kmb kirjoitti:En tällaista sopviaa ketjua löytänyt, joten ajattelin kokeilla että saataisiinko koottua omaa nojapyöräilijän niksipirkkaa tänne. Eli monella varmaan on semmoisia pikkujuttuja joilla saa nojapyörälystä mukavempaa.
Tässäpä yksi niksi opiskeluajoilta:
Täällä foorumeilla toisaalla murehdittiin sitä, että ketjuja ei pääse pesemään ketjupesurilla kun on ketjuputket tiellä. No, aikoinaan parhaaksi havaittu keino pestä (silloin pystypyörän) ketjut oli hankkia ketjulukko jolla ketjut saa siis helposti irti pyörästä, pullottaa ketjut johonkin sopivaan pulloon ja lisätä sinne lakkabensiiniä. Siellä sitten antaa olla illan ja yön yli, iltasella välillä ravistelee kunnolla (vaikka leffaa katsellessa mainostauoilla), sitten antaa lillua liemessä. Ketjut voivat huoletta lillua niin kauan kuin malttaa olla pyöräilemättä. Täytyy vaan varmistaa että jos käyttää jotain lakkabensiinistä poikkeavaa ainetta ettei se aiheuta ruostumista.
Lopuksi ketjut pestään kuumahkolla vedellä (joka kuumuutensa vuoksi haihtuu nopeasti), tukankuivaimella yleensä olen itse vielä nuo kuivannut ettei mihinkään jää vettä. Sitten rasvaus ja ketjut takaisin pyörään.
Pesupulloksi suosittelen jotain muovista missä on suuri suuaukko, koska ketjut tahtoo mennä solmuun. Jos ei solmut mahdu pullon suusta ulos niin pitää leikata pullo auki. Hyväksi havaitsin nyt viimeksi tätä tehdessäni Brahmhusin (oikeinkirjoitus?) 1 litran mehupullon, jossa siis on suuri suuaukko.
Lisäisin tähän alipaineistuksen. Jos ketjun on saanut purkkiin, ne voi pestä lämpimällä vedellä ja astianpesuaineella, joilla ne lähtevät oikeasti puhtaaksi. Viimeinen huuhtelu tosiaan kuumalla vedellä. Sitten ketjutsta ravistetaan pisarat pois ja ne upotetaan öljyämispurkkiin, jonka kanteen on tehty 5 mm PVC-letkusta läpivienti ja letkun toiseen päähän pantu Dunlop venttiili. Vanhoissa polkupyöränpumpuissa oli mäntä kiinni mutterilla. Kääntämällä mäntä toisin päin sai pumpusta imupumpun. Tuolla sitten imeskellään uunissa noin sataan asteeseen lämmitettyyn öljyämispurkkiin alipaine, niin ilma kuplii ja vesi kiehuu nopeasti pois ketjun holkkien sisältä kaikista koloista ja öljy painuu tilalle. Ketjun öljyäminen on sillä selvä. Tässä öljynä käy myös paksumpi, tavallinen moottoriöljy, sillä alipaine ja lämpö ajaa öljyn varmasti kaikkialle.
Kun öljyn kupliminen on lakannut, eli kaikki vesi ja ilma on ketjuista poissa, ketju nostetaan pois purkista ja valutetaan liika öljy purkin päällä olevassa koukussa ensin takaisin purkkiin ja vielä pyyhitään rätillä "kuivaksi". Ketjut ovat kuin uudet.
Itse käytin imupumppuna tuon peltiputkisen käsipumpun lisäksi entisen jääkaapin kompressoria, joka tekee myös hyvän alipaineen ja tarvittaessa ainakin 10 bar ylipaineen -joskin ilmamäärä ei ole hirmuinen ja fatbiken renkaiden täyttäminen voi kestää kauan.
Tässä systeemissä pitää käyttää jämäkämpää purkkia. Ohut muovinen ei käy, koska se menee alipaineesta luttuun. Lasinen peltikantinen sillipurkki tai vastaava toimii hyvin.
Tämä oli vähän tällainen hifistely- / tiedeleikkivinkki. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma