Nojapyöräfoorumi

TMS kirjoitti:

ABC:n ukkokerhossa
niin on sukkula ollut puheena useamminkin. Sukkula menee kuulemma saakelin kovaa...

Noo, täällä on pari mäkeä tässä lähellä keskustaa, ylöspäin ne on taas vastaavasti hitaampia... Mutta tosi on, että kinnerillä ei tartte olla kuin joku naurettava 1 % alamäki, niin siinä kiihtyy polkemalla yli viidenkympin helposti: jos vauhti on vaikka 15 m/s, niin mäki auttaa 150 W teholla ja jos siihen vielä polkee itse toisen mokoman päälle, niin kyllä kinneri hyvin kulkee sellaisella 300 watilla.

TMS kirjoitti:

mutta en minäkäään ole missään tarkoituksella käynyt mäkeä laskemassa. Joskus olisi hienoa rikkoa se satanen, pitäisi vaan löytää sovelias paikka. Ei missään ihan pikkuteillä voi tommosia vauhteja ajaa vaikka mäki tarpeeksi suuri olisikin.

Pitää olla suora, jyrkkä ja hyväpintainen tie. Ne ovat aika harvassa. Nojakilla aikoinaan lenkeillä vertailin lähiseudun mäkiä ja hyviä teitä ovat Pyölintie, Nurmijärventie ja erityisesti Vesikansantie. En ole kuitenkaan uskaltanut lähteä laskettelemaan noita vielä kinnerillä - taitaa jäädä ensi kesään.

Vesikansantiellä olen rullannut nojakilla 65 km/h huiput: siinä on 70 m alamäki, joka koostuu kolmesta osasta 25 m + 30 m + 15 m, joiden välillä on lyhyet loivemmat osuudet. Huippunopeus tulee tuon 30 m pudotuksen jälkeen - se on 9 % alamäkeä. Mutta jos oikein muistan, niin siinä kohdassa taisi juuri olla joku töyssy asfaltissa eli ei ainakaan pintaa tutkimatta kannata lähteä sitä laskemaan kylmiltään. Jos ottaisi polkemalla hyvän alkuvauhdin tuolla 25 m alkuosalla (vaikka 20 m/s) ja antaisi sen jälkeen 30 m mäen hoitaa hommat, niin...

Ja jollei mäki anna tulosta, niin pistää silmään tuohon ison yli ysin ja polkee, jolla 100 kadenssilla kulkee jo 91 km/h. Mutta tämä pitää varmaan jättää ensi kesään.

Kävinpä vihdoin maanantaina 22.10. ajelemassa rullauskokeet Milan SL:lla, kun oli kuiva ja mukava ilta. Paikkana oli valitettavan vilkasliikenteinen Asemantie Nummelassa. Jalkakäytävällä tien vieressä jalankulkijat varmaan ihmettelivät kovasti, kun vetelin edestakaisin tietä pitkin vaihtevilla nopeuksilla ja joskus ihan pysähdyksiin asti... Muuten paikka on kyllä mukava rullauskokeisiin, koska siinä on hyvät kääntöpaikat molemmissa päissä: pohjoisessa on Pisteen kiertoliittymä ja etelässä taas kolme sivutien risteystä, joissa kaikista pääsee tien vieressä kulkevalta klv:ltä hyvin kääntymään takaisinpäin. Lisäksi molemmista suunnista on lievää alamäkeä, jolloin on helppo kiihdyttää suurempiinkin alkunopeuksiin. Rullauskohdan alku pohjoisesta päin näyttää tältä (kesällä siis):
http://maps.google.fi/maps?q=Asemantie, ... 23.37,,0,0

Rullauskokeiden ajankohta oli klo 17.45 - 18.45 ma 22.10.2012, jolloin oli jo hämärää/pimeää. Tuuli oli lähes tyyni, lämpötila 3,9 astetta, keli kuiva, Asemantien asfalttipinta tuntui hyvin karheaksi kuluneelta koviksi pumpatuilla renkailla. Renkaat edessä 2x Continental Grand Prix 28-406 ja takana 1x Continental Grand Prix 28-559, painetta 7-8 bar. Milan SL ajovarusteineen 32 kg, kuski varusteineen 70,6 kg.

Ajelin valitsemani runsaan 200 m pätkän molempiin suuntiin useita kertoja erilaisilla alkunopeuksilla rullaten (55, 50, 40, 30, 25 km/h). Tämä pätkä on lievää ylämäkeä pohjoisen suuntaan, joten alle 25 km/h alkunopeudella vauhti loppui kesken, muuten olisi kyllä kannattanut ajaa vieläkin hitaammalla nopeudella kuin 25 km/h. Mäen takia paikka ei ole täysin optimaalinen, mutta kyllä siitä tulokset saa ulos.

Matematiikka paljastaa gps-loggerin datasta siis Milan SL:lle seuraavaa:

• vierintäkitkakerroin 0,0053
• ilmanvastuskerroin 0,055 m2
• muotokerroin 0,136 (olettaen, että otsapinta-ala on 0,41 m2)
• tien kaltevuus 0,4 %
• tuuli 0,25 m/s

Eli kun Räderwerk kertoo vebbisivuillaan mitanneensa tuulitunnelissa ilmanvastuskertoimen arvoksi 0,0311 m2, niin käytännön olosuhteissa siihen ei aivan päässyt. Pitäisiköhän vaatia rahat takaisin?

Panenpa tähän vertailun vuoksi 4.12.2011 TMS:n Stradallaan täällä Nummelassa, mutta eri tiellä, ajamat tulokset:

• vierintäkitkakerroin 0,0043 (taisi olla Kojakeilla)
• ilmanvastuskerroin 0,136 m2

On niissä kinnereissä melkoisia eroja. Tuo ilmanvastuero tarkoittaa karkeasti siis sitä että jos Stradalla ajaa 40 km/h niin Milan kulkee samalla teholla 50 km/h. Suurinpiirtein sama hyppäys siis kuin jostain (sporttisesta) kattamattomasta nojakista Stradaan...

Tuo muotokerroin on tosa milanissa uskomattoman pieni, ei oo pelkkää "näyttää nätiltä" suunnittelua. Ja onhan se pieni...

Jukka

Panenpa tämän nyt tänne kinnerifoorumille, koska se sivuaa kinneröintiäkin...

Pitkästä aikaa, n. 2,5 kk:n päästä, päätinkin lähteä lenkille nojakilla enkä kinnerillä, jolla olen ajanut elokuun lopusta lähtien. Syynä tähän oli se, että en halua kurata kinneriä nyt, kun autoissa on jo nastarenkaat, jotka jauhavat tiet kuraisiksi. Siksi nojakki, koska voin kantaa sen halutessani kylpyhuoneeseen, jossa voimme suihkutella yhdessä

Nojakilla ajaminen tuntui näin äkkiseltään aika pelottavalta. Sillähän voi milloin tahansa kaatua kyljelleen, koska siinä on vain kaksi pyörää. Tämä aiheuttaa suuren loukkaantumisriskin ajoneuvon kuljettajalle. Lisäksi: nojakilla ajamien tuntuu kovasti kylmältä, vaikka lämpötila oli peräti jopa 5,2 astetta - vaikka käytin umpikenkiä kaksilla sukilla, niin silti varpaat jäätyivät 65 minuutin lenkillä. Tällä kelillä kinneriä olisi hyvin voinut ajaa sandaaleissa, shorsit jalassa ja lyhythihainen paita päällä.

Mutta silti, oli aika hauskaa päästä tasapainoilemaan kaksipyöräisellä nojakilla: tasapaino täytyykin hakea ohjaamalla! Aika vänkää! Se luo kivaa jännitystä ajamiseen ja antaa mukavaa hallinnan tuntua ajoon, kun huomaakin, että pysyykin pystyssä. Hip!

Heitin syyskauden standardilenkin: 28,5 km Nummelan ympäristössä. Nojakilla se meni 26,15 km/h keskarilla, kun taas viime viikon pikkupakkasissa kinnerillä keskarit vaihtelivat 33 - 34 km/h välillä. Kinnerillä oli mukavampi ajella, kun ei tule kylmä, mutta nojakilla se oli jännempää tasapainoilun takia.

Huomasin myös, että olen vähän poispilaantunut kinneröinnistä: nojakillakaan ei viitsi ajaa pyöräteitä vaan huomaa vetävävänsä kinnerilenkkien mukaisesti ajoradalla autojen seassa ja jos niitä ei ole, niin sitten reteesti keskellä kaistaa.

ajarmala kirjoitti:

Nojakilla ajaminen tuntui näin äkkiseltään aika pelottavalta. Sillähän voi milloin tahansa kaatua kyljelleen, koska siinä on vain kaksi pyörää. Tämä aiheuttaa suuren loukkaantumisriskin ajoneuvon kuljettajalle. Lisäksi: nojakilla ajamien tuntuu kovasti kylmältä, vaikka lämpötila oli peräti jopa 5,2 astetta - vaikka käytin umpikenkiä kaksilla sukilla, niin silti varpaat jäätyivät 65 minuutin lenkillä. Tällä kelillä kinneriä olisi hyvin voinut ajaa sandaaleissa, shorsit jalassa ja lyhythihainen paita päällä.

Oma kokekemus vuokrasession jälkeen oli, että jo parin viiikon kinneröinnin jälkeen kaksipyöräiseen hyppääminen tuntui ihan oudolta, tasapainoaisti vaati muutaman satametriä, että tottui mutta vaikka se pyörä kulki mihin piti turhia vaappumatta niin kuskilla oli hutera tunne. Nyt oisi kinneri juuri parhaimmillaan, taivaalta tulee ikävän kylmää vettä ja jos ei tule niin on kumminkin semmoista kostean kylmää että saa miettiä pukeutumista, äsken virittelin talvipäällisiä kenkiin

Tuommoinen 2-3kk kuljin tuolla omavalmisteella töihin toissa syksynä ja hyvin samantyyppisiä kokemuksia. Itse siirryin kinneristä pystypyörään ja kun sellaisella olin kuitenkin työpaikalla ajellut niin tasapainoilu ei tuntunut miltään. Ajoviima, sade ja kylmyys sensijaan tuntui ja joutui paljon tarkemmin miettimään mitä päälle laittaa.
Hiljaisuus ja sosiaalisuus sitten tuli taas mukaan työmatkoille, kinnerin sisämelu oli melkoinen eikä sieltä pystynyt oikein keskustelemaan kanssa pyöräilijöiden kans.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Tuo muotokerroin on tosa milanissa uskomattoman pieni, ei oo pelkkää "näyttää nätiltä" suunnittelua. Ja onhan se pieni...Jukka

Hip! 21.5. sain uuden nopeusennätyksen Milanilla: heitin keskipitkän lenkin NUmmelasta Haimooseen ja palasin sieltä takaisin Vt25:ttä pitkin. Siinä on ennen Siippoota ja 120 tietä tuntuva mäki. Se on yli kilometrin pituinen ja korkeuseroa on n. 55 m eli jyrkkyys on vajaat 5 %. No, heitin vapaalle, nojasin taaksepäin ja rullailin mäen alas. Oli lähellä, että olisi ruvennut oikeasti hirvittämään, kun keli oli sivutuulinen, mutta keskellä kaistaa pysyi kyllä oikein hyvin.

Mukana oli tietenkin gps-loggeri, joka paljasti sitten kotona tietsikalle salansa. Huippunopeus mäessä nousi arvoon 23,1 m/s eli suomeksi siis 83,16 km/h ja tämä vauhti vieläpä pysyi muutaman sekunnin ajan (loggeri tallettaa sijaintinsa ja nopeutensa joka sekunti). Väkersin mäestä graafin:

Ja taas tämäkin mäki tuli vastaa ihan hakematta eli kyllä niitä vaan ennen pitkää tulee, kun vaan heittää tarpeeksi lenkkiä.

Graafistasi näkyy, että jos olisit ottanut alkuvauhtia, olisi loppunopeus ollut suurempi. Kiihtyvyys pieneni vasta mäen loivennuttua. Ilmanvastus ei vielä rajoittanut huippunopeutta. Kun rohkeutta kertyy lisää, voit käydä ottamassa huippunopeuden uusiksi.

Ei viitsis pilata hyvää tulosta mutta olen pikkasen polkemalla auttamalla ajanut omalla lowracerilla 75+ km/h semmosessa suht lyhkäsessä 6% laskulla alkavassa alamäessä. Ei ollu edes aero tai levykiekkoja alla. Rullaamalla sama laite meni viime kesänä 20 km/h lähtönopeudesta samassa mäessä 55 km/h noin keskimäärin, tuplalevykiekoilla ainakin.

On se silti aika haipakkaa, tuossakin mäessä on 80:n rajoitus ja vasta viime syksynä laittoivat päällysteen kuntoon, tuo 75+ tuli ajettua sillä vanhalla reikäsellä pinnalla.

mhelander kirjoitti:

Ei viitsis pilata hyvää tulosta mutta olen pikkasen polkemalla auttamalla ajanut omalla lowracerilla 75+ km/h semmosessa suht lyhkäsessä 6% laskulla alkavassa alamäessä.

Erinomaista ja vielä Pohjanmaalla, jossa 6 %:n mäet lienevät harvinaisuuksia! Minulla taas on lähtökohtana se, että aivan loivia jyrkemmissä alamäissä ei poljeta, koska se on feikkiä Mäille pitää antaa mahdollisuus, eikä pilata niiden panosta polkemalla. Alamäet masentuvat siitä, jos niille ei anneta niiden ansaitsemaa mahdollisuutta näyttää puhtinsa. Eikö?

Ei vaiskaan, kaivetaanpa taas rakastamani matematiikka esille: mitä suuremmilla nopeuksilla liikutaan, sitä vähemmän polkemisella on vaikutusta. Minä pystyn tuottamaan pitkässä poljennassa luokkaa 150 W ja lyhyessä runttauksessa ehkä 450 W. Jos alkunopeus on vaikka 8 m/s ja poljen kymmenen sekuntia 450 W teholla, nousee 100 kg:n painoisen kappaleen liike-energia teoriassa 3200 joulesta 7700 jouleen ja nopeus 12,4 metriin sekunnissa eli muutoksen huomaa kyllä (4,4 m/s). Jos taas nopeus on 22 m/s (24200 J) ja polkee saman 10 s (24200 J -> 28700 J), niin nopeus nousee 23,96 m/s:iin eli 1,96 m/s. Se on paljon vähemmän muutosta kuin 4,4 m/s.

Mutta varmaan toiset jaksaa polkea suuremmallakin kuin 450 W teholla, jolloin vaikutus on parempi. Muuten, se mäki sysäsi minua ja kinneriäni 1,3 km:n matkan n. 1000 W teholla: 5 % alamäki ja nopeus 20 m/s = 1 m/s alaspäin ja massa 100 kg ja g 10 eli P/m oli luokkaa 10 W/kg.

ajarmala kirjoitti:

Minulla taas on lähtökohtana se, että aivan loivia jyrkemmissä alamäissä ei poljeta, koska se on feikkiä Mäille pitää antaa mahdollisuus, eikä pilata niiden panosta polkemalla. Alamäet masentuvat siitä, jos niille ei anneta niiden ansaitsemaa mahdollisuutta näyttää puhtinsa. Eikö?

Oikeassa olet. Luontoa pitää kunnioittaa, niin sekin kunnioittaa sinua. Olemalla kohtelias alamäelle saat varmasti saman kohteliaisuuden takaisin, kun sama mäki myöhemmin toimii ylämäen tärkeässä virassa.

ajarmala kirjoitti:

Jos alkunopeus on vaikka 8 m/s ja poljen...

Jaa, kappas. Käyräsi asteikko ei alkanutkaan nollasta.

On ollut puhetta huippunopeuksista kinnerillä alamäissä, mutta nyt tuuppasi uusia keskinopausennätyksiä. En malta olla kertomatta...

8.6. ajelin Nummela - Veikkola, Lapinkylä, Siuntio, Virkkala, Lohja ja takaisin Nummelaan, joka on minulle aika pitkä 77,5 km lenkki ja nousua 441 m Garminin mukaan. Se meni kuitenkin 2h 6min ajoaikana eli vajaat 37 km/h nopeudella. Tosin pidin siinä pari taukoa: Siuntion jälkeen omenamehua, suklaata ja pähkinöitä ja Lohjalla toki kävin OpusK:ssa nauttimassa virvokkeita.

Ja nyt maanantaina: 39,1 km vihtiläistä murtomaata 59:19 eli ennätykseksi tuli jo mukava 39,55 km/h. Nousua kuitenkin vain 167 m. Tosin täytyy tunnustaa, että tässä poljin alamäkiäkin, mitä en yleensä ole tehnyt.

Moikka

Olen uusi tällä foorumilla ja nyt olisi hakusessa velomobiili, joten rohkenen kirjoittaa tähän viestiketjuun.

Aluksi hieman tietoja allekirjoittaneesta. Ikää on kertynyt 47-vuotta, pituutta 177 cm, paino yritetään pitää alle 70 kg:ssa, exseam noin 111 cm. Eli tällainen keski-ikäinen kukkakeppi. Pyöräillyt olen koko ikäni enemmän tai vähemmän, nyt pari vuotta aktiivisemmin hankittuani kunnon maantiepyörän, EN kilpaile. Kilometrejä kertyy kesäaikaan 900-1000 km/kk, talvella ehkä noin kolmannes tästä. Työmatkat pyöräilen "tietysti" ympärivuoden. Syyt velomobiilin hankintaan ovat perinteiset; ajoasento, sääsuoja, vauhti, ulkonäkö, mainostamisen mahdollisuus ...

Kävin viime perjantaina 14.6.Tammisaaressa Velocraftissa koeajamassa tuliterät Quest XS- ja Strada-mallit sekä käytetyn Mango-mallin.

Quest XS osoittautui minulle liian pieneksi. Kulkuaukko on todella paljon pienempi kuin Stradassa ja Mangossa, oli vaikea mennä sisään ja ulos (harjoitus auttaa tässä tietysti). Mahduin kuitenkin sisään, oli todella "tyköistuva", hartiat nojasivat tukevasti sivutoppauksiin. Poljinkeskiön sai tarpeeksi eteen/kauas, mutta polvet osuivat yläkatteeseen. Tähän auttaisi ehkä lyhyemmät poljinkammet. Kääntösäde / ketteryys oli selvästi huonompi kuin Stradalla ja Mangolla.

Strada ja Mango tuntuivat Quest XS:n jälkeen mukavan väljiltä, oli helppo mennä sisään ja ulos. Polvet eivät myöskään tietenkään osuneet yläkatteeseen. Ajo-ominaisuudet olivat molemmissa hyvät, en huomannut mukavuudessa eroja näiden välillä. Testi lenkit olivat hirveän lyhyitä,1-2 km / ajokerta. Ajoin kaikki mallit kahteen kertaan vuorotellen. Sisätilojen viimeistely oli Stradassa mielestäni hieman parempi, tämä voi tietysti johtua siitä, että Starda oli uusi ja Mango käytetty.

Nyt pitäisi valita joko Strada Carbon tai Mango Sport Red Edition. Varustelussa tai hinnassa ei ole suurta eroa. Teen tilaukset Pieteriltä Velocraft.fi:stä.

Ajattelin kysyä kommenttejä täältä, kokeneemmilta käyttäjiltä. Tiedän, että molemmat ovat ns.hyviä ja valinta on pitkälti makuasia, mutta ajattelin kuitenkin laittaa tänne nämä kysymykset:
Jos olisit nyt ostamassa Stradaa tai Mangoa, kumman ottaisit ? Miksi ?
Jos saisit muuttaa velomobiilisi varustelua, mitä muuttaisit ?

Kiitokset vastauksista jo etukäteen.

Hyvää Juhannusta kaikille

T.Timo

P.S. Pieterin kanssa asioiminen Velocraftissa oli todella helppoa ja mukavaa.

Stradaa en ole ajanut mutta sen hyväpuoli on 26 tuumainen takarengas eli huonolla asfaltilla rullaa paremmin, toisaalta Mangossa ei tarvitse pitää varakumeja kuin yhtä kokoa mukana. Jos varusteet on vastaavat ja hinta sama niin vaikea valinta.

Jos omani olisin ostanut uutena niin tupla etuvalot ja vetokoukun olisin ruksannut ja tietysti dynamon millä ei tarvitse muistella milloin tuli akut ladattua.

Mikä lie Mangon ja Stradan ero tavaratiloissa, oma valinta saattaisi kallistua sen perusteella, sporttiinkin kuukauden kamat mahtuu mutta olisi kivempi jos isompina nyssäköinä ne saisi pakattua.