Taulukkoon pitää suhtautua henkilökohtaisena, kun erot anatomiassa ovat suuret. Lihasten ja jänteiden ympärysmitan, venyvyyden/litistyvyyden lisäksi ainakin koostumus tuottaa eroja. Ja joka ketjun ollessa heikoin, mikä tahansa lihas voi sotkea muuten toimivan asetuksen. Olen havainnut itsestäni samaa kuin VPH etureiden poltteessa, jos polkimet ovat liian lähellä. Tilanne korostuu tiukoilla housuilla.
Todistamaton fiilispohjainen teoriani on, että etureiden yläjänne litistyy kasaan minkä pystyy ja muuttuu jarruksi poljinta alhaalta taakse kääntäessä, kun polkimia tuodaan liian taakse. Vähän kuin elastomeeri-iskunvaimentimet. Tällöin haasteeksi treenille tulee huipputehon tuotto pohjetta aktivoiden polkimien kauemmas siirron jälkeen. Menevätkö reisilihakset vastaavasti tai pahemmin tehotappiolle, kun kurkotetaan poljin edessä ohi voimakkaimman tehontuottoalueen, eli ei aivan polvi suorana? Vaikka kuinka ääriasentoa treenaa, ei tietääkseni voi kompensoida sitä, että lihakset ovat vahvimmillaan liikeratojen keskiosassa. Näin vuosikausia kättä äärisuoraan ojentavassa lajissa harrastaneena ja treenanneena sekä ääriasentoja salilla treenaavana.
Ei ääriliikeratatreeni voimailussa pahasta ole, kunhan ei ole pois muusta. Tuoko etua pyöräilyyn? Venyttelemällä etureiden ylintä jännettä saattaa saada sen vastustamaan vähemmän kammen ollessa takana, joten venyvyys vaikuttaa lihasvoiman ohella. Kun ekoja kertoja venytin polvi maassa toinen jalka edessä jalkapohja maassa ja nojasin eteen polvea siirtämättä, vaikutusta oli. Olin jäykkä ja en ehkä ole ideaalissa vielä ja jänne ei rajattomasti voi leventyä kammen ollessa takana, mutta kankijäykkyyden katoaminen ei haittaa. Jos mekaaninen vastus jänteestä ja lihaksesta vähentyy, ei tarvitse polkea yhtä kovaa, jolloin hapotus, hapen ja ravinteiden sekä energian kulutus vähentyy ja pedaaliin tuleva teho kasvaa. Bonuksena tehoja pystyy pidempään tuottamaan huipputasolla tai alitehoista kovimmilla.
Muistikuvat ovat liian hatarat liian suorasta polvesta tehon puutetta arvioidessa. Silloin oli etureiden yläjänne jäykkä venyttelemättömyydestä. Polvien kivuista ja polkimien etäisyydestä paha sanoa, kun etureisi vahvistui salilla talvella polvi suorana punttia maasta nostaen istualtaan jalka vaakaan nostaen. Polvessa kulumaa siksi kuntoutusta. Näkyy tehoissa nyt jesh! Joten lihasvoima suojaa polvea kivuilta ainakin joskus.
Runttauksesta pyöritykseen siirtyminen ja pyörityksen puhdistus auttoivat paljon myös. Anatomia kertoo miksi. Polven tehtävistä yksi on eristää sääriluu reisiluusta. Hajonneet rustot polvessa yhdistävät liikkeessä luut ja yhden tutkimuksen mukaan yksi liike luiden päät toisiinsa osuen hioo irti jopa 100000 mikroskooppista luun palaa irti puhkomaan rustoa lisää. Runttaa polvi suorana ja litistät rustoa kahden luun väliin. Kulumasta lievänä kärsivänä voi jo sanoa autsh täystehorunttauksesta.
En juuri häviä millään matkalla käytännössä, kun olen piirun alle maksimista runttauksessa ja pyöritän muihin suuntiin pyöritykseen täysillä sprintissäkin. Osittain johtunee rutiinin puutteesta ja aivoilla tietoisesti koko poljinkierroksen pyörittämisen haasteesta näin hitaalla prosessorilla. Aivoni riittävät paikkaamaan sprintissä vajaata rutiinia pyörityksessä tai runttauksen maksimoinnissa erikseen, yleensä ei yhtäaikaisesti. Kun keskityn lämmenneenä, onnistuu yhtäaikaisuus, mutta keuhkot ja sydän sekä hapot jaloissa rajaavat kestoa. Paska kunto, lisää treeniä ja parempi onni ensi vuonna. Ainoa merkittävä asia, mitä runttaus tekee minulle on kipu ja ainakin alkuun lihasten viileys sekä jäykkyys. Kun pyöritys aktivoi muut lihakset ja lämmittää sekä notkistaa ne nostaen tehon tuottoa ja/tai vähentäen vastusta tönköistä lihaksista.
Joogiksi kannatta venytellä koivet, jottei venyvyys rajoita oikean poljinetäisyyden löytämistä ja lihasten asennon sekä voiman treenauksen kannalta. Voi jäädä treenifokusta etsiessä heikko lenkki lihaksista tai yksittäisen lihaksen asennon optimoinnista tunnistamatta. Jolloin ongelman järjestelmällinen korjaus on tuurista kiinni systemaattisen harjoituksen sijaan.