Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Tein kotikaljan nyt ohjeen mukaan. Kaadoin vain kiehuvan veden sokerin ja maltaiden päälle.
Oikeanpuoleisessa pullossa on edellinen satsi, mitä keittelin ja hämmentelin. On kuin savivelliä.
Tulipa huippuhyvä läpikuultava kotikalja tästä viimeisestä hämmentämättömästä erästä. Happoja kyllä vähän puuttui, mutta lisäsin muutaman rusinan ja kaksi sokeripalaa, jospa hiilihappo vielä lisääntyisi.
Kotikaljan mäskistä ja ruisjauhoista tein taikinan. Saa nähdä mitä tulee?
Hyvä ruisleipä on todella herkullista, joskaan ei oikein mahaystävällistä, ainakaan minulle.
Ihan perus ok ruisleipää tuli, mutta kunnon juurella tulis parempi.
Hard simasta mittasin ominaispainon. Vielä saa käydä.
Maku oli kuivahko ja rajun inkiväärinen.
Lapposin siman kahteen kertaan. Ensin ämpäriin ja takaisin pestyyn ja desinfioituun käymisastiaan. Sai inkiväärin ja sitruunan ryönät pois sekä enin hiivasakka veks.
Litran patenttikorkkipulloille tein kantokopan prototyypin. Raakalaudasta maalaisromanttinen tyylisuunta. Puuvahaa oli purkinpohja hyllyssä, niin sutaisin pintaan.
Kolmen pullon telinettä voi kantaa tasapainossa yhden, kahden ja kolmen pullon kanssa
Siman pullotus. Kypsyy just vapuksi 
50g jälkikäyntisokeria 50g veteen liuotettuna.
Kokonaismäärä 9 litraa. Sameaa on vielä.
Ennen jälkikäyntisokeria ominaispaino oli 1.002, eli kohtalaisen kuivaa.
Kuuntelin äänikirjan ”Suomalaisen olutkulttuurin jäljillä”, siinä lainattiin ”sahti elävä muinaisolut” kirjaa, jossa kerrottiin suomalaisen sahdin olleen alunperin siman, mehun ja mallasjuoman hybridi. Siitähän kokeileva kokki innostui, pitänee tehdä jotain tuollaista!
Ekana mieleen tuli hommata olutuutepurkki ja käyttää nesteenä kaupan omenatäysmehua.
Omenamehuissa on lähes aina lisätty askorbiinihappoa eli c-vitamiinia säilytvyyttä lisäämään. Mitenkähän on, hidastaako c-vitamiini käymistä?
Maistelin tänään viimeisen omavalmisteisen jouluoluen. Maku todellakin syvenee säilytyksen aikana ja vetisyys vähenee.
Tuntuu, että itse valmistettu olut maistuu paljon paremmalta kuin kaupan tarjouslager, en tiedä kuinka vahva blacebovaikutus siinä on, mutta omatekoista maistelee joka pisaran antaumuksella. Siinä ei todellakaan ole känni tavoitteena, vaan makuelämys ja onhan se hienoa kun on tehnyt jotain itse.
Kokeilin hybridijuomista innostuneena kombuchan ja kotikaljan sekoitusta. Kombucha ei ole pelkästään oikein janojuoma ja kotikaljasta puuttuu vähän ryhtiä. Yhdessä näistä tuli helposti juotava, mutta silti luonteikas juoma.
Olen aina tavannut sanoa, että testit paljastavat... Tuollaiset kokeilut ja testit voivat aivan hyvin johtaa vaikka läpimurtoon juoma-alalla. Jos saat naiset pitämään juomastasi, niin lopputulos on taattu. Maailmahan on puolillaan naisia. Miehillehän on jo keksitty olut, josta naiset eivät pidä tai eivät muuten imagosyistä voi nauttia sitä.
Kotipanimomestarin käsikirjasta on painos loppunut jo aikoja sitten. Sisällysluettelo on netissä kuitenkin nähtävissä.
Siinä oli todella mielenkiintoinen kohta: Hiivan kasvattaminen. Tämä on kiinnostanut kovasti jo parikymmentä vuotta ja olen asiasta yrittänyt aika ajoin etsiä tietoa varsin laihoin tuloksin. Taikinajuuria olen kyllä tehnyt, mutta ne tuntuvat menettävänsä tehoa ajan myötä. Mikä siis on perimmäinen juttu, millä saan hiivan kasvamaan? Meneekö se vain niin, että kiljuun lisätään vettä ja sokeria jatkuvasti?
Ja miten hiivaa (ei taikinajuurta) voi tehdä ”tyhjästä” maailmanlopun skenaariossa, jossa kaikki hiivatehtaat ovat loppuneet olemasta? Haluaisin ymmärtää hiivan perimmäisen olemuksen.
Vilijami kirjoitti: ↑31 Tammi 2022, 13:36Hiivan kasvattaminen. Tämä on kiinnostanut kovasti jo parikymmentä vuotta ja olen asiasta yrittänyt aika ajoin etsiä tietoa varsin laihoin tuloksin. Taikinajuuria olen kyllä tehnyt, mutta ne tuntuvat menettävänsä tehoa ajan myötä. Mikä siis on perimmäinen juttu, millä saan hiivan kasvamaan? Meneekö se vain niin, että kiljuun lisätään vettä ja sokeria jatkuvasti?
Ja miten hiivaa (ei taikinajuurta) voi tehdä ”tyhjästä” maailmanlopun skenaariossa, jossa kaikki hiivatehtaat ovat loppuneet olemasta? Haluaisin ymmärtää hiivan perimmäisen olemuksen.
Maailmanlopussa hiivatehtaiden tuhouduttua kannattaa kaivaa keittiön kaapin perältä pussillinen kuivahiivaa ja käyttää sitä...
Hiivatehtaat kasvattavat hiivaa työkseen. Niillä on hiivakanta tallessa petrimaljoilla laboratoriossaan. Petrimaljasta ne nappaavat mikrogramman hiivasolukkoa lisäyskasvatukseen, jossa hiivalle järjestetään mukavat olot: sopiva lämpötila, sokeria, ravinteita ja happea. Tällaisessa aerobisessa ympäristössä hiiva lisääntyy hyvin ja solumäärä kaksinkertaistuu parinkymmenen minuutin välein. Ennen pitkää hiivaa on jo paljon, jolloin se siirretään suurempaan astiaan ja jatketaan. Lopulta hiivaa on niin paljon, että sen voi siirtää kasvamaan 100 kuutiometrin ilmastettuun tankkiin, jolloin sitä saadaan suuria määriä.
Ennen vanhaan, kun ei ollut hiivatehtaita eikä edes tiedetty, että hiivaa on olemassakaan, alkoholijuomat valmistettiin perinteisin keinoin. Eli tehtiin juoma samalla tavalla kuin oli aina tehty, jolloin astioissa ja muissa välineissä jäljellä ollut edellisen satsin hiiva pääsi lisääntymään uudessakin satsissa. Tai vaihtoehtoisesti luotettiin spontaanikäymiseen, jolloin tarvittava hiiva tuli ilmateitse, kuten vaikka lambikia tehtäessä. Viinejä valmistettaessa viinirypäleiden pinnalla on aivan tarpeeksi luontaisia hiivoja, jotta viini lähtee itsestään käymään. Sama pätee myös omenoihin, jos vaikka haluaa tehdä siideriä. Mehu vaan pitää rikittää, jotta bakteerit eivät pääse kasvamaan siinä vaan vain hiiva.
Luulis, ett siinä rypäleiden tallomisrosessissakin tulee kivasti hiivoja 