jviirret kirjoitti:Uusi sellutehdas hanke saadaan siis myytyä vihreille sillä että tuotettua tonnia kohti saastuttaa vähemmän? Mitään väliä ei ole sillä että tuotanto nousee ja kokonaiskuormitus pysyy vähintään entisen tasolla.
Miksi sama idea ei toimisi uusien bioydinvoimaloiden kohdalla?
Jukka
Jos vertaa ideaa ydinvoimalaan niin Äänekosken tehdas pitäisi olla valmis elokuussa 2017 eli rakennusaika on alle 2,5 vuotta, Olkiluoto 3 aloitettiin 2005 ja viimeisin veikkaus kaupallisesta käytöstä taitaa olla 2018 joka varmaan venyy edelleen, eli rakennusaika on 15 vuotta. Vaikka Suomeen tehtäisiin yhtä biosellutehdasta kerrallaan niin 15 vuodessa kerittäisiin tehdä 6 tehdasta. niitä voi kyllä pykätä useampaakin samaan aikaan.
Ilmastonmuutoksen takia meillä on kiire, ei ole aikaa odottaa seuraavaa 15 vuotta vaan aika paljon eri asioita pitää tehdä heti.
Olkiluoto kolmosen hintalappu on tällä hetkellä 8,5 miljardia euroa, sillä saisi 7 Äänekosken biosellutehdasta. Se mitä ydinvoimalan purkaminen aikanaan tulee maksamaan on sitten varmaan oma hurja lukunsa. Esimerkki Saksasta 2,4 miljardia http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaa ... ikymmenia/
Äänekosken tehtaan 1,2 miljardin summasta 60 prosenttia hupenee päälaitteistojen hankintaan, Päälaitteiden kotimaisuusaste on 70 prosenttia ja jos tuon kertoisi seitsemällä niin rakentaminen olisi aika huikea piristysruiske suomalaiselle teollisuudelle. Rakentamiseen 25%
Olkiluoto 3 sähköntuotto on 13 TWh Äänekkosken tehtaan 1,8 TWh eli samalla rahalla tuottoa saisi 12,6 Twh (saman verran Suomessa kuluu kivihiiltä joka ostetaan ulkomailta), josta sähköverkkoon 7,35 Twh eli melkein sen mitä Loviisa 1 ja 2 tuottaa yhdessä. lisäksi myyntiin kaukolämpöä ja höyryä 4,5 TWh ja puuenergiaa 5,6 Twh, siis jos käytetään saman verran rahaa tehtaisiin kuin ydinvoimalaan.
Ei ydinvoimakaan saasteetonta ole, uraanikaivos naapurissa on varmaan vähemmän toivottu kuin biosellutehdas ja Talvivaaran suruisen kuuluisa esimerkki osoittaa, että kaivoksilla on myös oma vesistökuormituksensa... Toki ongelmat voi ulkoistaa ja ostaa uraaninsa ulkomailta kuten Rosatomilta http://puhutaanydinvoimasta.fi/2014/08/ ... uraaninsa/ mutta mä olen sitä mieltä, että meidän pitää käsitellä omat paskamme. Mä olen myös vakuuttunut, että syy on uraanissa miksi Talvivaaraa ei lopeta ja ympäristöä puhdisteta http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa ... lteenotto/
Maailmalle mahtuu x-määtä sellua mutta jos se saadaan tuotettua päästöillä jotka on 40% verrattuna vanhaan tekniikkaan niin eikö silloin lopulta luonto kiitä?
Ydinvoimala työllistää 200 henkiöä, yhden biotehtaan ketju 2500, se x 7 = 17500 työpaikkaa.
Puuta tämä laitos kuluttaa 4,1 miljoonaa kuutiota enemmän kuin vanha, se kerrottuna seitsemällä 28,7 miljoonaa kuutiota. En osaa sanoa onko se liikaa, riittääkö harvennushakkuista puu kuinka moneen tehtaaseen mutta Suomen metsien kasvu on 104 miljoonaa kuutiota vuodessa ja luonnollinen poistuma on 65 miljoonaa kuutiota joista hakkuiden osuus on 50 miljoonaa kuutiota. Toisaalta yhtiöt ostaa edelleen puuta muualtakin kuin Suomesta ja tuonti oli n. 10 milj. kuutiota. Ainakaan sitä puuta ei kannata polttaa jos sen voi ensin jalostaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on v. 2020, että Suomessa hakkeesta tuotettaisiin sähköä ja lämpöä 25 TWh, v 2014 biomassasta tuli 11 TWh.
Mitä tulee bio -sanaan ydinvoimalassa tai sellutehtaassa niin energian jälkeen ydinvoimala on tuottanut erittäin vaarallista jätettä, Sellutehdas sellua jolla suomen kauppatasetta saa korjattua positiiviseen suuntaan, lisäksi ylen sivuilta koppastuna.
Puun kuoren kaasutuksella: Tehdas pystyy tuottamallaan tuotekaasulla korvaamaan 45 000 tonnia raskasta polttoöljyä vuodessa ja irtautumaan kokonaan fossiilisesta energiasta.
"Hajukaasuja uusi tehdas ei polta taivaan tuuliin, vaan valmistaa niistä rikkohappoa, jota tarvitaan mäntyöljyn valmistuksessa. Parhaimmillaan tehdas tuottaa itse kaiken tarvitsemansa rikkihapon. Ohessa syntyy myös monikäyttöistä metanolia. Lietteistä tehdas pystyy tuottamaan biopolttoainetta autoihin."
"Mäntyöljy myydään mm. mäntysuovan raaka-aineeksi. Tehtaalla syntyvä tärpätti soveltuu maaleihin ja hajuvesiin."
"Ligniini kelpaa liimojen ja maalien valmistukseen, sideaineeksi teiden pölyämisen estämiseen ja sementin valmistukseen.
Siitä syntyy myös vanilliinia ja ksylitolia. Kehitteillä on myös ligniinistä jalostettu hiilikuitu, joka sopisi autojen ja lentokoneiden materiaaliksi.
Puuta ja kuitua yhdistelemällä muihin materiaaleihin syntyy komposiittia, jota käytetään jo keittiökalusteissa ja terassilaudoissa. Komposiitin arvioidaan pian korvaavan esimerkiksi televisioiden ja tietokoneiden muovia.
Uusia biotaloustuotteita on työn alla ja nanoteknolgialla nykyisten tuotteiden lisäksi tulee uusia ratkaisuja lääke- ja elintarviketeollisuudelle. Nanoselluloosaa voidaan käyttää esimerkiksi lääketeollisuudessa keinoverisuonten valmistamiseen ja elektroniikkateollisuudessa taipuvien LED-näyttöjen valmistukseen."
Mä olen ollut järkkäämässä useampia Puhutaan ydinvoimasta -klubeja eripuolilla Suomea jossa sekä ydinvoiman puolustajat ja vastustajat sai kertoa ja perustella mielipiteitään ja joidenkin poliitikkojen suusta tuli, että "en ole mikään ydinvoiman rakastaja mutta se on sellainen välivaihe." Nyt tehtävien ratkaisujen kanto on kuitenkin 50 vuotta ja mun mielestä kannattaa vähän laajemmin miettiä mitä niillä ratkaisuilla saa.
Ruotsin tuulivoiman lisäys v. 2013 oli 2,6 TWh, jos sen kertoo 15 vuodella niin lisäys olisi 39 Twh, siinä ajassa kun tehdään yhtä ydinvoimalaa.. eli enemmän kuin tarvitaan 
Ruotsi tuotti 2013 tuulivoimalla 9,8 TWh minkä nykyinen kotimainen säätövoima kestäisi. lisäksi älykäs sähköverkko ja kysyntäjousto tuo omat mahdollisuutensa ja varastointitekniikan kehittyminen/halventuminen.
Jostain luettuna maatalouden potenttiaali olisi 15 TWh tai kolmasosa autoista toimimaan kaasulla, hintalappu tällekin pitäisi yrittää kaivaa ja mitä se vaatii... mutta se on se avu millä maaseudun elinkelpoisuutta saa lisättyä.
Aurinkoenergia on tulossa, Suomessa aurinkoenergia tuottaa yhtä paljon kuin Pohjois-Saksassa, ei tarvita isoja kannusteita ja säädösten viilausta kun se on tavan taloyhtiön, omakotitaloasujan tai pienyritysten kannalta kannattavaa. Nyt investoinnin tehneet on aika usein puhuneet 14 vuoden takaisinmaksuajasta mutta panelien käyttöikä on 30 vuotta. Eli jos olisin ostamassa taloa ja laina olisi 20 vuoden takaisinmaksuajalla niin mun kannattaisi ottaa sen verran enemmän lainaa, että saisin paneelit katolle ja tehtyä mahdollisesti jotain muita lämpöpumppuostoksia. Jokunen vuosi eteenpäin niin lisää paneleita katolle ja sähköauto pihaan ja sen auton energiakustannukset ja päästöt on aika lähellä nollaa jos tuotan itse oman vuosikulutuksen verran
Muistaakseni Mäntsälän energia tekee tälläkin hetkellä sopparia jossa aurinkonergiaa saa tuottaa kesällä vaikka oman vuosikulutuksensa verran ja talvella sen saa sitten ottaa takaisin. Työlisyysvaikutukset tälläkin olisi positiiviset, samoin kuin erilaisten energiansäästöratkaisujen, Suomi on täynnä 70-luvulla rakennettuja kerrostaloja johon vaikka sen lämmöntalteenoton voisi laittaa.
Tuli vähän pitkä teksti ja ei kaikkea tarvitse ottaa kirjaimellisesti, että juuri näin pitää tehdä mutta mun mielestä ainoa järkevä suunta on uusiutuvissa, uudessa tekniikassa ja tuotekehityksessä, se on se avu millä Suomessa riittää työpaikkoja ja veroeuroja myös jatkossa ja sen imastonmuutoksen takia meidän on pakko tehdä asioita nyt heti.
Pitkän päälle näin ei varmaan ole. Voimalan täytyy siis maksaa itsensä ja yhtiön voitot halvemmalla kuin muiden tuotantotapojen omakustannehinta. 
