HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

[jori]

Toimiva linkki
http://www.ratebeer.com

[PW]

Taitaa tulla pitkä lenkki jokatapauksessa Lowride Helsingissä

[vaaka]

Laiskana en linkitttänyt sori, Petri, voipa käydä niin ,että jos jokaisessa noistakin puhumattakaan lukemattomista muista, voi lenkki "jatkua" seuraavan päivän puolella, vai miten ne Seinähullut 7 veljestä lauloikaan, Tarzanin väsytti kolme leijonaa? Tuttu henkilökunnan mukaan jokaisen paikan kanta-asiakas sanoi, että täällä on noin 1500 puljulla anniskeluluvat. Hups. Muutenhan ei mitään hätää, mutta kun minuakin on samalla tittelillä kutsuttu, ai ooksämäjuonutvielämitään?

[vaaka]

Pari kiloa painaa penkki ilman pikalinkkuja ja muovautuvan vaahtomuovin palan sekä läskin maastopyörän ulkorenkaan palan kera. Eli siinä muodossa, millä tuota olen suhannu viime ajat. Kun kerran oli ylemmän penkin pikalinkun mutteri ja prikka lentänyt matkalle, otin toisenkin pois ja poistin penkin sekä marssin paikalliseen surkean ylihintaiseen rautakauppaan ostelemaan protoiluvälineitä.

Neljä 90 asteen kulmarautaa tarttui mukaan. Mokomissa enemmistö 5 mm reikiä ja pikalinkut ovat 6 millisiä ja porani avain kateissa, kun pidikelenkki on murtunut grr. En päässyt kokeilemaan onneani isomman reiän poraamisen kanssa. Kaikessa rehellisyydessä epäilen onnistuvuutta sittenkin. Ehkä pikalinkulla pyörään kiinnittäen voisi tuurilla poraus onnistuakin. Jos terä ei olisi surkeaksi kulunut. Voi... Ei metalliviilaakaan. Joten uusi ostosreissu edessä ennen kuin mitään voi tehdä optimoinnnin suhteen. Nou hätä kun optimoimatonkin versio voi olla rittävä. Ensin pitää ajaa ja kokeilla, eihän sitä muuten voi tehdä informaoituja päätelmiä.

Laitoin kulmaraudat pyörään ja pysyivät päälle istuessa paikallaan. Ilman minkään laittamista kulmaratojen päälle, kantapää maassa tasapainoillen toisen jalan varpaat maassa ollen sain pyörän pystyyn, joten ei riitä liikenteessä täyteen ajattelemattomuuteen tasapainoilun suhteen, jos en laita kulmarautojen päälle mitään. Silti pääsin ehkä 4-5 astetta pystympään kuin tehtaan penkin kanssa. Oletan, että lukkopolkimessa toista jalkaa pitäen voin pitää maassa kantapäätä toisessa jalassa pitäen pyörän melko pystyssä. Sehän tarkoittanee automaattisesti lukossa olevan jalan puolelle kaatumista

Sen verran pieniä ovat peffan alapuoliset kulmapalat, että oletan kovuuden ja paineen yhdistelmän tekevän pian kipeää ja mahdollisesti haittaavan veren kiertoa ja liiskaavaan hermoja. Siksi en haaveile pelkän tyynyn käytöstä, vaan aion laittaa pari valmiina ollut sopivankokoista puun palaa kiinni istuimeksi, kunhan haen pupaloille prikkoja ja muttereita sekä poran avaimen huomenna. Puun palat ovat lähes yhtä isot yhdessä kuin alkuperäinen penkki istuinosaltaan ja olen kahden vaiheilla siitä, että laitanko palat nojaamaan toisiinsa, vai jätänkö tuuletuskanavan väliin. Palat painavat 313 g ja yhdessä niiden pinta-ala saattaisi ainakin lyhyessä reissussa riittää mukvauuteen. Joten en vielä murehdi pehmusteista, kun Lowridesä Rreipas oikein huomautti eturenkaani kaipaavan lisää ilmaa. Ajoin 3 baria liian pienillä paineilla kisankin grr ja nyt pumppasin puoli baria alle renkaan kyljen merkintöjen molemman pään ja ajossa ihme kyllä tuntui yllättävän pehmeältä kyyti tänään tehdaspenkillä. Tehdaspenkillä eteen liukumisen ongelman tuntien, suuntasin kulmapalat edessä nouseviksi, jolloin reisi ja vaatteet roikkuessaan eivät toivottavasti osu ohjaustankoon rajoittaen ja hidastaen ohjausta.

Ylemmän penkin pikalinkun kohdalla pienemmät kulmapalat nousevat paljon ylemmäs kuin pyörän runkoputki. Suhteellisesti ottaen, eli muutaman sentin. Ei edes tuntunut lyhyessä nojauksessa pahalta. Pitkän päälle ja töyssyissä tilanne muuttuu varmasti kidutukseksi. Lisäksi jotain 5-8 cm lapaluiden alimman osan alle selkää vasten jäävät kulmapalat jättävät sen verran paljon painoa ylävartalosta päähän vipuvarren päähän tyhjän päälle roikkumaan, että tuntui venyttävän paikallaan istuen ristiselkääkin. Puhumattakaan muista vaaroista, joten gramman viilaus ei onnistu varmaan jättämällä muun pinta-alan ja pehmusteen lisäyksen lisäyksen väliin. Ei ollut tarkoitustakaan, mutta tuli ihme houkutuksia, kun pyörä tuntui ihmeen kevyeltä ja helpotla käsitellä, kun pari kiloa pyörän noin korkeimmasta kohdasta painopisteeltään jäi puuttumaan. Ei paha. Tuplana etua, jos selviää vähällä matskulla selän ja niskana tukena. Jos en käännä päätä alas seisonnan asennosta, silmät osoittavat niin paljon taivaalle, etten näe silmät alas kääntämällä eteen, joten lihasvoimalla piti kääntää niskasta pää alas eteen näkemiseksi. Tarkoittaa pakollista niskatukea. Lupaa melkoisen nojaavaa asentoa, tasapainoiluharjoitteita ja aerodynaamisuuden parantumista.

Saa nähdä, riittääkö alkuperäinen pyörän vakaus ja istumakorkeuden lievä putoaminen pitämään geometriasta johtuvan vakauden kurissa ja pyörän helppona ajaa kaikilla nopeuksilla, kuten tehdaspenkillä. Pelkään ylämäkien suoran viivan pidon kyvyn ylläpitoa pienissä vauhdeissa. Sopeutumisen edetessä ja lämpöjen noustessa, olen lyhyemmillä reissuilla ollut muakvasti reilusti yli kympin vauhdissa useimmissa mäissä ylös, jos päätän käyttää tehoja ja tehojensyöttökyky nousee koko ajan. Siksi n huolestu vielä, jos vain vakaus hieman kärsisi pieneissä vauhdeissa. Suret nopeudet pelottavat enemmän, kun aeroedut nostavat nopeutta ja painon pudotus myös lisää tehoreserviä, jota tulee käytettyä varmasti tiseni tuntien.

Heräsi mielenkiintoinen mahdollisuus, jota en ollut etukäteen keksinyt mahdollisuudeksikaan. Mitä jos laitan vain pehmustetta kulmarautoihin ja tarakasta pystyyn tapin, jonka päässä on niskatuki ja en lisää muuta ollenkaan painon minimoimiseksi. Paitsi runkoputkeen pehmusteen tietysti. Pitäisi painoa kurissa kummasti. Tuuletus olisi aika maksimissa selälle, mutta selkärangan takana puolelta matkalta tai vähän yli on runkoputki tukena, joten ainakaan siltä osalta ei selän alusta petä pitkässä juoksussakaan. Jos kulmapalat pitävät ja jos eivät pidä, olen kumminkin liemessä, eli en murehdi vielä tuota.

Saattaisi pudota lähes puolitoista kiloa massaa ja talutuksen kannalta ainakin pyörä meni mukavan kevyeksi käsitellä ja ohjata sekä kantamisessa tuli iloa hommaan, kun raahaan joka kerran pyörää kellariin ja ylös rappusia. Silloin tuokin painoero vaikuttaa, kun käsi on kipeä. On niin kivan tuntuinen ero, että on ihan pakko kokeilla lähes minimiä istuimessa plus pehmusteissa Alkuperäinen idea selkänojan tekemisestä torsoni levyiseksi jäi nyt taka-alalle, koska tämä tie pitää tutkia ensin. Jos tykkään tästä tiestä, kevennetty pyörän kantaminen yksinään saattaa ajaa takakatteen aeroetujen yli. Eikä ole sanottua, etten jonkinlaista takakatetta tekisikin tai laiskana lyön vain jonkun säkin tarakalle hehe. Jos jään tähän suunnittelemattomaan versioon kevyemmällä pyörällä kuin kuvittelin mahdolliseksi tehdä tästä pyörästä, kiihtyvyys ja mäkien nousu helpottuu ja pysähtyminen sekä valoissa seisonta lähtöineen helpottuu, joten täällä jatkuva stop and go liikenne rassaa vähemmän jalkojen lihaksia.

Kun peffa päätynee useamman sentin alemmas ja nojaan enemmän taakse, aerodynamiikan pitäisi parantua myös, joten joko sästänen vomia samassa nopeudessa tai voin entisellä tehon tuotolla kulkea kovempaa ja olen hieman enemmän pois tuulesta, voitto. Jos ergonomian saa siedettäväksi melko gheton ja kivuliaan kidutuspenkin näköinen superminimaalinen "penkki" runkoputkeen paljolti luottaen nojauspisteenä jää hyvin mahdollisesti pysyväksi, jos niskatuen tekemisen jälkeen pystyn ajamaan mukavasti turvallisuutta rajaamatta. Eli voin käännellä päätä huoletta tai hoitaa peilein homman kotiin. Oikeassa hanskassa on jo peukalon hangassa peili ja jos ergonomia toimii, saatan viritellä kypärään vasemmalle eteen peilin. Aero parantuu silläkin verrattuna tankoon ohjaustangossa nykyversiossa.

Ainoa ongelmani tällä hetkellä on niskatuen virittely ja mahdollinen runkoputken selkää tukevan jatkeen teko. Kulmapaloissa on reiät valmiina, joihin voi kiinnittää palkkeja, kuten jo omistamaani puurimaa tai alumiininen neliöpalkki. Molemmat nostavat ylävartaloa ylös rajaten aerodynaamisia etuja, mutta en pidä sitä pahana asiana, automaattisesti ennen ajamista, kun oletan tukemattoman ylävartalon taakse roikkumisen tuovan vaikka mitä terveyshaittoja, jos ei selkäranka ehkä katkeakaan. Niskalihasten luulisi kramppaavan pian ilman erillisen tuen tekemistä.

[jori]

Ennakkoluulotonta kokeilua.
Kuva olis kiva.

[vaaka]

Pystyykö tälle sivustolle lähettämään talteen kuvan suoraan, jottei tarvitse taistella tiedostoja poistavien tiedostonjakosaittien kanssa? Ja onko jotain ylärajakokoa tiedostokoolle?

Yön aikana jalostui idea saman muotoutuvan vaahtomuovin käytöstä runkoputkelle nostamaan selkää lähemmäs samaa tasoa kuin ylempi kulmarautapari. Ostin jo eilen kiinnitysliinat ja ideana on kiinnittää joko puulistaa tai luultavimmin painavampi ja työläämpi neliöputki alumiinista ylempiin kulmarautoihin. Uudempi idea tosiaan on selän jättäminen aluksi ylemmän kulmarautaparin plus vaahtomuovipehmikkeen varaan ja sitten tyhjän päälle niskatukea vasten. Miten ja mistä materiaalista toteutan niskatuen, on vielä hakusessa. Lähinnä kiinnitys tarakkaan on auki. Hitsaus ei välineiden puutteesta johtuen onnistu.

Ensimmäinen idean poikainen on pyörälaukuista tuttu lukko putken päähän ja lukitus keskimmäiseen tarakan poikkitankoon ja se putki sojoittaa eteen ylös. Toinen putki etummaisesta poikkiputkesta taakse kallistettuna kohti ekaa putkea tukemaan. Valmis a pala olisi kiva. Rautakaupassa oli 90 asteen mutkan metallipaloja sisustukseen joillain kapeilla reiillä, joita en tarkastellut tarkemmin ja niistä voisi saada helpon avun kiinnitykseen tai ainakin tukevuuteen niskatuelle sekä ehkä yläselän tueksi. Ehkä niistä saisi aikaan jotain. Tuo virittely mahdollistaisi lycrakatteen tekemisen taakse saman tien.

Suunnitelma elää ja voi muuttua, jos rautakaupasta löytyy välineitä tai ideoita.

[jori]

Pystyykö tälle sivustolle lähettämään talteen kuvan suoraan, jottei tarvitse taistella tiedostoja poistavien tiedostonjakosaittien kanssa? Ja onko jotain ylärajakokoa tiedostokoolle?

Muualta linkitetyistä kuvista onkin ollut haittaa, kun ovat linkit kuolleet ja vanhat viestit muuttuneet näin kelvottomiksi lukea. Siksi on suositeltavaa, että ainakin ne viestit, jotka välttämättä vaativat kuvan tuekseen (DIY-projektit) olisivat foorumilla, eikä muilla kuvapalvelimilla.
Liitetiedoston ylärajakoko taitaa olla 1 MB ja kuvakoko voi olla kai 1200 x 1200. Kuvat kannattaa kuitenkin pienentää n. 800, tai enintään tuhat leveiksi, niin näkyvät mobiililaitteissakin (ja minulla kotona) ilman panorointia.

Kuvat ladaatan foorumille kirjoitustilan alapuolelta löytyvän "Liitetiedostot" välilehden kautta. "Valitse tiedosto" nappulan kautta.
Kuvan saa haluamaansa paikkaan painamalla tämän jälkeen "Lisää tiedosto" ja viemällä sitten kursosi haluamaansa kuvan paikkaan ja painamalla "Näytä viestin yhteydessä". Tässä vaiheessa kuvaan voi myös lisätä kommentin.

[vaaka]

Kokeillaan kännykästä kännykän kameran tuotoksen läpi menoa. No ei mene, netti tahmii ja tulee ilmoitus, että sivu ei ole tavoitettavissa. Yritän huomenna uudestaan. Vika tulee, kun lisään liitetiedoston.

Unet kutsuvat, en ehdi tapella kuvankäsittelyohjelman kanssa. Ongelmia tuli, kun kumpikaan pikalinkku ei pitänyt niillä kireyksillä, joita uskallan käyttää. Piti veistellä puupalikka emäputken ja istuimen väliin toisin kuin kuvassa. Nippusiteellä lisäpalikka kiinni rungon ylätakaputkeen. Taisi olla kaksi nippusidettä itse asiassa. Kiinnitin kaksi 20x40 puulistan palaa selän kulmarautoihin. Väsy ja pelko käden kestosta pysäytti projektin kesken. Minulla on sahattuna pala selkälistojen ja rungon väliin liiallista taakse nojausta välttämään. Samoin niskatuen runko, joka ruuvataan selkälistoihin. Pehmusteet päälle vasta kun kypärä päässä etsin ajoasennon. Määrä selviää vasta siten. Tarra vaahtomuovissa ei pitänyt liimaltaan, joten nippusiteellä on vaahtomuovia runkoputkessa. Samaa kai selkämykseen ruuvien päälle samalla kiinnityksellä. Jos ei toimi, 0,9 mm teräksistä sidontalankaa varasuunnitelmana. Jos ei satu, huomenna pitäisi olla valmis. Ongelmana ehkä kalusteruuvien käsin vääntö puuhun. Latailen akkumonitoimilaitetta porailu mielessä, mutta en ole varma, riittääkö terän pituus.

[vaaka]

Kuva pienennetty, jos 607 kilon versio tulisi läpi. Ainakaan ei kaatunut liitteen käyttöön otossa, kuten eilen.

Mietin jonkin kitkaa lisäävän aineen lisäystä rungon ja kulmapalojen väliin, mutta kun ei sellaista ollut, tein mekaanisen ratkaisun rajoittamalla puulistoilla istuimen eteen niiausta ja selkänojan super paljon taakse nojausta. Silloin ylemmät kulmaraudat ilman pehmusteita pureutuivat selkään, kun ei ole niskatuen runkoa ja niskatukea plus kypärää kokekeiltu. Selkä on runkoa vasten niin takana, että kulmapalojen ja selkänojalistojen päädyt ovat niin korkealla ja jyrkässä kulmassa selkää vasten, että ikävältä tuntuu. Toisaalta katson melko pystyssä ylös taivaalle ilman kaikkia suunniteltuja osia. Ja selkä on liian kaarella. Jos este liian taakse makaamiselle epäonnistuu jostain syystä, voin laittaa penkille pehmusteen, jolloin kulmat loivenevat tai voin laittaa rungolle korokkeen. Pelivaraa löytyy.

[jori]

Mietipä, josko konttorituolimainen selkänojalevy tukisi riittävästi, varsinkin jos se tuetaan hihnoilla, kuten tässä.
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 12&#p45903

[vaaka]

Levy selälle ei ole eka vaihtoehto, koska tuuletus on parempi runkoa ja paria 40 mm leveää puulistaa käyttämällä. Painon rajaus ei ole ykkösjuttu levyn välttelyssä. Ergonomia on ja jos pelkkä runkoputken pehmustus ei riitä, sitten pitää miettiä runkoa leveämpää, mutta silti kapeaa levyä. Kapeus tuuletuksesta johtuen. Lokarit on ja yritän helliä pyörää ajamalla vain kuivalla niin paljon kuin mahdollista. Lakkausta ei tarvitse miettiä ennen kestäväksi toteamista.

Homma on ongelmista huolimatta edistynyt jo pehmustusten valitsemisen ja kokeilun vaiheeseen. En usko tarvitsevani selkänojalevyä. Huomasin, että selkää painaa enemmän runkoputki, kun nostaa molemmat jalat polkimille ja muotoutuva vaahtomuovi lyttäytyy liikaa pehmustaen aivan liian vähän. Kun kaupasta saa ongelmia kuraa olevien roskien muodossa, mikä sössii suunnitelmia ja hidasti työtä, tatti kasvoi otsaan ja nippusiteiden määrä kasvoi ruuvien vähentyessä. Kuka ihme tekee samasta laatikosta otettuja uppokantakalusteruuveja samankokoisena eri kuusiokulmakoolla? Pienin avain pyörän monitoimihuoltosetissä pyöritti toista ruuvia ja pyöri tyhjää toisessa. Ei sitten ruuvattu selkänojan listoja yhteen niskatuen rungolla grr. Joten nippuside niskatuen ja selkämyksen listojen ympäri vaakana ja toinen päälle pystyssä.

Vaahtomuovin luovuttaja Clas Ohlsonin iso niskatuki sisältää taittuvaa muovia kohtuullisesti lukittuvin nivelin ja kasvatin niskatuen kokoa kiertämällä muovin listojen ja niskatuen rungon ympäri ja vaahtomuovin päälle. Kypärä lähtee mukaan seuraavaan kellarireissuun. Samoin wanhaa vessan solumuovimattoa, joka on valitettavasti kovettunut ja pelkään 4x kerroksen plus vaahtomuohin olevan riittämätön pehmusteeksi. Jos riittää, en tiedä, säästinkö juurikaan painoa ja miten käy nojakulmalle, kun epäilen katsekulman taivaalle tulevan nyt enimmäkseen niskan taittumisesta taakse, ei kropasta. Kun laitoin jälleen nippusiteellä tarakan ja selkämyslustojen väliin korokepalan samasta listamatskusta, pikavilkaisulla pelkään makuuni liian pystyä asentoa kropalle. Kun käytin nippusidettä, homma on äkkiä purettu ja nyt 40 mm leveä koroke on käännettävissä joko 20 mm korkeudelle, mikä pudottaa kulmaa penkissä reilusti ja ilman koroketta pelkään selän paineettomuutta poistuvan. Nyt ilman rungon pehmustetta selkä nojaa miellyttävästi jopa pehmustamattomaan selkämyslistapariin. Ruuvit välttölistalla toistaiseksi, jotta saisin valmiiksi ja ajoa alle säätöjen kokeilemiseksi. Huonojen kokemusten jälkeen saattaa liima ajaa ruuvien ohi lopullisen asennon lukitsemisessa.

Lisäkuvia en ottanut tässä välissä. Otan seuraavalla kierroksella murkinan jälkeen.

Projektia hidasti huonojen työkalujen aiheuttamat ongelmat. Olen pyrkinyt käyttämään mahdollisimman paljon jo omistamaani krääsää. Sentin vaneripalija istuimeksi, wanhaa veskin mattoa ja nippusiteitä, kun kaupan ruuvit nikottelevat puuhun poratuita reiistä huolimatta . Nippusiteisiin menin, kun ruuvilla ei saanut pitävää otetta selkämyslistoista niskatuen rungon läpi. Pah. Ongelmia en halua muistella ja korostaa ja selvisin uuden puulistan ja prikkojen, asennusruuvien sekä lukittuvien mutterien ostolla. Kun noidenkin kanssa painiminen ei aina mennyt kuin elokuvissa, korjaavan pelastavan enkelin mukaan voi nimetä penkin. Olkoon siis nippusidepenkki Kun istuin projektin ongelmien määrästä päätellen laukeaa alle, nimen voi vaihtaa säpälepenkiksi hehe. Siinä toinen syy lopullisen nojakulman etsimisen lisäksi niskatuen lopullisen version tekenättömyydelle ja kiinnittämättömyydellle hihi

Vielä ei tarvinnut heittää hohtimia kaivoon niskatuen suhteen, joten Ohlsonin niskatuen mikrokuituisen kankaan täytteeksi ei tarvitse kierrättää vanhaa takasisuria. Siihenkin kikkaan voi joutua tukeutumaan. Yksi herännyt idea niskatuen koon kasvattamiseksi on tuoda listaa tarakan takaosasta istuimen selkänojan huipun yli päätä tai kypärää vasten. Silloin saa tuunattua pään asennon samalla, kun tekee rungon takakatteelle yläosalta ainakin.

Jos pyörä on ajettava jollain nojakulmalla ja kestää ajoa, pitää miettiä nimeämistä kierrätyspyöräksi, kun olen kolmas omistaja ja olen dumpannut siihen ties mitä kierrätyskrääsää

[vaaka]

Kuvat eivät näy kännykässäni tuosta ketjusta tänne linkitettynä, eikä jokainen kuva näy alkuperäisessä ketjussakaan.

Olisi minulla grammanviilausunelma ja helppouden perikuva puhallettava retkipenkki. Jossain muualla kuin, missä luulin sen sijaitsevan. Siinä on kaksi lenkkiä helppoa sitomista varten ja kokoa voi muuttaa valtavasti, joten ensiversioon ja tuunaukseen pääsisi helposti. Pitää jossain vaiheessa tutkia toinen paikka, mihin epäilen tyynyn joutuneen. Tyyny on kevyt, joten siitä olisi niin istuimelle kuin rungollekin pehmuste niskan lisäksi. Jos rahaa käyttämällä haluaa helpottaa rakentamista ja karsia painoa, olisi aika ideaali.

Pitää surffata, jos löytyisi ostopaikasta lisää puhallettavia retkityynyjä ja tuotetietoja. Voi olla risky uv valon ja tällien siedon kanssa painoisellanikin, puhumattakaan niistä, jotka eivät ole neuvolapunnituksessa. Palaan linkein asiaan, jos löytyy. Ulkomuistin hämärissä on lupaus jonkinmoisesta UV siedosta, mutta ei ole sen tarkempaa tietoa tai varmuutta muistikuvan oikeellisuudesta.

[vaaka]

Heräsi epäilys niskan retkotuksesta taakse ja istuimen nojakulmasta johtumattomasta nenä pystyssä ajelusta. Tiedän omistavani todella liikkuvan niskan. Kurkkasin ottamaani kuvaa pyörästäni ja nojakulma ylemmässä runkoputkessa ei ole kovin alhainen. Silmämääräisesti muistista selkänoja oli pelottavan pystyssä viime käyntikerralla, kun tappelun lopuksi katselin pää sumeana nälästä ja väsymyksestä. Taitaa niskatuki vaatia rajua korotusta ja selkänoja pudotusta rajusti noin rinnakkaiseksi ylemmän runkoputken kanssa. Ajan toki nykyversion 40 mm korotuspalikan kanssa, joka nostaa alkupuolen sijainnin johdosta selkämyksen yläpäätä reilusti enemmän ja nojakulmaa tylysti ei niin aerodynaamiseksi.

Mukavuuden lisäykseksi tämä kuumana käyvä hikisäkki kiinnostaa tutkia ilmastoidulla penkillä suorituskykymuutoksien suhteen. Jos en käy kuumana ja hikoile eläimenä, kroppa voi tykätä ja juomaa ei ehkä tarvitse raahata yhtä paljon kuin ennen. Tuollaista etua en älynnytkään himoita suorituskyvyn parantumisen mahdollisuuden ja kevyemmän kuorman osalta aiemmin. Sitä isompi mielenkiinto on järjestää tuuletus. Jos kuumalla säällä koneellisen ilman vaihdon ollessa vitsin tässä talossa, olo helpottui valtavasti tietokonetuolin verkkoselustalla, luulisin etua tulevan ajoviimassa urheiillessa, sohvaperunana ollessakin auttaa. Hieroo kämmeniä yhteen.

[jooseha]

Kuka ihme tekee samasta laatikosta otettuja uppokantakalusteruuveja samankokoisena eri kuusiokulmakoolla?

Kilopulttihyllystä ostettaessa ei ole tavatonta. Uusi erä ruuveja laitetaan entisten päälle samaan lokeroon. Lajittelu tapahtuu ruuvin koon mukaan. Kannat on sen mukaan minkälaisen erän kauppias on sattunut saamaan. Laatikkoon pakatuissa en ole tavannut samassa laatikossa useampia kantoja.

[PW]

Selän ilmanvaihto/pehmusteena miulla on "kynnysmattoa", tuota kovin yleistä ruohokasvuston näköistä materiaalia. Nim. Kissaniitty sitä muistaakseni on käyttäny pitkään ja kehunu - kokeilin nyt itekin - on ilmava.