optimistx kirjoitti:Tihrusteltuani aikani heräsi lisää kysymyksiä, eli jos vääntömomenttia tarvittaisiin enempi kuin tuon taulukon momenttisarake kertoo, niin mitä tapahtuu akusta otettavalle virralle? Voiko sitä syöksyä moottoriin niin paljon kuin ohjain enintään sallii ennenkuin jotkut rajoittimet estävät enemmän virran ja pääosa virrasta muuttuu kuumuudeksi moottorissa?
Näinhän siinä nimenomaan käy. Ottovirta on turkoosi suora nouseva viiva, (lähtee noin yhden ampeerin kohdalta). Se kasvaa lineaarisesti kun moottoria jarrutetaan enemmän, jolloin tietenkin myös ottoteho (ruskea viiva) kasvaa samassa suhteessa jos vaan akussa riittää puhtia niin, ettei ottojännite laske (vihreä viiva).
Suuret virrat aiheuttavat vastuksellisissa käämeissä häviöitä, josta mm. johtuu, että tumman sininen antoteho (Pout W) kaartaa alas. Jos jarrutusta jatketaan edelleen, jossain vaiheessa antoteho kaartuu vaakasuoraksi ja viimein alasviistoon osoittavaksi, mistä syystä hyötysuhde (violetti käyrä) laskee virtojen kasvaessa.
Paras hyötysuhde saavutetaan siis noin 9A ottovirralla ja 220 rpm kierroksilla eli 20" kiekolla noin 20 km/h vauhdissa, jolloin ajovastukset ovat 11Nm/20" kiekon säde.
28" kiekolla samalla pyörällä samalla vauhdilla ajomomentti nousee 15,4 Nm, jolloin hyötysuhde on noin yhden prosentin huonompi.
Tässä laskelmassa ajovastus olis siis sama. Todellisuudessa isomman kiekon vierintävastus on 10 prosenttia pienempi, joten ajovastukset vähenevät noin 5% eli hyötysuhde on suurella tarkkuudella sama molemmissa tapauksissa.
Jos haluaa tarkkailla sähkömoottorinsa hyötysuhdetta tai tehonkulutusta, riittää siihen tavallinen pihtimittari moottorin virtajohdon ympärille. Tarkka sähkömotoristi tietenkin mittaa myös akun jännitteen laskun ottovirran noustessa ja korjaa taulukkoa sen suhteessa. 