Nyt puhutaan vaikeista asioista. Hyvä lopputulos on hyvin monen muuttujan tulosta.
Sam paremmalla pyörällä ja Hollannin duo, voimakkaampana mutta huonommalla pyörällä, olivat melkein yhtä nopeita (toki Sam sen ratkaisevan verran nopeampi).
Yhtä paljon kuin tehot ja pyörät, tulokseen vaikuttaa se tosi asia, että Sam on käynyt harjoittelemassa 12 vuotta putkeen ja Hollantilaiset vain 2.
Pyörää on vaikea ajaa pomppuisella ja kapealla radalla, kuten BM.
Mitä tulee omiin tehoihin, jos jotain nyt sattuu kiinnostamaan. Tehot on päätelty minun syketiedoista, Ristreton tiedoista ja Dekran tarkasta profiilista (Damjan mittasi monta viikkoa putkeen vuonna 2010 rataa):
Omassa 200 metrin yrityksessä (sain kokeilla vain kerran, mittauspiste Dekran takasuoralla, ylämäessä):
-ajoin rataa n.25 min ympäri (mittauslaitteet eivät toimineet)
-kommunikaatio ongelma kun ei tiennyt pitääkö ajaa vai ei
-lopulta kiihdytin noin kierroksen <200 watilla, vauhtia noin 75 km/h.
-20 sekunttia 400 watilla (aloitin kiihdytyksen kurvissa, lievä vastatuuli)
-20 sekunttia 450 watilla (suoran alkuun, ylämäen alkuun.)
-38 sekunttia 530 watilla (yli nyppylän, mittauspisteelle, porttien jälkeen huippunopeus 96,7 km/h.)
keskinopeus 94,6 km/h. HUOM! arvot ulkomuistista, pyydän Damjanilta viimeisimmän analyysin.
Jos olisin tehnyt suorituksen etusuoralla, joka on yleisesti ottaen nopeampi, vauhti voi vaihdella esim.tunnin ajossa takasuoralla 77 km/h etusuoran 84 km/h, joten iso ero.
Etusuoralla olisin sprintannut huippunopeudeksi 103-105 km/h.
BattleMountaisissa, Ristretolla, samalla suorituksella, olisin päässyt teorissa muistaakseni 122-124 km/h.
Dekran ollessa maailmanlaajuisesti neutraalein ja paras ja turvallisin rata, pitäisi Whittingham & co. saada sinne ajamaan. Sam voisi päästä 200 m Varnalla 110 km/h, rikkoen toki Damjanin 107,2 km/h.
Me olemme Samin kanssa lähes identtiset ajajat. Sunnilleen saman mittaiset ja tehoiset. Sam on raskaampi, ehkä 70 kg (minä 63), mikä antaa Battle Mountaisissa hänelle etua potentiaalisen energian muodossa (mäen päältä tiputellessa).
Tunnin ajossa, mittausten mukaan, oma keskitehoni oli n. 215 wattia ja tuloksena siis 78,9 km/h. Pystyisin parhaana päivänä, hyvissä olosuhteissa, Ristretolla tuottamaan 230-240 wattia tunnille ja rikkomaan siis 80km/h rajapyykin. Tunninajossa oma terveys voi oikeasti olla vaarassa, sillä lämpötila kohoaa katteen sisällä huikeisiin lukemiin, ilmanvaihto on huono ja pyörän hallitseminen vaatii rautaista keskittymistä. Esimerkkejä on vuosien varrelta lukemattomista keskeytetyistä yrityksistä.
Vertailun vuoksi pystypyörällä minulta on mitattu anaerobisella kynnyksellä muistaakseni 270 wattia pari vuotta sitten. Anaerobisella kynnyksellä urheilija pystyy ajamaan maksimissaan 1,5 tuntia (yleinen näppituntuma.)
Maantiekisoissa, nykäyksissä ja vedoissa tehot voivat hetkellisesti nousta vähän yli 1000 wattiin, jota joutuu muutaman sekunnin pitämään yllä.)
Trainerilla Ristretollakin saan kevyesti yli 1000 wattia mittariin, mutta kuten esimerkki osoittaa tosi tilanteessa tuosta häipyy ainakin puolet pois. Samanlaiseen realiteettiin ovat törmänneet muutkin streamliner kuskit.
Anteeksi vähän hajanaisista ajatuksista 