83 km, eli noin 80 % lisäystä aiempaan saldoon. Enemmistö Tri pyörällä ja loppu maantiepyörällä. Vähän päälle kierros frisbeegolfia kivuten painavan rinkan kanssa hyppyrimäkiä ylös ja alas. Liikunnallinen päivä. Yllätin itseni hyvällä tulostasolla fribatessa. Opin koko ajan enemmän vasurina heittämistä ja se säästi oikeaa kättä, joten hienotarkkuutta oli yllättäen oikeassa kädessä jäljellä ja putti kulki muun muassa. Ja birdietä tippui vasurinakin. Opin taas lisää kiekon käsittelystä vasurina, ote parani ja lipsumisen/liian kireästä otteesta johtuvat sormen hetkeksi tarttumiset=huti tähtäyksessä harventuivat yhteen. Mikä on huonolla kädellä heittäessä harvinaista ollut, joten toistettavuus nousi, vaikka on vielä peruskoulutusvaiheessa oleva vasuri mukana kuvioissa. Jee!
Kesken ekan pyöräreissun äkkäsin, että Velokeila on nyt ja lähellä, joten sen kautta. Wackyn kanssa juttelin tosi vähän valitettavasti, kun hän oli töissä. Ja mielenkiintoista sekä hyödyllistä tekemistä oli paljon. Ensimmäistä kertaa kokeilin, miltä läskirengas tuntuu. En ajanut, mutta pyörän ollessa jousitettu, hain vertailukohdan 50 millin Big Applleen seisomalla molemman käden päällä jalat ilmassa renkaan päällä ohittaen jousituksen vaikutuksen. Ei voi sanoa kuin, että huikeaa! Iskunvaimennuskyky on valtava. Enpä älynyt katsoa rengasta ja kysyä tarkkoja speksejä. Olisiko ollut 100 mm luokassa leveys 622 koossa?
Hyvää settiä Omronin fysiatrilta ja fysioterapeutilta. Joudun salille, kun oli niin kämäistä kropan hallinta noin väsyneenä, että se on vaarallista terveydelle. Huono kropan hallinta polvea sivuun vääntäessä korostui, kun nilkkavamma jumi nilkan liikkuvuutta 67 km ajaneena ja q arvo on liian pieni anatomialleni tri pyörässä. Pisteet 1-0 nojakin maastopyörä q arvolle. Polvea rassaa muut vammat kuluman lisäksi ja näköjään heikon ohjauksen. Sain toisaalta killerin vinkin keskivartalon voiman, hallinnan ja monen suunnan liikkeiden toimivien lihasten yhtäaikaisesta treenistä, joka toimii posturi ja selkärankaongelmiini. Säästää aikaa. Sääli vain, että vaatii käsien kovaa käyttöä ja sehän on vaarallista ainakin vielä tässä kuntotumisvaiheessa huonolle kädelleni. Jatkossa voi tosin toimia kuntoutuksena kädellekin. Innoissani tuosta mahiksesta ja fysioterapistin vinkeistä sekä polvea avustavan kinesioteippaustavan oppimisesta. Paraneminen saattaa olla parempaa kuin luulin tai nopeampaa, ellei molempaa. Viilennys keleissä johtanee salille
Muitakin niksejä putosi ja varsinkin havaintoja surkeasta toteutuksesta parantamiseen. En ennen ole lihasvoima- ja hallintatreeniä tehden kesken noin pitkää lenkkiä ja osoittautui, että kolhittu ja leikattu nilkkani on tosi vihainen ja monin tavoin liikuntaa rajaava. Niin pahasti sössii liikkeitä, että pyöräillessäkin kuluttaa ja vaurioittaa polvea virheasennot. Monikko! Auuu. Tuli töitä grr. Toisaalta sillä ostaa terveyttä ja parantunutta pyöräilykykyä ja potentiaalia ajokunnolle, joten motivaatiota on. Kun edut ovat luokkaa pakottavat. Kun treenit auttavat frsbeepuolellekin, no brainer. Ei tarttee vääntää kättä, treenataan, treenataan sitten (jupinaa silti). Missä välisä sitä heittää ja ajaa, kun kesällä kuluu energia ja treeniaikaa salilla? Ikävän hintava pääsylippu. Tiedänpä, missä hommassa väännetään tosissan ruvia talvikaudella 
Läpimurto pitkien kampien pyörittämisessä tekniikassa. Ei ole ennen Diadoran SPD-SL kenkien katto venynyt kuin tänään. Lisäpotkua tuli, etupyörä ilmassa ainakin viidesti jopa mutkissa kiihdytyksissä. Kulki kivasti ja tuli tarpeeseen, kun tuuli ikävästi. Teki tri pyörällä tiukkaa hetken tasaisella vastatuulessa välttää hidasta kadenssia kolmosvaihteella pienellä eturieskalla. Jännä juttu, että vaikka muutaman vuoden jo olen harjoitellut pyörittämistä, nyt tuli silti iso muutos ja sen tunsi kiihtyvyydessä peffan litistymisenä penkkiin eri tavalla. Samaten vauhdin muutokset ja ohitukset muodostuivat urheilullisemmiksi ja lyhyemiksi kestoltaan=turvallisemmaksi. Pääsee päin ajajia karkuun helpommin myös.
Pakanan etuvaihtajan toiminnassa on häröä tri pyörässä, säätöjä on kokeiltava lisää. Vaijeri vaihdettu ja kolmesti reissun aikana alussa ketju kiipesi isolle eturattaalle, sitten ei. höh. Nostin niin pienelle takarattaalle, että ketju oli suorassa linjassa suuren eturattaan kanssa varmistaakseni, ettei ainakaan ketjun pituudesta jää kiinni. Ei apua. 5. ratas kymmenestä takana. Ei ole eka kerta, kun käy näin. Pitää räplätä rajoittimia. Aiemmin vanhalla vaijerilla kävi niin, että jos siirsi etuvaihtajaa säätöruuveilla niin, että meni hyvin isolle eturattaalle, ei palauttanut enää pienelle. Hällyvä ja käytännössä 1x eturatas 