Re: Cruiser easy
.. ens viikolla menee sama reissu vähän keposemmin ja en kesänä jo vallan naurattaa polkea niin lyhyesti! Kunhan muistat talvellakin jotain häärätä..
Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
.. ens viikolla menee sama reissu vähän keposemmin ja en kesänä jo vallan naurattaa polkea niin lyhyesti! Kunhan muistat talvellakin jotain häärätä..
Älä turhaan opettele tuollaisella pitkiä reissuja ajamaan. Onnistuuhan se, ei siinä mitään. Onnistuu se pystypyörälläkin, mutta miksi rasittaisit kroppaasi noin epäergonomisesti.
Nojapyörä on oikeastaan väärä sana. Tai oikea, jos puhutaan tollaisesta pienellä nojalla varustetusta pyörästä. Minusta germaanit ovat enemmän oikeassa, kun nimittävät retkillä ja pitkillä matkoilla mukavasti ajettavaa polkupyörää makuupyöräksi, liegerad, liggesyckel, ligfiets.
Virolaisten lamaratas on sekin parempi kuin tämä suomalaisten englannista kääntämä nojapyörä. Englantia puhuvilla on aina olennainen hukassa. Ei sovi englannin kieli filosofeille, mutta kauppiaille kai sitten, kun on niin yleistynyt.
jori kirjoitti:Älä turhaan opettele tuollaisella pitkiä reissuja ajamaan. Onnistuuhan se, ei siinä mitään. Onnistuu se pystypyörälläkin, mutta miksi rasittaisit kroppaasi noin epäergonomisesti.
Ajatuksena on -tai haaveena-, että kun ensin saa harjoitusta kaksipyöräisellä ajamisesta tällä helposti hallittavalla seminojapyörällä, niin onnistuisiko sitten sillä flevo racerilla ajaminen?
Rasittaa se tasapainon ylläpitokin Jos homma annettaisiin sähkömoottorille niin melko monta wattia pitäisi olla
Jukka
jviirret kirjoitti:Rasittaa se tasapainon ylläpitokin
Jos homma annettaisiin sähkömoottorille niin melko monta wattia pitäisi olla
Jukka
No niin on ja nyt vielä ei ole oikein vahvaa luottamusta tasapainoiluun ja sitä jännittää, niin käsi oli eilisen lenkin jälkeen tosi voimaton.
Myönnetään. Tasapainon ylläpito on työlästä, varsinkin mulle, mun omalla ybernojapyörällä. Nojakulma jossain 18 asteen kieppeillä, enkä saa vekotinta vielä 10t harjoittelukilometrinkään jälkeen kulkemaan suoraan ns normaaleissa ajonopeuksissa. Kolmen kympin jälkeen alkaa renkaiden hyrrävoimat olemaan niin suuret että ei aivan kokoajan tarvitse keskittyä ajolinjaan.
-Veikkaan-, että se flevoraaceri ei käyttäytymiseltään paljoa poikkea mun pyörästä.
Härski kirjoitti:-Veikkaan-, että se flevoraaceri ei käyttäytymiseltään paljoa poikkea mun pyörästä.
Varmasti näin on. Jos joskus uskallan sitä kokeilla, niin penkki on asetettava noin 45˚ kulmaan.
Härski kirjoitti:-Veikkaan-, että se flevoraaceri ei käyttäytymiseltään paljoa poikkea mun pyörästä.
Mun kokemuksen mukaan ero on kuin yöllä ja päivällä - ainakin aitoon Flevoraceriin.
Kumpikin on omalla tavallaan hyviä. Härskin pystyohjauskulmainen herkempi ja sporttisempi. Flevo taas on loivakeulaisena ja vaimennetun ohjauksen kanssa tunteettomampi polkemisvirheille.
Pitää kuitenkin todeta että Härskin pyörä on mulle aivan liian iso, joten saanen siitä erilaisen kuvan kuin täysikasvuisempi Juuvan raceri taas on kuin tehty mulle.
miksi korkeampi pyörä on yleensäkin helpompi pitää pystyssä kuin matala? Olen nimittäin huomannut saman. Kokeilin vanhaa Helkaman taittojekkua jonka akseliväli on 90cm eli se on lyhyt ja korkea ja sillä oli helpompi pysyä pystyssä. Samoin jopo 24"(akseliväli jotain 120cm)
on helpompi kuin normaalikokoinen pyörä. Minulla siis jonkinlainen asentotuntohäiriö ja tunnen suoran vinona ja vinon suorana. Jos ajan sen mukaan mitään tasapainoaisti sanoo, niin pystäri ei ole kohtisuorassa allani.
Ei liity tasapainoilun helppous korkealla pyörällä aisteihin. Kynän päällään seisotus sormella on vaikeaa, kun pieni liike saa ison vaikutuksen luudan ollessa korkeana helpompi tasapainottaa. Painopisteen pito oikealla kohdalla on helpompaa korkealla esineellä vs matalalla.
Korkea esine kaatuu hitaammin kuin matala. On enemmän aikaa reagoida mahdollisiin tasapainon häiriöihin.
Saat pidettyä harjanvartta helpommin kämmenellä pystyssä kuin kynää, esim.