jori kirjoitti:Minulla on periaate, että käytän aina renkaan valmistajan sallimaa ylintä painetta ja vähän päälle -myös autossa.
Paljos paat yli suosituksen? Mää olen viime aikoina laittanut esim. niin että jos suositus on vaikka 70psi niin laitan vaikka 73 ja loppusuhaus sitä jo sitten alentaa jonkin verran (siis kun ottaa pumpu poijes)
Autossa käytän etupyörissä rengasvalmistajan maksimipaineita plus suhahdus n. 0,2 bar ja takarenkaissa noin 5 % enemmän. Henkilöautossa 3,2 bar edessä ja 3,4. Pikkubussissa 4,7 edessä ja 4.9 takana. Pyörän renkaissa käytän samaa suhahdusmenetelmää. 4,5 bar renkaaseen laitan 4,7-5 bar. Nojanalle, ja varsinkin Ängeslevän Tapani, käyttivät ainakin aikaisemmin suurempiakin ylityksiä ilman ongelmia.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Minulla on conteissa vähintään 6, mielummin 6.5 . Suositus on 4.5-5 muistaakseni . Hyvin kestää ja rullaa.
Mun Kojakeissa suositus on 6.5 bar mutta 7 barilla olen ajanut, reissuun lähtiessä laitoin 7,5 bar ja sillä aion mennä jatkossakin, perstuntumalta paremmin rullaa ja alle 6 barin meno tahmenee, Schwalben kumeista tosin 1 bar/vk lähtee paineita ajaa tai ei niin viikottain saa pumpata.
Nojasyklismiä vuodesta 2010
"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Rengaspaineista
Mielenkiintoisen ristiriitaisia tuloksia. Velochimp-sivulla todetaan koeajojen perusteella, että rengaspaineilla on vain pieni vaikutus (7,2bar-5,8bar / 2%) "vierintävastukseen" ja käppyröissä näkyy jotain yli 10% ero tuolla välillä 
Noissa karkeissa aikaan perustuvissa testiajoissa saattaa olla piiloon jääneitä muuttujia, mutta toisaalta niissä on myös enemmän tosielämä-elementtiä kuin puhtaissa labratesteissä. Muutenkin tuo velochimpin teksti oli hieman hapuilevaa.
Kovaksi pumpattujen renkaiden pompotus ja tärinä todellisessa ajossa saattaisi selittää sen, miksei niillä pääse (aina) käyrän mukaisesti kovempaa. Mutta toisaalta täällä moni kommentoi, että baarin parin ero on ilmiselvä.
Itseasiassa lueskelin lisää ja löysin seuraavia kuvia:
Etenkin tuon Triathlonin teksti oli varsin mielenkiintoinen. Eli Liian korkealla paineella, kun tärinä alkaa siirtyä rakenteisiin/vanteisiin, tuo tärinä ikäänkuin nostaa pyörää/vannetta/kuskia (riippuen muista joustoista) ylös ja alas. Nämä pienet nostot ja laskut ovat kuin mini-mäkiä ajelisi sillä erotuksella, että "ylämäessä" saavutettu potentiaalienergia ei vapaudu eteenpäin vievänä voimana, joten jokainen tärähdys ja värähdys summautuu jatkuvaksi ylämäeksi. (Tietenkin pompahdus/värähdys hetkeksi kevittää renkaan kuormaa ja näin vähentää vierintävästusta, mutta tämä ei pitäisi olla merkittävää.)
Eli mitä epätasaisempi alusta sen matalammat paineet ovat käytännössä paremmat, koska värähdykset vaimenee heti renkaaseen. Jousituksella ja kivikovilla renkailla värähdykset vaimenee jousitukseen ja ylämäkiä nousee vain toivon mukaan kevyet renkaat, vanteet ja haarukat, jolloin paineella saavutettu matalampi vierintävastus saattaa olla merkittävämpi kuin värähtelyjen muodostama ylämäki.
Ihan kokemuspohjalta, kun rullaa tasaiselta osuudelta mukulakiville, niin vauhti tuntuu hidastuvan ihan selvästi 
Nyrkkisääntönä annettiinkin, että painetta renkaisiin niin paljon kuin voi, kuitenkin niin ettei värinä ala tuntua.
Jousituksesta
Päästäkseni mukavampaan ajoon ja testailemaan kovempia paineita pitänee tehdä se jousitus. Takajousituksen suhteen funtsin että jos ostan halvan jousitetun etuhaarukan niin tuosta alkuperäisestä etuhaarukasta saisi sitten ilmeisesti takahaarukan ja tuloksena olisi täysjousitus yhdellä iskulla. Mutta onko takajouston askartelussa luvassa ongelmia ketjun/vaihteiden/voimansiirron kanssa 
Pyöräreiteistä
Nyt kun ajokkiin on tuntuma ja tuli vähän tunnusteltua autoliikennettä kaksipyöräisen tasolta niin siirryn suosilla autojen sekaan. Eli alusta on nyt pääosin ok asfaltti, mutta kaivonkansia mukulakivillä ympäröityjä kiskoja jne kyllä osuu kohdalle. Autotiellä ei palloile jalankulkijoita, ei tarvi painella nappuloita liikennevalojen kohdilla jne. Ja yleensä autotiet on vähintään yhden auton levysiä, kun jalkakäytävät ei aina tunnu olevan edes yhden jalankulkijan levysiä
...eli jos karkeasti laskeskellen jokaisen 10cm matkalla jousittamattomaan ajokkiin+kuskiin kovaksi pumpatuilla renkailla kohdistuu 1mm korkuinen värähdys:
1m matkalla nousua kertyy 1cm
100m matkalla 1m, eli 100kg kuski+ajokki tarvii 1000N * 1m = 1000Nm työn.
Jos nopeutta on 25km/h, 100m ajamiseen menee 0,1/25 = 0,004h = 14,4s
Eli tarvittava teho on 1000Nm/14,4s = 69,4W 
..mulle tulee helposti laskuvirheitä, mutta näyttäs vierintävastus jäävän kakkoseksi.
Tulit melko nopeasti samaan tulokseen, kuin kaikki liikennepyöräilijät. Pyörän paikka on ajoradalla, mieluummin omaksi kaistakseen erotetulla osalla. Ajoradalla tarvitset ehdottomasti kirkkaan punaisen takavalon. Voit vaikka laittaa vilkkkuvan, niin varmasti ärsyttää huomaamaan myös päivällä.
Laskin tuon saman kuin sinä, vähän eri tyylillä. Tuo laskelma ei kuitenkaan pidä paikkaansa ilmakumirenkailla, sillä ne painuvat vähintään noin viisi milliä ja nielevät tuollaiset kohoumat lähes kokonaan *
Olet oikeassa, että siellä erittäin kovilla renkailla on olemassa myös vierintävastuksen kannalta liian kovia paineita. Pehmeä alusta, jopa helteen pehmentämä asfaltti aiheuttaa enemmän vastusta kovemmilla paineilla ja tuo pikkukuoppaisuus myös ne kuopat, joista tässä puhutaan ovat varsin matalia, eikä jousitus ehdi reagoida niihin. Epätasaisuuden menoa hillitsevä vaikutus johtuu mm. kuhmun jälkeen tulevan alamäen jyrkkyydestä. Painovoima kun saa fillarin putoamaan vain 9,81 m/s² kiihtyvyydellä. Tämä on ensimmäisten millien aikana pirun vähän ja tämän vähän pitäisi renkaan painuma hoitaa, ennen kuin painovoiman keräämä putoamisnopeus pääsee vaikuttamaan ja palauttamaan kuhmun takareunalla hypyssä sitoutunutta energiaa. 
5 m/s etenevä pyörä putoaa siis 0,5 x 9,81 x t². Puolen senttimetrin liikkumiseen menee noin tuhannesosasekunti. Nyppylän huipulta lähtien puolen sentin päässä on pudottu vasta 5 mikrometriä ja sadan millin päässäkin vasta noin kaksi milliä. Tällä perusteella sellaisen tienpinnan, joka koostuu sata milliä pitkistä ylämäistä, joita seuraa aina samanlainen alamäki, aiheuttama vierintävastus 5 m/s liikkuvalle pyörälle olisi sama, kuin neljän prosentin ylämäellä.
*Tämä siis pätee, kun rengas on täysin jäykkä. Ilmakumirengas kuitenkin painuu ja nielaiseen valtaosan tällaisesta kuhmusta. Kovimmillakin paineilla fillarin renkaan painuma on viiden millin luokkaa. Lisäksi renkaan pinnan kiihtyvyys harjanteen jälkeen on paljon suurempi, kuin yksi g. Renkaan kulutuspinnan yläpuolellahan on painetta rengaspaineen verran ja kiihdytettävää massaa vain renkaan pintarakenteen massa. Renkaan pinta ehtii siis painua epätasaisuuden takapintaan, omien rajoitustensa puitteissa, tuhansia kertoja jyrkemmin, eli vierintäenergiaa menetetään vain muutama milli harjanteen jälkeen. Toisaalta kohouman korkeus ei voi olla kovin suuri...
Hmm... erittäin monimutkaista. parempi siis kokeilla ajamalla, millä paineilla rullaa parhaiten.
Tuli tuossa mieleen, että kannattaisikohan kolmipyöriin asentaan apupyörä yhden renkaan eteen tai taakse n + puoli tärinäraitajakson päähän inline-luistinten tapaan. Muutenhan tärinäraita syö pirusti kulkuenergiaa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Hmm... erittäin monimutkaista. parempi siis kokeilla ajamalla, millä paineilla rullaa parhaiten.
Tuli tuossa mieleen, että kannattaisikohan kolmipyöriin asentaan apupyörä yhden renkaan eteen tai taakse n + puoli tärinäraitajakson päähän inline-luistinten tapaan. Muutenhan tärinäraita syö pirusti kulkuenergiaa.
Kuullostaa pätevältä, mutta eikös kuitenkin pidä paikkaansa, että rullaamisen sijaan kannattaisi havainnoida tärinää. Rullaaminenhan on helposti aika subjektiivinen kokemus ja pieni tuulenvire ja muutaman prosentin mäki saa varmaan persmittarin näyttämään plussaa tai miinusta ihan fiiliksen mukaan placebona.
Tärinä sen sijaan on välittömästi havainnoitavissa oleva suure. Jos pyörä liukuu kuin teflonkuula vesiliukumäessä niin vierintäenergiaa ei mene hukkaan. Jos taas pers pehmustamattomalla penkillä rekisteröi tärinää niin energiaa hukkuu taatusti pyörän liikuttamiseen ylös alas. Eikö (siis tärisee pelkkä pyörä, ellei pakaralihakset ole niin kireänä, ettei ukko jousta ) Epätasaisuudet tuntuisi kuitenkin olevan tuollaisten ideaalinyppylöiden sijaan railoja ja karkeutta asfaltissa, joista puuttuu tuo alamäki.
Mjoo.. Tuon optimipaineen päätteleminen on kieltämättä vähän kimuranttia.
Joo on kypärä, turvaliivi (joka ei nojakissa näy hyvin taakse), kallis takavalo (220 astetta, jota ei saa vilkkumaan 
), keulassa kirkas 6 ledinen 9V pariston päähän kiinnitettävä minitaskulamppu (kapea kulma). Vielä pitää hankkia peili(t) kypärään tai ajolaseihin, jos sellaiset hankin, ja heijastimia taakse (ehkä punainen kolmio) ja jonkinlainen töötti.
Tärinän aiheuttama lisä vierintävastukseen on nopeusriippuvainen osa vierintävastusta. Tärinähän riippuu mitä suurimmassa määrin nopeudesta, jolla ajetaan. Loppu ja todellakin valtaosa vierintävastuksesta on kumin ja tien välistä mikroliukumaa http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... kuma#p8253 ja kumin sisäistä kitkaa.
Tuosta voi katsoa, kuinka suurilla nopeuksilla nuo nopeudesta riippuvat ilmiöt vaikuttavat.
Sitten löytyi vielä ajoalustan vaikutuksesta jotain.
Vierintävastuksesta on ollut tälläkin foorumilla runsaasti keskustelua.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... stx#p26672
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Kiitos, Jori, hyvistä linkeistä. Kerrassaan mielenkiintoista!
Tänään 25km lenkki reilun 17km/h keskarilla. Pari pätkää jalkakäytävillä, pysähtelyä liikennevaloihin. Varpaat ja jalkaterät puutuvat/väsyvät enemmän kuin jalat. Lukkopolkimet ja kengät jo ehkä huomenna käsissä
Rissan kanssa oli ongelmia, mutta pikasäädöllä sain sen toimimaan joten kuten. Jopa vetopuolen ketju löysi tiensä paluuketjun kaveriksi pari kertaa. Möykkyyn ajaessa paluupuolen ketju vipottaa aika lailla jo eturatas-rissapyörä välillä. Jotain pitää kehitellä. Päkä putkea molemmin puolin rissaa hillitsemään värähtelyjä
Parannus päivässä: Pätkäsin 58cm leveän ohjaustangon päistä 6cm palat. Nyt ote ei ole ainakaan hartioita leveämpi enää. Etsiskelin foorumilta aamenta tangon leveyden suhteen mutta en löytänyt. Minkä levysiä tankoja tän tyylisissä pyörissä käytätte? Paljonko kaventaminen auttaa ohjattavuuteen ja noputeen?
joonas kirjoitti:Parannus päivässä: Pätkäsin 58cm leveän ohjaustangon päistä 6cm palat. Nyt ote ei ole ainakaan hartioita leveämpi enää. Etsiskelin foorumilta aamenta tangon leveyden suhteen mutta en löytänyt. Minkä levysiä tankoja tän tyylisissä pyörissä käytätte? Paljonko kaventaminen auttaa ohjattavuuteen ja noputeen?
Mitä leveämpi sen mukavempi ja mitä kapeampi sen nopeampi. Ei taida yhtä oikeaa vastausta olla. Itse ajelen kaiken levyisillä, riippuen ihan siitä missä tanko on. "hampsteri ohjaus" on hölmö leveällä tangolla ja "teräsmiestyyli" mahdoton kapealla. Higracerissa taitaa nyt olla kapein, arviolta 35cm. Muissa pyörissä on vakiotankoja, lasten tai aikuisten. Paljonko lie ovat leveitä...
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Minulla on tuommoinen http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... =75#p26192 n. 31 cm leveä kun tykkään tiukasta ajoasennosta, mieltymiskysymys... talvellla aavistuksen leveämpi olisi parempi mutta tuollakin on pärjätty. Ongelmana on paremminkin, että saa kaikki hallintalaitteet ym. härpäkkeet mahtumaan.
Vanhassa tangossa kulmat oli aavistuksen väärät ja se toi lisämotivaatiota uuden tangon tekoon.
Nojasyklismiä vuodesta 2010
"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Kapempi tanko tuntuisi minulla vakaammalta. Tai sitten tasapainon oppimiskäyrä hämää
Parannus päivässä: Eilen asentelin lukkopolkimet. Kaaduin sen yhden pakollisen kerran parvekkeella testaillessani Kengät on vähän tiukat 
mutta onneksi ajossa ei huomaa kun jalkaterä menee kantapäälle. Nyt ei puutunut enää varpaat. Kovempaakin varmaan mentiin mutta kevyt tuuli esti vertailua. Vauhti tuntuu hyytyvän viimeistään kun pääseen edessä2-takana7(isoin) rattaille.
Varmaan riittäisi aivan hyvin esim 9-vaihdetta. Kerran olen yrittänyt vaihtaa edessä isolle rattaalle, mutta meni ketjut solmuun rissapyörän kohdalla. Ihan hyvin oon pärjännyt 7 vaihteella.
Makuualustajousi on litistymään päin. Taas haaveilen takajouston tekemisestä, mutta työmäärä ja suoraan saaminen vähän hirvittää. Etujoustosta oon nyt ajatellu luopua kun ton rissakohdan kanssa on muutenki ongelmia. Voisin kokeilla tota normi käsin taivuteltavaa vesiputkea rissan tilalla.
Tuleeko takahaarukasta riittävän jäykkä jos, kuvan mukaan, vain leikkaan takakolmion taimmaiset putket ja hitsaan ne samansuuntaisesti alimmaisten putkien kanssa jonkin verran ylemmäs Vai miten tuota kannattaisi lähteä tekemään
...nyt en oikeen tajua tota ketjuputkea. Viritin siis 118cm palan tota 20mm jäykk (aikast väljää) putkea rissapyörän tilalle rissan akselin tuelle. Väljästi kiinni rautalangan pätkällä. Mutta eihän se ketju mene sinne putkeen nätisti kuin muutamilla vaihteilla Ketjun tarvitsema taittokulmahan muuttuu sen mukaan missä asennossa takavaihtajan rissa on ja mille rattaalle ketju menee edessä
Jos laitan edestä muun kuin keskimmäisen rattaan niin ketju joutuu ensin tekemään muuhun systeemiin nähden suht jyrkän mutkan päästäkseen putkeen sisälle ja sama toisessa päässä. Kun vaihde on edessä isolla niin on suht kankeaa pyörittää polkimia (takaperin kun kokeilee pyörittää). Keskimmäiselläkin rattaalla, jota siis pääasiassa käytän, vastusta on mielestäni selvästi rissapyörää enemmän 
Olisko jotain ajatuksia ideoita, ettei päivän parannuksesta tule pahannus