Ei oo kyllä mitään kokemusta mutta jos 28" kiekkoon tarkotettu moottori vaihdetaan 20" kiekkoon niin eikös nopeus tipu noin 30% eli jonnekin 17,5 km/h.
Jos taas päinvastoin laittaa 20" kiekkoon tarkotetun moottorin 28" kiekkoon niin nopeus kai kasvaa mutta voima hiipuu varsinkin ylämäissä.
Meniköhän tuo oikeen 
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Olet oikeassa. Joka vanne koolle pitää tehdä oma moottori . Muuten se on kusetusta. 
Nojanalle kirjoitti:Olet oikeassa. Joka vanne koolle pitää tehdä oma moottori . Muuten se on kusetusta.
Entäs ketjusta vetävät moottori?
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Eikö vaste muutu , eri kohtaan. Moottori ei suoraan , vain välilliseti pyörittää takapyörää. Näin pyörän oma välitys on muuttujana takapyörän koolla ei silloin enään ole niin suurta merkitystä. Tilanne on vähän kuin napamoottorilla , jolla on oma vaihteisto ja se on sovitettu eri kokojen vanteille. Näin ketjun välissä oleva on erillailla hyöryntämässä kulkemista . 
Ei se ihan noinkaan ole. Samalla pyörimisnopeudella saadaan sama momentti, mutta koska pienemmässä moottorissa on pienempi pyörä, sama vetovoima tulee pienemmällä momentilla, siis suuremmalla pyörimisnopeudella. Ero on siis paljon pienempi, kuin halkaisijaero. Laskukaava on liian monimutkainen tässä esitettäväksi, mutta tuossa osoitteessa on taulukko (vaihteelliselle moottorille tosin), josta voi tihrustella noita vaikutuksia. Arvelisin, että eri pyöräko'oille ei ole erilaisia käämejä, vaan enintään moottoriohjaimen rajoja rukataan hiukan.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Nyt päästiin ytimeen. Jos Sakari käyttää suoraa moottori ohjausta . Eikä mikään säädä virtoja . Niin eikö joissakin tapauksissa moottorin ottama virta ole suurempi , mitä valmistaja on alkuaan tarkoittanut. Tarkoitan tällä että kun lähtee liikkeele niin moottori saa syötteenä enemmän ruokaa mitä se tarvitsee. Näin olen säätimien tarkoitus on elekronisesti syöttää akulta " ruokaa" eli virtaa kulloisenkin tarpeen mukaan. Eli jos ohjataan aina täysillä virroilla , niin kulunki on suurempi . Kuin näitä moottoreita ohjattaisiin oikean suuruisilla virtamäärillä , kulloisenkin kuorman mukaan. En tästä ihan varma mutta , itsekseni näitä mitiskelin. Kyllä tästä tietysti voisi tehdä oikein sähköopillisen kaavan ja laskeskell. Mutta tämmönen maalais havannoiti tässä nyt. 
Nojanalle kirjoitti:Nyt päästiin ytimeen. Jos Sakari käyttää suoraa moottori ohjausta . Eikä mikään säädä virtoja . Niin eikö joissakin tapauksissa moottorin ottama virta ole suurempi , mitä valmistaja on alkuaan tarkoittanut.
Et tarvitse kaavaa - katso tuosta mitatusta taulukosta. Viimeisessä sarakkeessa on hyötysuhdeprosentti. Mittaus on tehty kuormittamalla moottoria jarrulla ensin vähän ja sitten enemmän siten, että alussa pyörimisnopeus on 300 r/min ja jarruttaen se laskee noin 250 kierrokseen minuutissa. Hyötysuhde on aivan pienillä tehoilla varsin huono. 67W vain noin 15%. Hyötysuhde kasvaa, kun kuormitus kasvaa ja virtaa otetaan enemmän, kunnes ihan suurimmilla tehoilla hyötysuhde alkaa pudota ja virrat nousta. Tuossa on mitattuna vain tuo parhaan hyötysuhteen alueen yläpää. Paikaltaan lähtö ja hidas suurivirtainen kuormitus puuttuu. Vasemmassa reunassa näkyy moottorin ottama virta, joka on tässä mittauksessa alle 13A.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:... - katso tuosta mitatusta taulukosta. Viimeisessä sarakkeessa on hyötysuhdeprosentti. Mittaus on tehty kuormittamalla moottoria jarrulla ensin vähän ja sitten enemmän siten, että alussa pyörimisnopeus on 300 r/min ja jarruttaen se laskee noin 250 kierrokseen minuutissa. Hyötysuhde on aivan pienillä tehoilla varsin huono. 67W vain noin 15%. Hyötysuhde kasvaa, kun kuormitus kasvaa ja virtaa otetaan enemmän, kunnes ihan suurimmilla tehoilla hyötysuhde alkaa pudota ja virrat nousta. Tuossa on mitattuna vain tuo parhaan hyötysuhteen alueen yläpää. Paikaltaan lähtö ja hidas suurivirtainen kuormitus puuttuu. Vasemmassa reunassa näkyy moottorin ottama virta, joka on tässä mittauksessa alle 13A.
Kiitos taulukosta. Tihrusteltuani aikani heräsi lisää kysymyksiä, eli jos vääntömomenttia tarvittaisiin enempi kuin tuon taulukon momenttisarake kertoo, niin mitä tapahtuu akusta otettavalle virralle? Voiko sitä syöksyä moottoriin niin paljon kuin ohjain enintään sallii ennenkuin jotkut rajoittimet estävät enemmän virran ja pääosa virrasta muuttuu kuumuudeksi moottorissa?
Tuontapaisen taulukon lisäksi goldenmoottorin sivuilla on tämä (alkuperäinen pdf-kuva ):
Kuinkahan tätä taulukkoa olisi luettava aivan maallikon kielellä? Jorin ohje esittämästään taulukosta oli hyvin valaiseva.
optimistx kirjoitti:Tihrusteltuani aikani heräsi lisää kysymyksiä, eli jos vääntömomenttia tarvittaisiin enempi kuin tuon taulukon momenttisarake kertoo, niin mitä tapahtuu akusta otettavalle virralle? Voiko sitä syöksyä moottoriin niin paljon kuin ohjain enintään sallii ennenkuin jotkut rajoittimet estävät enemmän virran ja pääosa virrasta muuttuu kuumuudeksi moottorissa?
Näinhän siinä nimenomaan käy. Ottovirta on turkoosi suora nouseva viiva, (lähtee noin yhden ampeerin kohdalta). Se kasvaa lineaarisesti kun moottoria jarrutetaan enemmän, jolloin tietenkin myös ottoteho (ruskea viiva) kasvaa samassa suhteessa jos vaan akussa riittää puhtia niin, ettei ottojännite laske (vihreä viiva).
Suuret virrat aiheuttavat vastuksellisissa käämeissä häviöitä, josta mm. johtuu, että tumman sininen antoteho (Pout W) kaartaa alas. Jos jarrutusta jatketaan edelleen, jossain vaiheessa antoteho kaartuu vaakasuoraksi ja viimein alasviistoon osoittavaksi, mistä syystä hyötysuhde (violetti käyrä) laskee virtojen kasvaessa.
Paras hyötysuhde saavutetaan siis noin 9A ottovirralla ja 220 rpm kierroksilla eli 20" kiekolla noin 20 km/h vauhdissa, jolloin ajovastukset ovat 11Nm/20" kiekon säde.
28" kiekolla samalla pyörällä samalla vauhdilla ajomomentti nousee 15,4 Nm, jolloin hyötysuhde on noin yhden prosentin huonompi.
Tässä laskelmassa ajovastus olis siis sama. Todellisuudessa isomman kiekon vierintävastus on 10 prosenttia pienempi, joten ajovastukset vähenevät noin 5% eli hyötysuhde on suurella tarkkuudella sama molemmissa tapauksissa.
Jos haluaa tarkkailla sähkömoottorinsa hyötysuhdetta tai tehonkulutusta, riittää siihen tavallinen pihtimittari moottorin virtajohdon ympärille. Tarkka sähkömotoristi tietenkin mittaa myös akun jännitteen laskun ottovirran noustessa ja korjaa taulukkoa sen suhteessa. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Nojanalle kirjoitti:Olet oikeassa. Joka vanne koolle pitää tehdä oma moottori . Muuten se on kusetusta.
Kysyin asiaa Mikko Torviselta Keski-Uudenmaan Elektroniikka Oy:stä ja hän kertoi että moottori on sama eri kokoisissa kiekoissa niinkuin arvelinkin. On selvää, että huippunopeus laskee isommilla kiekoilla, mutta eihän sähköavusteisessa ajamisessa ole kysymys nopeuksista vaan mäen päälle nousuista. Eihän sähköavusteisella edes saa ajaa enemmän kuin 25 km/h.
Motionmeeltä en ole saanut vielä vastausta siihen, onko Golden Motor-akuissa latauksen tyhjenemisen estoa.
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
http://www.flickr.com/photos/saholm/ ja http://www.flickr.com/photos/15504224@N07/ SH26
irakas kirjoitti:Nojanalle kirjoitti:Olet oikeassa. Joka vanne koolle pitää tehdä oma moottori . Muuten se on kusetusta.
Kysyin asiaa Mikko Torviselta Keski-Uudenmaan Elektroniikka Oy:stä ja hän kertoi että moottori on sama eri kokoisissa kiekoissa niinkuin arvelinkin. On selvää, että huippunopeus laskee isommilla kiekoilla, mutta eihän sähköavusteisessa ajamisessa ole kysymys nopeuksista vaan mäen päälle nousuista. Eihän sähköavusteisella edes saa ajaa enemmän kuin 25 km/h.
Motionmeeltä en ole saanut vielä vastausta siihen, onko Golden Motor-akuissa latauksen tyhjenemisen estoa.
Kuten tuossa olen yrittänyt selittää, kiekon koon vaikutus kompensoituu moottorin ominaisuuksien takia siten, että pienempikiekkoinen vetää paremmin ylämäkeen, mutta ei jää kuitenkaan nopeudessa tai hyötysuhteessa jälkeen niin paljon, kuin työntövoimaero antaisi olettaa. Hyötysuhde-erot ovat alle prosentin ja nopeusero johtuu enemmän pienemmän kiekon suuremmasta vierintävastuksesta, kuin moottorin sähköisistä ominaisuuksista.
Osta Sakari tuollainen pihtimittari ja laita kiinni pyörääsi niin, että voit seurata ottovirtaa ajon aikana. Saadaan heti arvio moottorin tehosta oikeassa käytössä, piikkivirroista suorakytkentäisessä lähdössä paikoiltaan ja hyötysuhteesta ajon aikana. Jokainen sähköajoneuvon kuljettaja tarvitsee tuollaisen, jotta ajellessaan voi oppia jotain sähkön luonteesta.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Itselläni kun on tuo Heizmannin moottori , valmistaja antaa seuraavia lukuarvoja.
24V 250W suurin vääntö 24 Nm , 13 A , pienin kierosluku kun moottori kytkeytyy mukaan on 211 r/min. Suurin moottorin kierosluku on 800 r/min. Suositeltava vannekoko tälle moottorille 28/27".
Tässä näitä vertailu tietoja jos jotain kiinostaa.
Askarruttaa Sakarin moottorin akut yhä. Kai ne pihdit vasta lopullisesti ratkaisevat tämän.
Pisti silmään saksalainen lennokinrakentajien sivusto ja siellä harrastajan rakentama 80 mm:n läpimittainen moottori maksimaaliselta hyötysuhteeltaan 84 %, eli hämmästyttävän hyvin rakennettu.Keskustelua Kuvassa on hänen mittauksiaan ja laskelmiaan kierrosnopeuden vaikutuksesta hyötysuhteeseen. Suurella nopeudella hän pääsee 84 %:iin, mutta ulostulotehoa on vain noin 22 wattia silloin (kuvan oikea laita). Maksimitehoa on 61 wattia (punasen käyrän huippu), mutta silloin hyötysuhde on vain 51 %. Puolet menee harakoille lämmöksi, vaikka kierroksia on sentään noin puolet maksimista. Jos sitten katsotaan vielä pienen kierrosnopeuden aluetta vasemmassa laidassa 500 kierroksen kohdalta , niin ulostulotehoa on 30 wattia, mutta akusta revitään noin 200 wattia. Jos tämä on oikein käsitetty ja Sakarin pyörän moottoria vastaava periaatteessa, niin akkujen lyhyet kestot selittyisivät ehkä : hidasta mäkien nousua, pienet kierrokset?. Moottori toimii muutaman sadan watin lämpöpatterina, luultavasti aika lämmin käsillä kosketeltaessa?
Tuli tuossa sähköpyörää tuunailtua, parempaa niskatukea en keksi olevan kuin ilmatyyny, se laitettu tarrateipillä penkkiin kiinni ja Sähkötiedot näkee kätevästi penkin helman alapuolelle asennettu vattimittari. Sivupeiliä olen tässä miettinyt, 3 euron biltema peili oli ohjaustangossa kiinni mutta eihän siitä saa hullukaan selvää kun tärinä sumentaa näytön, olisihan se pitänyt arvata.
Wireless Remote Mirror, tuossa olisi power meter ja pyöräkompuutteri samassa=)
http://www.tandem-bicycle-central.com/b ... irror.html
Tai sitten toimivaksi tunnustettu kypäräpeili.
Kävin polkemassa 78 km:n lenkin söhköavusteisella nojapyörällä. Kyyti oli leppoisaa, siinä matkaa tehdässä oli aikaa funtsailla erinäisiä asioita, kuten energiankulutusta kun nälkä alkoi loppupuolella mieltä painamaan:
http://www.endomondo.com/workouts/v0U1AAwqbac
Total energy consumption = 3138 wh.
Electricity energy consumpition 330 wh, cost: 0.03€
Human electric consumption 2853 wh. 9 pcs, cost: 1€ cheese hamburger, 9 €
= total cost 9+0.03€ = 9.03€
Taidan polkea itseni vararikkoon tätämenoa. Tosin söin vain 2 euron hampurilaista ja paikkasin lopun energiavajeen keskioluella 
, saasavutin tällä huomattavasti veikeämmän olotilan. Normaalisti en laske kaloreita, Jääköön nämä kalorilaskelmat tähän.
-Riku
