Nojapyöräfoorumi

Ei oo ketjut kolisseet mihinkään nyt parin päivän ajon aikana. Haarukkaputkessa siis edelleen suojatarra, muualla ei niinkään. Ketjunsuojaputkeahan tuossa ei ollutkaan muualla kuin vetopuolella heti ketjunohjainrullan jälkeen.

Mä en jaksa olla huolissani vaatteiden tarraamisesta ketjuun. Ajaessa käytän vaatteita jotka eivät lepata holtittomasti ympäriinsä, joten ei niissä oikein ole mitään mikä voisi jäädä kiinni. Joskus pystäriaikoina housujen lahkeet tahtoivat tarrata eturattaisiin kiinni mutta nojakilla sitä ongelmaa ei ole ollut eikä varsinkaan sen jälkeen kun siirryin käyttämään kapealahkeisia trikoita. En mä kyllä oikein edes näe miten se vaate voisi takertua ketjuun, ellei ole jotain liehukeharsoa.

ajarmala kirjoitti:

mika kirjoitti:

Ajaessa mietin että viime vuonna olin ainoa kinneristi Oulun alueella. Nyt meitä on kaksi. Kaikki lähti siitä että lopetti välittämästä mitä muut ajattelee. Massan mukana kun on niin helppo mennä. Tätä ajatusta kun pyöritteli niin siinä on aika suuri viisaus.
MikaR

Sama juttu täällä: ei mitään väliä, mitä muut ajattelee. Sitä kuitenkin kinneröinti vaatii - unohda muut ja se, mitä he ajattelevat. Ajan myötä he kyllä tottuvat ajatukseen, että aikuinen mies/nainen ajelee polkuautolla... Aikuiset saavat ahaa-elämyksen siitä, että kinneri todellakin on nopea. Nuoret taas ovat niin fiksuja, että he tajuavat ja peukuttavat ihmisvoimalla liikkuvan kulkuneuvon idean ihan tuosta vaan - ei tarvita mitään polttoaineita vaan pelkästään pastaa, papuja ja oliiveja... Ja ehkä vähän tomaattikastiketta.

Jatketaan filosofisella linjalla. Voisi jopa sanoa että kinnerien perimmäinen tarkoitus on saada älykkäät ihmiset hymyilemään.
MikaR

mika kirjoitti:

ajarmala kirjoitti:

mika kirjoitti:

Ajaessa mietin että viime vuonna olin ainoa kinneristi Oulun alueella. Nyt meitä on kaksi. Kaikki lähti siitä että lopetti välittämästä mitä muut ajattelee. Massan mukana kun on niin helppo mennä. Tätä ajatusta kun pyöritteli niin siinä on aika suuri viisaus.
MikaR

Sama juttu täällä: ei mitään väliä, mitä muut ajattelee. Sitä kuitenkin kinneröinti vaatii - unohda muut ja se, mitä he ajattelevat. Ajan myötä he kyllä tottuvat ajatukseen, että aikuinen mies/nainen ajelee polkuautolla... Aikuiset saavat ahaa-elämyksen siitä, että kinneri todellakin on nopea. Nuoret taas ovat niin fiksuja, että he tajuavat ja peukuttavat ihmisvoimalla liikkuvan kulkuneuvon idean ihan tuosta vaan - ei tarvita mitään polttoaineita vaan pelkästään pastaa, papuja ja oliiveja... Ja ehkä vähän tomaattikastiketta.

Jatketaan filosofisella linjalla. Voisi jopa sanoa että kinnerien perimmäinen tarkoitus on saada älykkäät ihmiset hymyilemään.
MikaR

Mikä on se riitti, rituaali, jossa tuosta peukuttavasta nuoresta tulee primitiivireaktiosta kärsivä aikuinen?

PW kirjoitti:

mika kirjoitti:

ajarmala kirjoitti:

mika kirjoitti:

Ajaessa mietin että viime vuonna olin ainoa kinneristi Oulun alueella. Nyt meitä on kaksi. Kaikki lähti siitä että lopetti välittämästä mitä muut ajattelee. Massan mukana kun on niin helppo mennä. Tätä ajatusta kun pyöritteli niin siinä on aika suuri viisaus.
MikaR

Sama juttu täällä: ei mitään väliä, mitä muut ajattelee. Sitä kuitenkin kinneröinti vaatii - unohda muut ja se, mitä he ajattelevat. Ajan myötä he kyllä tottuvat ajatukseen, että aikuinen mies/nainen ajelee polkuautolla... Aikuiset saavat ahaa-elämyksen siitä, että kinneri todellakin on nopea. Nuoret taas ovat niin fiksuja, että he tajuavat ja peukuttavat ihmisvoimalla liikkuvan kulkuneuvon idean ihan tuosta vaan - ei tarvita mitään polttoaineita vaan pelkästään pastaa, papuja ja oliiveja... Ja ehkä vähän tomaattikastiketta.

Jatketaan filosofisella linjalla. Voisi jopa sanoa että kinnerien perimmäinen tarkoitus on saada älykkäät ihmiset hymyilemään.
MikaR

Mikä on se riitti, rituaali, jossa tuosta peukuttavasta nuoresta tulee primitiivireaktiosta kärsivä aikuinen?

mitä vähemmän ihminen elää rakentamalla rakennettua, abstraktia, älyllisesti valvottua elämää ja mitä enemmän hän antautuu hetken vietäväksi, sitä joutavammaksi muuttuu tekopyhä touhuaminen »näön vuoksi», kerskaileva mutta sisältä ontto onni, halu muiden tuomitsemiseen ja kiinnostus siihen tuomitseeko joku minut.
MikaR

mika kirjoitti:

PW kirjoitti:

mika kirjoitti:

ajarmala kirjoitti:

mika kirjoitti:

Ajaessa mietin että viime vuonna olin ainoa kinneristi Oulun alueella. Nyt meitä on kaksi. Kaikki lähti siitä että lopetti välittämästä mitä muut ajattelee. Massan mukana kun on niin helppo mennä. Tätä ajatusta kun pyöritteli niin siinä on aika suuri viisaus.
MikaR

Sama juttu täällä: ei mitään väliä, mitä muut ajattelee. Sitä kuitenkin kinneröinti vaatii - unohda muut ja se, mitä he ajattelevat. Ajan myötä he kyllä tottuvat ajatukseen, että aikuinen mies/nainen ajelee polkuautolla... Aikuiset saavat ahaa-elämyksen siitä, että kinneri todellakin on nopea. Nuoret taas ovat niin fiksuja, että he tajuavat ja peukuttavat ihmisvoimalla liikkuvan kulkuneuvon idean ihan tuosta vaan - ei tarvita mitään polttoaineita vaan pelkästään pastaa, papuja ja oliiveja... Ja ehkä vähän tomaattikastiketta.

Jatketaan filosofisella linjalla. Voisi jopa sanoa että kinnerien perimmäinen tarkoitus on saada älykkäät ihmiset hymyilemään.
MikaR

Mikä on se riitti, rituaali, jossa tuosta peukuttavasta nuoresta tulee primitiivireaktiosta kärsivä aikuinen?

mitä vähemmän ihminen elää rakentamalla rakennettua, abstraktia, älyllisesti valvottua elämää ja mitä enemmän hän antautuu hetken vietäväksi, sitä joutavammaksi muuttuu tekopyhä touhuaminen »näön vuoksi», kerskaileva mutta sisältä ontto onni, halu muiden tuomitsemiseen ja kiinnostus siihen tuomitseeko joku minut.
MikaR

Primitiivireaktio on puolustatutumista maailmankuvaa järkyttäviä tapahtumia vastaan. Nuorella maailmankuva on koko ajan joustavasti muokkautuvassa tilassa, mutta jossain vaiheessa jäykistyy paikoilleen. Tämän jälkeen "ennen näkemättömät" asiat lakkaavat olemasta kiinnostavia, vaan päinvastoin muuttuvat järkyttäviksi. Nehän osoittavat valmiiksi kuvitellun maailmanmallin vajavaiseksi –pakottavat sitä muuttamaan ja siksi pelottavia tuottaessaan ajatuksen: Älä tule rikkomaan minun selkeitä kuvioita käyttäytymällä ennakoimattomasti.
Tuossa allekirjoituksessani lisää tästä aiheesta siltä ajalta, kun Sakari oli hetkeksi unohtanut olla nuori. ----V
–Sittemmin ei ole enää tällaista Sakarille sattunut.

Olen jo aikaa lopettanut välittämästä muiden reaktioista. En voi niihin vaikuttaa ja ne ovat heidän ongelmansa, ei minun. Tosin narsistista puoltani hivelee kyllä kaikki peukutukset ja kuvaukset sekä polkemisen palauttama six-pack jonka viimeksi näin teini-iässä. Ihminen tuntuu olevan perso kehuille. Syyllinen.

Eikä minulla ole mitään autoja vastaan, kunhan eivät aja päälle. Yhteiskunta tuntuu nimittäin pyörivän autorahoitteisesti. Ihmisen arvo mitataan minkälaisella autolla ajat, ei se ole kulkuneuvo. Kaikki liikenevä raha käytetään autoon ja onneksi sitä verotetaan ankarasti ja sillä rahalla rakennetaan tiet ja turvataan palvelut. Me sitten loisimme kun muut maksavat. Mikä sen mukavampaa.

Yllättäen 2016 trendeissä näkyy jo auton merkityksen väheneminen. Uudelle sukupolvelle se ei ole enää niin tärkeä ja he arvostavat muitakin asioita. Ehkä se uusi "status symboli" on kännykkä?
http://www.kpcb.com/blog/2016-internet-trends-report
(Sivun 152 nurkilla)

Oulussa oli muuten ennätysvuosi joukkoliikenteessä eli jotakin tapahtuu.

MikaR

Mitenköhän maailma muuttuu, kun Intia on asettanut tavoitteeksi fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen maan liikenteessä vuoteen 2030 mennessä? Miten käy pyhän leh, auton staussymboliarvon ja miten väliin iskevät sähkökinneririksat ym. kinnerit?

Ei jeesus mä aloin ihan tosissani miettiä että miten mä nyt kovaa ajoin eilen kun keskinopeus oli 24,2kmh kahen sadan lenkillä, että eihän toi nyt mikään huippu keskinopeus edes ole vaikka onhan se kova mulle. Oli pakko palata vuosi sitten ajettuun samaiseen lenkkiin (tai osaan siitä, koska reitti oli keskeltä sama mutta tällä kertaa ajoin Oripäähän).

Viime toukokuussa ajettu kaksipyöräisellä:

-matka 200,5km
-ajoaika 9h 14min
-keskinopeus 21,7kmh
-maksiminopeus 60,6kmh

Eilen:

-matka 202km
-ajoaika n. 8h 20min
-keskinopeus 24,2kmh
-maksiminopeus 57,3kmh

Öö eli joo...ollaanhan sitä sit vähän kovempaa menty .

Kova on kyyti ja kehitys Mites se siippa pyssyy tuossa vauhissa?

Ei pysy eikä takuulla jaksa. Sillä on jääny ajot aika vähille ja mä sille siitä sanoin että kannattaisi ajaa vähän useammin vaikkei mitään himolenkkejä vetäiskään, kun haluaisi osallistua Ratareiteen. No eihän sielläkään oo mikään pakko tosissaan ajaa, voihan sitä hissukseenkin mennä ja tehdä kaikkea muutakin siellä, mutta kuitenkin pitäisi jaksaa ajaa sinne ja takas.

Sillon ku mennään yhdessä ajelulle niin nopeudet pysyvät maltillisina. Hyvä tuo on kuitenkin sprinttaamaan, välillä pistää menemään niin ettei meinaa ite perässä pysyä. Pitkän matkan kestoa vaan ei taida olla, ainakaan vielä.

Miehet...

vaaka kirjoitti:

Miehet...

Häh, mites miehet nyt liittyvät tähän, sori putosin kärryiltä ?

Premnas kirjoitti: "Hyvä tuo on kuitenkin sprinttaamaan, välillä pistää menemään niin ettei meinaa ite perässä pysyä. Pitkän matkan kestoa vaan ei taida olla, ainakaan vielä".

Kielioppinatsit maikat lukiossa uhittelivat, että niin iso virhe on väärään asiaan viittaaminen, että ei kirjoituksista mene läpi, jos viittaa muuhun kuin viimeiseen sanaan tai lauseeseen, jos lause on kokonaisuus.

Viimeisenä oli tuo lausepari, joten lällällää kielioppinatsit virheellisestä viittauksestani. Puolustuksekseni yhdistin noiden lauseiden sisällön härskisti mielessäni Logiikalla mies spurttaa liian nopeasti, eikä kestä hetkeäkään. Niin aina. Olikse sullekin kivaa, juoksen karkuun

No nyt ei kuitenkaan olla yo-kirjoituksissa onneksi .

Ennätykset näköjään paukkuvat edelleen. Joskus aiemmin pääsin hirveellä kiireellä ajamalla työmatkan juuri hiukan alle 15 minuutin. Tänään vetäisin matkan 13min 36s . Tosta on kyllä vaikeaa enää tiristää aikaa pois koska alkumatkan joutuu ajamaan keskusta-alueella ja muutenkin matkan varrella risteyksiä.