Renkaat

[Wacky]

Tätä pystyy tekemään ilman työkaluja kohtuullisesti jos kiekon saa irti. Laitat vaan sen makaamaan kyljelleen ja astut vanteen reunalle sopivassa kohtaa. Tämä ei toki toimi jos kiekko ei lepää keskeltä ja renkaan yhdestä kohtaa lattiaa vasten.
Eli sijoita sukeltava kohta lattian puolelle ja astu vantteelle sen kohdalla. Vanteelle astiminen on tässä se pointti, jos astut renkaan päälle se ei väännä rengasta vanteeseen nähden.
Jos kiekko vaurioituu ihmisen painosta vanteella se kiekko ei olisi ollut riittävän kestävä että sillä olisi voinut ajaa turvallisesti joten älä murehdi että kiekko menisi rikki tästä.

[Härski]

Mä en lähtisi omien paperinohuiden hiilikuituvanteiden päälle talsimaan!

Pihdeillävääntelykikka kuulosti hyvälle ja siitä Eskolle kiitokset. Siten tehtynä ei vanteeseen tule pistekuormia.

[janx]

"Alhaiset rengaspaineet voivat olla avain nopeuteen, huippuluokan laboratoriossa tehdyt mittaukset paljastavat"

Monelle pyöräilyharrastajalle tuttu Youtube-kanava GCN Tech on ottanut tuoreella videollaan käsittelyyn rengaspaineet ja niiden vaikutuksen renkaan rullaavuuteen. Videolla esitetään melko kova väite, että jopa kokeneet pyöräilijät asettavat rengaspaineet usein väärin.

Juontaja Oliver Bridgewood aloittaa videon kertomalla kuullensa Pirelli-rengasvalmistajan insinööreiltä, että halpa rengas oikealla rengaspaineella käytettynä on nopeampi kuin kallis rengas väärillä rengaspaineilla. Saadakseen tukea väitteen taakse – tai vastavuoroisesti kumotakseen sen – hän suuntaa huippuluokan mittauslaboratorioon Silverstonessa.

Laboratorioon on hankittu uusi testipenkki, joka laitetaan videolla heti hyötykäyttöön. Hienostuneella mittaustekniikalla varustettu penkki mittaa ajajan tuottaman tehon jopa 100 hertsin taajuudella sekä takarenkaalle välittyvän tehon. Tämän avulla järjestelmä pystyy mittamaan pyörän hyötysuhteen ja sen, miten muutokset, kuten rengasmalli -tai paineet, vaikuttavat siihen.

Videolla mitataan erilaisten renkaiden toimintaa eri alustoilla ja rengaspaineilla ja tarkastellaan näiden muuttujien vaikutusta hyötysuhteeseen.

Testiin valittiin nopeaksi mielletty ja hitaampi rengas. Molemmilla ajettiin hyväpintaista asfalttia ja epätasaista mukulakiveä mallintavilla alustoilla laskien rengaspainetta aina 1 baarin kerrallaan. Jokaisesta käytetystä rengaspaineesta mitattiin sitä vastaava tehohäviö ja siten hyötysuhde. Nopeus pidettiin vakiona 35 kilometriä tunnissa.

Tulokset yllättävät, etenkin epätasaisen mukulakivialustan osalta. Sekä nopea että hidas rengas tuottivat suurimmat tehohäviöt korkeimmilla mitatuilla rengaspaineilla – tässä tapauksessa 4 baarilla. Kun rengaspaineita laskettiin 2 baariin, mikä on maantie- ja gravel-pyöräilyssä lähes ennenkuulumattoman alhainen lukema, tehohäviöt yllättäen pienenivät.

Tulokset saavat Bridgewoodin pohtimaan, voisiko rengaspaineiden laskeminen epätasaisilla etapeilla olla eduksi niin pitkään, kun vanteille läpilyönneiltä vältytään.

Omaan polkupyörään sopivien rengaspaineiden etsintää voi helpottaa netistä löytyvien laskurien avulla. Videolla mainitaan Silca-valmistajan rengaspainelaskuri, joka antaa seikkaperäisten tietojen täyttämisen jälkeen tuloksen sähköpostiin. Kokeneemmatkin pyöräilijät voivat käyttää laskureita nähdäkseen, kuinka lähellä käytetyt rengaspaineet ovat tietokoneen arvioihin nähden.

Videolla mainittu rengaspainelaskuri: https://silca.cc/pages/pro-tire-pressure-calculator
https://tekniikanmaailma.fi/alhaiset-re ... ljastavat/

Rengaspaineet.JPG (76.75 KiB) Katsottu 7262 kertaa

[jori]

Hyvä mittaus tuo, mutta älkää ottako sitä totuutena. Aina pitää muistaa, että mittaus mittaa vain mittausjärjestelmän mukaista tapausta, eikä näennäisestä vastaavuudesta todellisen tilanteen kanssa voi koskaan olla varma.

Tuossa ongelmia aiheuttaa mukulakivenkuvauskuhmujen pituus ja niiden pituuden vaihtelemattomuus, sekä vain takapyörän mittaaminen. Etupyörä on kiinni jäykässä, mutta myös omalla tavallaan joustavassa pukissa. Nämä molemmat tuottavat tuolle systeemille ominaisvärähtelytaajuuksia, joita ei esiinny oikeassa ajelussa mukulakivellä, myös etupyörän rullatessa samaa alustaa.

Jokainen meistä on havainnut tuon vastuksen rajun kasvun nimismiehenkiharaisella soratiellä, tai tärinäraidan päällä ajellessaan. Tuollaisen tasavälisen kiharan tuottama lisävastus on erittäin vahvasti riippuvainen nopeudesta. Ja saavuttaa maksimi vastuksen vasta kun värähtely on ehtinyt kerätä amplitudia useista (kymmenistä) pompuista peräkkäin.

Todellisella mukulakivellä ajaessa ajosuunta kivien yli vaihtelee, kuten myös kivien koot, joten resonanssitilaan ei päädytä niin helposti kuin tällaisessa mittausjärjestelyssä.

On aivan selvä, että tuollaisen resonanssitilan vastuslukemat ovat suuria ja niitä voi välttää pienentämällä rengaspaineita. En kuitenkaan usko, että tuollaiseen resonanssitilaan todellisella mukulakivellä joudutaan läheskään noin helposti kuin tuossa mittauslaitteessa. Varsinkin etupyörän rullaaminen samalla pinnalla jäykän kiinnityspukin sijaan muuttaa tuota tilannetta merkittävästi.

Taas tilanne on se, mikä niin usein tieteellisissä havainnoissa. Kuvitellaan löytyneen jotain ainutlaatuista ja ennen kuulumatonta maailman toiminnasta, mutta onkin löytynyt vain mittausjärjestelyn puutteita. Jos tuo mukulakivellä ajon vastukset aidosti olisivat tuon mittauksen mukaiset, olisimme jo tietoisia siitä sillä kilpapyöräilijät käyttäisivät lussukumipaineita mukulakivikisoissa. Eivät kuitenkaan käytä.

[Polkumies]

huippuluokan laboratoriossa

Harva kuitenkaan pyöräilee siellä

Ajaisivatko ammattilaiset leveämmillä renkailla, jos se olisi mahdollista? Käsittääkseni UCI:n säännöt rajoittavat myös renkaan leveyttä.

[Härski]

Tämäkin tutkimus olisi olisi huomattavasti laadukkaampi kun tutkimuksen tekisi kaverit kenellä on (maalais) järki tallella, eikä oltaisi eletty koko ikää siellä tietokone/ laboratoriomaailmassa.

Hitosti lähemmäs oikeita tuloksia pääsisi, kun vaikkapa hinaisi fillaria autolla oikealla alustalla ja loisi vain tuuletoman ympäristön siihen pyörän ympärille.

Mua ei yllätä yhtään että matalat rengaspaineet rullaa epätasaisella paremmin. Ihan selväähän se on koska silloin eteenpäin oleva liike-energia ei kuole .."törmäyksiin" niin paljoa ja muutu pystysuuntaiseksi liikkeeksi, vaan syö terävimmät iskut pois.

Tasan samasta syystä maastossa käytetään paksuja matalapaineis3mpia renkaita. Toki parempi kantavuus on myös osatekijä pehmeällä alustalla.

[Vilijami]

Nopeus pidettiin vakiona 35 kilometriä tunnissa.

Onko tässä jotain tarkoitushakuisuutta? Kuka ajaa mukulakivellä nuin lujaa? Ja yleensäkkään enimmäkseen?

[Polkumies]

Onko tässä jotain tarkoitushakuisuutta? Kuka ajaa mukulakivellä nuin lujaa? Ja yleensäkkään enimmäkseen?

GCN on maantiepyöräilykanava. Kyllä kovat maantiepyöräilijät ajavat tuollaisia vauhteja.

[Nojanalle]

Tänään tein kokeen , normaalisti minun 50-559 Marathon plus tourissa on 4.5 bar paineet . Valmistaja suosittaa painealuetta 2-----5 bar . Tänään lenkillä kun olin , paineet oli 3.5 bar . Ainaskin raskaampi polkea , ei juuri täristänyt . Mutta asfaltilla, kun tekee jyrkää kaarrosta rengas alkaa lievästi sortaan .
Taidan pysyä niissä paineissa joita tähänkin asti niissä pitänyt . 5 bar on liian kova minun ajo reiteillä .

[Wacky]

Tänään tein kokeen , normaalisti minun 50-559 Marathon plus tourissa on 4.5 bar paineet . Valmistaja suosittaa painealuetta 2-----5 bar . Tänään lenkillä kun olin , paineet oli 3.5 bar . Ainaskin raskaampi polkea , ei juuri täristänyt . Mutta asfaltilla, kun tekee jyrkää kaarosta rengas alkaa lievästi sortaan .
Taidan pysyä niissä paineissa joita tähänkin asti niissä pitänyt . 5 bar on liian kova minun ajo reiteillä .

Noiden testien tuloksiin vaikuttaa reilusti kuskin paino ja noi kaverit on sellaisia ajokoiria. Meillä isommilla kavereilla saa olla painetta vähän enemmän.