kiinni koria ja alustaa jäykistämällä.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
ukram2 kirjoitti:Onko tuo vääntöjäykkyys vaatimus polkemiseen liittyvää vai muuhun, esim. ohjaukseen? Siis mitä tapahtuu jos pyörä ei ole vääntöjäykkä?
Kaikkeen liittyvä. Tosi epämääräinen fiilis tulee tuosta vääntövetelästä rungosta. Mun lwb tadpolessa on takarengas näkyvästi kallellaan keulaan verrattuna, puoleen tai toiseeen ajoradan kaltevuudesta riipppuen. Ei hyvä.
jviirret kirjoitti:[
Tuo kannattaa mennä kertomaan rata-autoilijoille jotka tähän asti ovat yrittäneet saada renkaat pysymään tiessä kiinni koria ja alustaa jäykistämällä.Jukka
Se on aivan eri maailma. Polkupyörän kiekot ovat jo moneen kertaan hajonneet tuollaisten g-voimien alla.
Parempi vertaus on kuorma-auto, jonka runko tehdään tahallaan vääntölöysäksi, niin renkaat pysyvät maassa maasto-olosuhteissa.
Vilijami kirjoitti:jviirret kirjoitti:[
Tuo kannattaa mennä kertomaan rata-autoilijoille jotka tähän asti ovat yrittäneet saada renkaat pysymään tiessä kiinni koria ja alustaa jäykistämällä.Jukka
Se on aivan eri maailma. Polkupyörän kiekot ovat jo moneen kertaan hajonneet tuollaisten g-voimien alla.
Parempi vertaus on kuorma-auto, jonka runko tehdään tahallaan vääntölöysäksi, niin renkaat pysyvät maassa maasto-olosuhteissa.
Tästä oli hyvä esimerkki muutama vuosi takaperin. Sora auto oli kipannut kasetti ylhäällä.
Siis perä kippasi kyljelleen, toinen eturengas nousi vain puolisen metriä ilmaan.
- Henri -
Pyörinä omasta päästä muokatut Sascha -» Sascha Evo ->> Sascha eVo (sähkö), LSL ja PYSTY pyörä -» Nopsilla
Jos nelipyörisen rungosta haluttaisiin äärettömän löysä, eli peräpään kaatuminen ei nostaisi kumpaakaan eturengasta yhtään, niin siinä olisi välissä laakeroitu nivel. Tällöin kumpikin pää ajoneuvosta käyttäytyisi liki kuin kolmipyöräinen. Näin löysää rakennetta niihin ei kuitenkaan haluta, ei edes maastoajossa.
Oikea jäykkyys on siis jossakin tiiliskiven ja narun välimaastossa, käyttötarkoituksesta riippuen.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Vilijami kirjoitti:ukram2 kirjoitti:Onko tuo vääntöjäykkyys vaatimus polkemiseen liittyvää vai muuhun, esim. ohjaukseen? Siis mitä tapahtuu jos pyörä ei ole vääntöjäykkä?
Kaikkeen liittyvä. Tosi epämääräinen fiilis tulee tuosta vääntövetelästä rungosta. Mun lwb tadpolessa on takarengas näkyvästi kallellaan keulaan verrattuna, puoleen tai toiseeen ajoradan kaltevuudesta riipppuen. Ei hyvä.
Toisaalta miun eka nojakki oli vanerista ja vääntyi vähitellen aika kieroksi - takana ajavat valittelivat ett takaiekko on ihan vinossa ajossa en varsinaisesti huomannu 
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
jviirret kirjoitti:Jos nelipyörisen rungosta haluttaisiin äärettömän löysä, eli peräpään kaatuminen ei nostaisi kumpaakaan eturengasta yhtään, niin siinä olisi välissä laakeroitu nivel. Tällöin kumpikin pää ajoneuvosta käyttäytyisi liki kuin kolmipyöräinen. Näin löysää rakennetta niihin ei kuitenkaan haluta, ei edes maastoajossa.
Oikea jäykkyys on siis jossakin tiiliskiven ja narun välimaastossa, käyttötarkoituksesta riippuen.Jukka
Maansiirtodumppereissa on juuri tuollainen laakeroitu nivel ja se on maastoajoon tehty.
Mutta itse asiaan, quattrovelon rungon on hyvä vääntyä niin paljon, että kuopissa ja kanttareen ylityksissä kaikki renkaat pysyvät maassa.
ukram2 kirjoitti:Onko tuo vääntöjäykkyys vaatimus polkemiseen liittyvää vai muuhun, esim. ohjaukseen? Siis mitä tapahtuu jos pyörä ei ole vääntöjäykkä?
Etupyörä ohjaa sivulle maasta ponnistaen, siis aivan maan rajasta työntää sivulle ja ukko jököttää painona ylempänä. Kun etupyörällä haarukan kautta välittyvällä voimalla työnnetään emäputkea sivulle, kallistuu etupyörä ja haarukka rungon vääntöjouston verran ulkokaarteeseen, kunnes rungon jäykkyys nostaa ukkoon välittyvän sivuvoiman nii suureksi, että paino liikkuu ajolinjalta sivulle ja tuo liike ohjaa rungon kautta takapyörää.
Kuski köllöttää rungon yläpuolella hidastamassa sivuliikkeita. SIvuliikkeet vaativat voimaa, jotta kääntyminen tai edes pystyssä pysyminen olisi mahdollista. Voima muodostuu vasta kun runko sen oman joustonsa jälkeen välittää etupyörästä ukkoon ja siitä takapyörään. Rungon löysyys johtaa siihen, että tasapaino-ohjaus, jossa etupyörää käännellään edestakaisin vaatii suurempia sivuliikkeita, jotta ukko tekisi saman kokoisia liikkeitä kuin jäykällä rungolla pienemmillä liikkeillä. Löysää pyörää on siis työläs ajaa hitaasti. Lisäksi nopeasti ajettaessa on woblausvaara.
En ole tyytyväinen selitykseen.
Suoraan ajaessahan painopiste kulkee summittain suoraan, mutta etupyörä ja osin takapyöräkin tekevät kiemurtelevaa liiketta painopisteen kulkeman linjan alla. Löysä runko reagoi hitaasti ja kiemurteluliikkeestä tulee suurempaa varsinkin etupyörän osalta. –No ei paljon auttanut.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Katteen kannatteluun ja muodossa pitämiseen joskus pähkäilly - voisko tehdä sisuskumista kaaria. Jos kumit laittas kangaskatteen sisäpuolelle ommeltuihin kujanteihin - ilmaa tuubiin, jaksasko pitää katteen "stondiksessa"? 
Kujannekangas pitäs olla varmaan suht jäykkää kangasta. Olisko tuosta muuta hyötyy ku ehkä keveys - no kasaanhan sen varmaan sai näppärästi ja pieneen tilaan. Sisuri kaari vie enemmän tilaa ku muoviputki.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
PW kirjoitti:Katteen kannatteluun ja muodossa pitämiseen joskus pähkäilly - voisko tehdä sisuskumista kaaria. Jos kumit laittas kangaskatteen sisäpuolelle ommeltuihin kujanteihin - ilmaa tuubiin, jaksasko pitää katteen "stondiksessa"?
SIsurikaari on siitä hyvä, ettei hajoa, vaikka miten ruttuun ajaisi tai joku römähtäisi mahalleen katteen päälle. Ohut lasikuitukeppi ajaa kuitenkin saman asian, eikä vie niin paljon tilaa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:PW kirjoitti:Katteen kannatteluun ja muodossa pitämiseen joskus pähkäilly - voisko tehdä sisuskumista kaaria. Jos kumit laittas kangaskatteen sisäpuolelle ommeltuihin kujanteihin - ilmaa tuubiin, jaksasko pitää katteen "stondiksessa"?
SIsurikaari on siitä hyvä, ettei hajoa, vaikka miten ruttuun ajaisi tai joku römähtäisi mahalleen katteen päälle. Ohut lasikuitukeppi ajaa kuitenkin saman asian, eikä vie niin paljon tilaa.
Niinpä nii, teltta mikä teltta;)
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Epäilen tuollaisen sisuskumin tukevuutta, katteeseen kun kohdistuu melkoisia ilmavirran aiheuttamia kuormia:
Keulapala pitää ainakin olla jotakin jämäkempää?
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Onkohan hitsautuvia muoveja saatavana esim. lasilla fillattuna, siis vahvempaa ja jäykempää kuin pelkkä muovi? Vai pitääkö tässä ruveta itse sekoittelemaan näitä ja vaikka pullapellillä väsäämään näistä levyjä?
Polykarbonaatti tuntuisi hyvältä iskunkestävyyden ja repeytymättömyyden takia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ultimate_tensile_strength Tuossa joitain arvoja, lujuudessa esim PMMA eli akryyli pärjää perus teräkselle, ainakin jos otetaan huomioon että teräksen tiheys on jotain 7 kertainen.
Eipä taida onnistua komposiitin hitsaaminen. Vaikka muovikomponentti olisikin hitsutuvaa materiaalia, yhdistettävien osien väliin muodostuu alue- sauma, jossa ei ole kuitukomponenttia joka varsinaisesti muodostaa kappaleen lujuuden. Tai vaikka saumassa olisikin kuivuja, ne eivät hitsaamalla limity perusaineen kuitujen joukkoon. Muovi on vain liimaa näiden varsinaisten runkoainesten välillä.
Kyllähän voorumilla joskus kirjoitteleva JEF40 jo teki itse komposiitti- (hiilikuitu/ kevlar) levyjä, joista taiteili........KINNERIN!
Aikast seppä!
