jviirret kirjoitti:Teemu Kalvas kirjoitti:
Onkohan kukaan mitannut esim. tuota erilaisten ohjausasentojen vaikutusta ilmanvastukseen? Pelkkä teoretisointi ilman mitään mittauspohjaa johtaa ilmanvastusasioissa helposti hakoteille.
Eikö tuo ole aika helppo kokeilla, jos on käytössä kapealla tangolla oleva pyörä. Lasket jotakin mäkeä muutaman kerran kädet tangolla ja perään niin että toinen käsi on tangolla ja toinen "kuvitteellisella" leveällä tangolla. Vertailet nopeuksia.
Jukka
Useampi lasku on välttämätöntä, mutta erojen saanti näkyviin luotettavasti voi törmätä samoihin vaikeuksiin kuin omissa rullauskokeiluissani Tapiolan mäissä ja tasaisilla. Toivottavasti teidän rullauksenne onnistuvat paremmin.
Simulaattorissa laskin mäkeä, 20 m korkea, 500 m pitkä, kosinikäyrän kyljen muotoinen (kulmasta 0 kulmaan pi), vierintävastuskerroin 5 promillea, ilmanvastuskerroin * otsapinta-ala = 0.40 m2 =IA, alkunopeus mäen päällä 10 m/s (36 km/h). Kokonaismassa 100 kg. Kiekkojen 'kehäpainot' 1kg +1.5 kg.
Aivan tyyneessä nopeus mäen alla oli 11.10 m/s. Kun muutettiin IA yhdellä prosentilla arvoon 0.404, niin nopeus mäen alla oli 11.04 m/s. Nopeus siis muuttui noin 0.5 %, kun IA muuttui 1 %.
Mutta kun tuulen nopeudeksi muutettiin +1 m/s, niin nopeus mäen alla oli 12.06 m/s, eli 10.8 % enempi.
Jos tehtiin vastatuulta 1 m/s, niin nopeus väheni arvoon 10.09 m/s, eli 9.0 % vähempi.
Tuulen nopeuden pitäisi olla uskomattoman vakioinen (esim. vakioisempi kuin 0.0 +-0.1 m/s), jotta edes usealla toistolla saisi näkyviin noin pienet (1 %) ilmanvastusalakerroinerot (IA:n erot). Tai sitten päättelyissäni tai ohjelmissani on virhe(itä). Oikeus virheisiin pidätetään
.
Urheilukilpailuissa tuulen nopeuden ylärajat ennätyskokeiluissa lienevät +- 2 m/s.
Lyhyesti ilman numeroita ja kaavoja: jos on pieniäkin ilmavirran eroja ajojen välillä tai ajoreitin eri osissa, niin on hyvin vaikea saada näkyviin ilmanvastuskerroinalan (IA:n) pieniä eroja. Höyhenen pitäisi leijailla lähes suoraan maahan kokeilujen aikana.