Nojapyöräfoorumi

Onkohan nuo kaupallista valmistusta, oli aika monella tommonen lähes marimekonväreissä

Petri

Toxyltä kokoperheen trike trimobil.net erilaisin varustein.

Petri

Kyl toi mahtaa nojakiksi lukeutua ainakin ajoasennon puitteissa..

linkki ei varmaan otimi kauaa...
http://www.riemurasia.net/jylppy/media. ... 85148&c=11

Pimp my Bike...

Mustasudenkorento kirjoitti:

Kyl toi mahtaa nojakiksi lukeutua ainakin ajoasennon puitteissa..

linkki ei varmaan otimi kauaa...
http://www.riemurasia.net/jylppy/media. ... 85148&c=11

Eikös tuo ole "aivan normaali" delta trike bentti katetulla tavaratilalla ja viihde-elektroniikalla. Polkemallahan tuo liikkuu ja ajoasento on nojaavampi, kun esim. Kettwieselissä. Tottakai se on nojapyörä.

http://blog.modernmechanix.com/2008/02/ ... ree-miles/

Sympaattinen artikkeli vuodelta 1933, eli rakennusohjeet (kinnerin näköiseen) pikkuautoon, jonka pitäisi kulkea kilometritolkulla kuminauhojen vauhdittamana. Oliskohan tuollaisella rakennelmalla oikeastikin saumaa toimia vaikka edes jarruenergian talteenotossa?

Muistaakseni joskus 1920 luvulla joku rakensi sellaisen etunavan , jossa oli iso kellon jousi navan sisällä. Joka varattiin täyteen alamäessä ja anto voimaa taas ylämäkeen. Kuinka ollakkaan senkin kansaanvälinen pyöräliitto pikimmin kielsi. Taisi kaveri olla ylivoimainen henkisesti ylämäissä .

Kyllä nuo kaikki mekaaniset talteenottotavat taitaa olla aivan liian raskaita polkupyöräkäyttöön

Jukka

Nebulus kirjoitti:

http://blog.modernmechanix.com/2008/02/ ... ree-miles/

Sympaattinen artikkeli vuodelta 1933, eli rakennusohjeet (kinnerin näköiseen) pikkuautoon, jonka pitäisi kulkea kilometritolkulla kuminauhojen vauhdittamana. Oliskohan tuollaisella rakennelmalla oikeastikin saumaa toimia vaikka edes jarruenergian talteenotossa?

Jukka tuossa sanoikin olennaisen, mutta laitan tähän vähän perusteluja.

Aine varaa eniten energiaa jännitystilaansa, kun se on kauttaaltaan kyseisen jännityksen alainen. Vain veto ja puristusjännitykset voivat olla tasaisesti jännityksen alaisena koko ainevahvuuden matkalla.

Tällaisen jännitystilan varaama energia on verrannollinen aineen kimmokertoimeen ja sen lujuuteen. Venytetyn kappaleen varaama energia on: Kimmokerroin x Jännitettypoikkileikkausala x suhteellinen venymä² x kappaleen pituus² / 2.

Tähän taulukkoon on laskettu muutamien aineiden maksimaalisia jousienergiasisältöjä. Arvot ovat varsin pieniä vastaten satakiloisen ajokin nostamista vajaan puolen metrin korkeudelle kilon painoisella jousella. Mekanismin painoa ei tässä ole huomioitu. Erityisen hämmentävää on, että energiasisällöt painon suhteen ovat lähes samoja aineesta riippumatta. Kumi on yhtä hyvä kuin teräs.

Voikohan tämä pitää paikkansa, vai olenko laskenut väärin.

jori kirjoitti:

Erityisen hämmentävää on, että energiasisällöt painon suhteen ovat lähes samoja aineesta riippumatta. Kumi on yhtä hyvä kuin teräs.
Voikohan tämä pitää paikkansa, vai olenko laskenut väärin.

Tuo kumin maksimivenymä vaikutti erikoiselta. Eikös tavallinen kuminauha veny kaksi-kolme kertaa pituutensa verran, vielä alkuperäiseen muotoonsa palautuen?

Jousiteräksen voima ei muutu akseliin tasaisella voimalla. Kun jousi laitetaan koteloon ja kerätään piukalle kerälle, niin siihen vaikuttaa muitakin voimia kuin yksin kimmomomentti. Esimerkiksi jousen purkautumisesta johtuva kitka, jota pyritään vähentämään sopivalla jousi vaseliinilla. Sekä jousen purkautumisen voimakäyrä on itsessään aika mielenkiintoinen, se on ennenkin prokressiivininen , kuin lineaarinen. Jos kuvitellaan että pyörän napaan kytkestäs oikein vahva jousi , niin mitään vastaavaa hyötyä siittä ei olisi. Alamäessä otettaisiin enerkiaa talteen ja jouduttaisiin polkemaan suuremmalla voimalla kuin muut, ja ylämäkeen noustessa , joutuisimme viemmään todennäköisesti suuremman painon ylös kuin olemme saaneet voimaa taltioitua napaan. Jo teoriassa jousi olisi oltava todella suuri että siittä saataisiin tarpeeksi kapasia toimiakseen. Eli hyvä patentti jäi historiaan ja syystä.

Joo, ei siitä ylämäki avuksi olisi. Ehkä teoriassa pienen avun risteykseen pysähtymisenergista saisi liikkeelle lähtöön. Epäilen kuitenkin ettei kukaan haluaisi raahata mukanaan useiden kilojen painoista hökötystä vain siltä varalta että sillä saisi joskus vähän kevyemmän liikkeelle lähdön.

Jukka

Nebulus kirjoitti:

jori kirjoitti:

Erityisen hämmentävää on, että energiasisällöt painon suhteen ovat lähes samoja aineesta riippumatta. Kumi on yhtä hyvä kuin teräs.
Voikohan tämä pitää paikkansa, vai olenko laskenut väärin.

Tuo kumin maksimivenymä vaikutti erikoiselta. Eikös tavallinen kuminauha veny kaksi-kolme kertaa pituutensa verran, vielä alkuperäiseen muotoonsa palautuen?

Kattelin hieman kuminauhakaupan daattapuolta ja sijoitin tulokset laskuriin. Esimerkiksi tuolta:
http://www.reefscuba.com/bungee.htm
löytyi noin puolen sentin vahvuinen kangaspäällysteinen kumiköysi, jossa minimi vetolujuus on n. 35 kiloa ja venymä 120% +/- 15%. Laskuriin
http://www.ajdesigner.com/phphookeslaw/ ... uation.php
laitettuna kumiköyteen varastoituu 194 joulea energiaa, kun se on venytetty hieman alle tuolla 35 kilon voimalla. Kymmenen tuollaista rinnakkain varastoisi jo 1940 joulea, joka tarjoaisi 200 wattia 10 sekunnin ajan.

Tämähän nyt on siis ihan vain spekulaatiota/haihattelua, jota pyörittelin päässäni työmatka-ajon aikana. Päässä vain pyörii ajatus kardaanivetoisesta kolmipyöräisestä nojakista, jossa kardaanina on nippu noita kumiköysiä päistään kartiolaakerien varaan jännitettyinä. Kardaani olisi sijoitettu paksun runkoputken sisään, jolloin se ei pyrkisi vääntämään runkoa. Jarruttaessa köysinippu kiertyy kuin kuminauhalennokin kuminauha ja lisäksi kuski voi risteyksessä odottaessaan polkea kuminauhanippuun esijännitystä. Köysien pitäisi tietenkin olla sen verran kireällä, etteivät ne missään tilanteessa pääse "lerpattamaan", vaan pysyvät aina jonkinlaisena akselina.

Nebulus kirjoitti:

jori kirjoitti:

Erityisen hämmentävää on, että energiasisällöt painon suhteen ovat lähes samoja aineesta riippumatta. Kumi on yhtä hyvä kuin teräs.
Voikohan tämä pitää paikkansa, vai olenko laskenut väärin.

Tuo kumin maksimivenymä vaikutti erikoiselta. Eikös tavallinen kuminauha veny kaksi-kolme kertaa pituutensa verran, vielä alkuperäiseen muotoonsa palautuen?

Juu, korjasin taulukon. Kumin arvoissa oli menneet megapaskalit ja gigapaskalit sekaisin. Nyt siellä on punaisen toimistokuminauharenkaan arvot.

Nuo taulukon arvot ovat siis teoreettisia maksimiarvoja, jotka voivat vain pienentyä. Esimerkiksi taivutusjousi, jollainen kellon vieteri esimerkiksi on, yltää maksimissaan puoleen taulukon arvosta. Merkillepantavaa on huomata, että kimmokertoimen pieneneminen lujuuden pysyessä samana lisää energiasisältöä.

Tuolla laskelmalla voi päätellä, että Benjii köysi painaa vähintään reilun kilon kahden metrin venymää kohti, eli yhteensä noin 10 kg -riippuen tietenkin hyppykorkeudesta.

jori kirjoitti:

Tuolla laskelmalla voi päätellä, että Benjii köysi painaa vähintään reilun kilon kahden metrin venymää kohti, eli yhteensä noin 10 kg -riippuen tietenkin hyppykorkeudesta.

Benji-köysi fillarin voimanlähteenä. Kiihdytys olisi toki lyhyt (paitsi jos pelailee välityksillä), mutta kiihtyvyyttä varmasti niin paljon, kuin renkaat pitävät. Muistui elävästi mieleen kymmenisen vuotta sitten tekemäni benji-hyppy: se köysi paiskaa ihan tosissaan voimalla takaisin ylöspäin, kun on pysäyttänyt putoamisen. Säikähdin sitä melkein yhtä paljon kuin alun vapaata pudotusta.