Re: sh11
Nyt menee viestit aivan päällekkäin.
Sakari
Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Nyt menee viestit aivan päällekkäin.
Sakari
Mutta loppu hyvin kaikki hyvin!
Kiitos, Joutilas!
Sakari
irakas kirjoitti:Täytyy oppia muistamaan, että tosiaan käyttää vain vastamäissä moottoria, jos on tarkoitus tehdä pitempi matka.
Tuossa varmaan siperia opettaa, mutta noinhan se on.
Akunkeston kannalta tuollaisessa pelkistetyssä kytkennässä ongelmana on se, ettei moottorin ottamaa/antamaa tehoa voi oikeastaan mitenkään säätää.
Täydellä akulla ja vähäisellä avuntarpeella se ilmeisesti avustaa liikaakin? Ja koska kytkennässä ei ole polkemisen tunnistajaa, se ei ole oikeastaan mitenkään 'tietoinen' kulloisestakin avuntarpeesta tai -toiveesta.
Käsikäyttöisestä ajokytkimestä tuota voi jotenkin kontrolloida, mutta aika kömpelöksi se voi jäädä.
Pääsin joskus kokeilemaan jotain kaupallista sähköpyörää. Siinä oli esivalittavana useampia tehoalueita (3 ?). Jos tarvitsi apua vähemmän, valitsi 1, jos taas kaiken mahdollisen niin 3.
Lisäksi pyörä tunnisti polkemisen: sähköapua sai ja tehoa kului ainoastaan, kun itsekin oli mukana polkemassa. En tiedä miten herkästä jo avusti, mutta kampia piti kuitenkin pyörittää.
Ellei moottorin mukana ole mitään tehonasetus mahdollisuutta, vaihtuvia käämityksiä tai elektroniikkaa, sen hoitaminen saattaa olla aika hankalaa. Ainoa 'akkutaloudellinen' ratkaisu lienee joku elektroninen hakkuri, joka 'pilkkoo' moottorille akkuvirtaa ajallisesti pieninä siivuina asetetun tarpeen mukaan. Jotain luulisi löytyvän valmiina kaupastakin.
Analogiset ratkaisutkin toimivat. Sarjavastuksilla ja puolijohdekytkennöillä voidaan virtoja ja jännitteitä säädellä, mutta ongelmana on se, että mitä pienempää tehoa tarvittaisiin, sitä suurempi prosentti muuttuu hukkalämmöksi.
Jos moottorista halutaan max-teho, hukka on oikeastikin hyvin pieni, mutta jos moottorista halutaan pienempiä tehoja, niin jossain vaiheessa suurin osa akusta saadusta tehosta kuluu säätäjän lämmittämiseen.
irakas kirjoitti:Ostin 24 V led-takavalon ja asensin sen suoraan moottorin johtimiin. Moottorihan tuottaa sähköä ja valo palaa liikkeellä ollessa, vaikka moottori ei ole päälläkään. Toimii hyvin.
Sakari
Kun vielä löytäisi hyvän 24 V kestävän led-etuvalon. Jyväskyläläis-liikkeistä en ole vielä sellaista löytnyt. Auton sumuvalo voisi olla yksi mahdollisuus, mutta niitä myydään parittain.
Sakari
Joutilas kirjoitti:irakas kirjoitti:Täytyy oppia muistamaan, että tosiaan käyttää vain vastamäissä moottoria, jos on tarkoitus tehdä pitempi matka.
Tuossa varmaan siperia opettaa, mutta noinhan se on.
Akunkeston kannalta tuollaisessa pelkistetyssä kytkennässä ongelmana on se, ettei moottorin ottamaa/antamaa tehoa voi oikeastaan mitenkään säätää.
Täydellä akulla ja vähäisellä avuntarpeella se ilmeisesti avustaa liikaakin? Ja koska kytkennässä ei ole polkemisen tunnistajaa, se ei ole oikeastaan mitenkään 'tietoinen' kulloisestakin avuntarpeesta tai -toiveesta.
Käsikäyttöisestä ajokytkimestä tuota voi jotenkin kontrolloida, mutta aika kömpelöksi se voi jäädä.
Oman kokemukseni mukaan tehon säätöä ei tarvita. Apumoottoriahan käytetään vain varaamaan pyörään lisää vauhtia, kun se muuten tuntuu liikaa hiipuvan. On vain opeteltava käyttämään apuja oikeassa paikassa. Sähkömoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan, kun sitä käytetään mäen alla ottamaan lisää vauhtia mäkeen. Näin menetellen virrat eivät nouse liian suuriksi ja käämihäviöt jäävät pienemmiksi. Myös akun hyötysuhde paranee, kun purkuvirta jää maltillisemmaksi.
Hyötysuhteen, tai akun keston kannalta huonoin tapa on käyttää moottoria vasta kun vauhti on mäessä hiipunut hitaaksi. Hitaasti junnaavaan moottoriin syöksyvä ylisuuri virta antaa toki momenttia, mutta myös lämmittää moottoria ja akkua, mistä ei tietenkään ole hyötyä mäen nousun kannalta.
Sähköapumoottorin käytössä ja muutenkin nojapyörällä ajossa vanha sanonta on kääntynyt päälaelleen. "Auta miestä mäessä, älä mäen alla" meneekin apumoottorin tapauksessa päinvastoin: "Avusta moottorilla vauhdissa, älä vasta mäessä vauhdin jo kuoltua".
Edellinen pätee varsinkin lyijyakun tapaukseen, jossa tällä menetelmällä saa akun kestämään vähintään tuplasti. Litiumakulla tällä on vähemmän merkitystä, silla sen sisäinen vastus on pienempi, eikä se siis kuumene niin voimakkaasti suuremmista virroista, mutta myös litiumakullisessa systeemissä hyötysuhde paranee tällä menetelmällä paremman sähkömoottorin hyötysuhteen kautta.
Kilowattituntimittari olisi mainio peli parhaan ajotavan harjoittelemiseen. Samalla vehkellähän voisi sitten päätellä myös sen litiumakun varaustilan, josta ei oikein muuten mitään tolkkua ota. Tasavirralle tuollaisen kWh mittarin tekeminen ei kuitenkaan taida olla mikään triviaali juttu.
Jori
Oikeastaan lyhyissä jyrkissä vastamäissä olenkin käyttänyt tuota tekniikkaa: vauhtia mäen alla moottoriavusteisesti mahdollisimman paljon, ja mäkihän meneekin sitten melkein pelkällä vauhdilla. Liikenteessä varsinkin liikennevaloissa, jos ei ole pitkä matka kyseessä, tulee käytettyä moottoria turhankin usein.
Jos käyttää paljon moottoria, ei vaihteita tarvitse juuri ollenkaan. Melkein koko ajan voi olla suurimmat vaihteet päällä. Siitä tavasta pitäisi päästä eroon.
Aion asentaa käsijarruun katkaisimen, ettei tulisi epähuomiossa tilanteita, että painaa yhtä aikaa sekä jarrua että kaasua. Täytyisi vaan löytää sopiva liukukatkaisin.
Sakari
Jos tietää mitä tekee, ja missä tekee, niin mikä ettei käsisäädölläkin pärjää. Ehkä automatiikat onkin tarkoitettu auttamaan tavallista käyttäjää, joka vaan ajaa ja lataa kun akku on tyhjä.
Mutta vaikka sähköllä lataisi mäen alla vauhtia, niin ei sillä 24km/h:lla kovin pitkää mäkeä kavuta. Kyllä siellä lopussa vielä apujakin kaivataan, jos yleensäkin apu on tarpeen. Toki sitä silloinkin voi tyrkätä muutaman sekunnin pätkissä, jos pelin henki on selvillä.
Tuo moottorin jurnuttaminen pienillä kierroksilla liittyy ilmeisesti noihin napamoottoreihin? Vai onko niissä vaihteita? Voiko niissä vaihtaa moottorin napalukua, tai yleensäkään tehdä mitään vaihteenomaista.
Siinä, mitä itse keväällä maistelin, oli moottori jotenkin "pokimien rinnalla", jolloin pyörän vaihteet tulivat myös moottorin avuksi: ei tarvinnut jurnuttaa.
Paikaltaan lähdöt, varsinkin ylämäkeen, ovat pahimmat.
Jori
Otampa osaa tähän keskusteluun. Akun kestävyys. Itse olen opetellut sellaisen ajotyylin että kiihdytän pyörän mahdollisimman suureen nopeuteen ennen ylämäkeä ja yritän pitää vauhrin lähellä moottorin maksimi kierosaluetta.
Tällöin annan säänöstellen sieltä vauhtia vauhtiin ja pyrin pitämään vaurin noin 25km/h ylämäessä. Annan siis sykäettäin lyhyitä avustuksi moottorilla ja tasaan näin vauhdin hiipumista. Olen huomannut että tällä tavalla virta riittää akussa kauiten. Pisimmät matkat olen polkenut päivässä jopa yli sata kilometriä.
Pyörässäni on 8aH akku ja hyvin on riittänyt tällä tekniikalla. Luulen että jos en säänöstelisi lisävoimia moottorilta polkemiseen pääsisin samanlaisiin matkasuorituksiin kuin Sakari.
Nojanalle kirjoitti:Tällöin annan säänöstellen sieltä vauhtia vauhtiin ja pyrin pitämään vaurin noin 25km/h ylämäessä.
Ei välttämättä toimi vilkkaassa kaupunkiliikenteessä. Samaan suuntaan menijät menee 10-15km/h, ohitustilanteita tulee paljon, mutta vastaantulijoiden 30-50km/h nopeudet antaa vähän ohituspaikkoja.
Jukka
No enpä paljon aja kaupukilla nojarilla. Jos ajan niin enpä tässä liikenteessä paljon apuja ole tarvinnut. Jyväskylän keskusta ei paljon anna nautintoa ajamaan , muutakuin pystypyörällä. Nojapyörä on parhaimillaan siellä missä sillä saa ajaa vapaasti, eikä ole alvariinsa tukkeutuneessa katuvilinässä mukana.
Mitiskelin tässä suurinta eroa Sakarin ja minun napamoottorin välillä. Sakarin moottori on suoraveto tyyppinen, joka poikkee täysin minun käyttämästä moottori tyypistä. Minun on vaihteen kautta toimiva jossa moottori kytkeytyy vetoon mukaan kytkinlaakerin kautta. Ennenkuin se kytkeytyy mukaan on sen pyörittävä jo lähes samaa nopeutta kuin vetäväpyörä. Näin siihen ei kohristu yhtäsuurta rasitusta , kuin suoravetomoottorissa. Ja olisiko mahdollista että moottorin kytkeytyessä se on hetkelisesti niin suuren kuorman kohteena , että ampeerit nousee niin rajusti. Aiheuttaen virtapiikin releilen kannoille. Eikö tätä pitäisi pystyä estämään kondensaattorilla ja saara kytkeytymistä tasaisemmaksi varsinkin liikkeelle lähdettäessä kun moottori joutuu heti täysillä kytkeytymään toimintaan. Eikö tämä ole yksi syy miksi suoravetomoottoreissa on kaasukahva jolla syötetään säädetysti tehoa .
Eilen taas kaupunkikruisailulla pamahti rele, kun olin kääntymässä suojatieltä hitaassa vauhdissa vastamäkeen. Onneksi oli kauppa lähellä, josta sain ostettua uuden.
Kun kotiin tultua testailin kärähtäneitä ja ehjiä releitä, tuli esiin merkillinen asia. Relekengässä 1 palanut rele pitää virtaa koko ajan päällä, ja kun laittaa palaneen releen relekenkään 2 laitteisto toimii ihan hyvin.
Toisessa relekengässä oli aina ehyt rele.
Kävin tänään Keski-Euomen Elektronikka Oy:ssä kyselemässä kohteeseen sopivaa kondensaattoria tai solenoidia.
Kaveri tiskillä tuntui olevan aikamoinen asiantuntija ja väitti, ettei kumpikaan toimisi tässä tapauksessa ollenkaan. Hänen mielestään ainoa toimiva ratkaisu olisi tehdä jonkinlainen elektroninen komponentti, joka vaatisi aikamoisen asennustyön. Löytyisiköhän sellaiseen asennuskaaviota?
Sakari
irakas kirjoitti:Eilen taas kaupunkikruisailulla pamahti rele, kun olin kääntymässä suojatieltä hitaassa vauhdissa vastamäkeen. Onneksi oli kauppa lähellä, josta sain ostettua uuden.
Alkaneeko olla jo sillä puolella, että on valmiin kaupalliseen ohjaimen käyttö olisi säästänyt. Onhan ne kalliita, mutta ehkä niissä on puolensa? Valmis ohjain-purkki jossa on kaasukahva tai kaasuliipasin antaa myös mahdollisuuden säätää tehoa, ettei ole vain on-off.
irakas kirjoitti:Kaveri tiskillä tuntui olevan aikamoinen asiantuntija ja väitti, ettei kumpikaan toimisi tässä tapauksessa ollenkaan. Hänen mielestään ainoa toimiva ratkaisu olisi tehdä jonkinlainen elektroninen komponentti, joka vaatisi aikamoisen asennustyön. Löytyisiköhän sellaiseen asennuskaaviota?
Tuolta saa valmiin 70eurolla http://www.kuetron.fi/hinnasto.htm tiedä sitten mihin malleihin käy, noiden pyörät on pelkällä on/of napilla varustettuja, eli ei tarvi kaasukahvoja ostella ainakaan lisäksi, mutta poljinanturin voi vaatia.
Jukka
edit: äh, releellähän nuokin moottoriaan ohjaa: http://www.kuetron.fi/Espin1kytkent%C3%A4.jpg
onkohan se sun moottori todellisuudessa 250w vai jotakin paljon enempi? isompi moottori ottaa enempi virtaa ja vaatii tukevamman releen